Lukiouudistus antaa opiskelijoille entistä paremmat valmiudet jatko-opintoihin, työhön ja kansainvälisyyteen

Blogi
Koulutuksen kehittäminen Lukiokoulutus Yleissivistävä koulutus
Lukiouudistus tuo mukaan paljon asioita, joilla lukiokoulutusta ”tuunataan” kannattelemaan lukiolaisia entistä paremmin niin opintojen aikana kuin lukion jälkeisessä elämässä. Tähän tähdätään myös jämäköittämällä lukiokoulutuksen järjestäjien yhteistyövelvoitteita. Lukion opetussuunnitelman perusteisiin 2019 on kirjattu aivan uusi kappale, joka linjaa lukion toimintaa korkeakoulujen ja työelämän sekä kansainvälistä osaamista tukevien tahojen kanssa.

Kristina Kaihari ja Paula Mattila

Kristiina Kaihari ja Paula Mattila
Kristina Kaihari ja Paula Mattila

Vahvin linjaus – joka on ehkä myös se uutukaisin – perustuu lukiolain määräykseen opintojen järjestämisestä yhteistyössä yhden tai useamman korkeakoulun kanssa. Lisäksi lukiolaki määrää, että opiskelijalla tulee olla mahdollisuus kehittää sekä kansainvälistä osaamistaan että työelämä- ja yrittäjyysosaamistaan. Määräyksestä tekoihin: opiskelijan henkilökohtaista opintosuunnitelmaa laadittaessa ja päivitettäessä suunnitelma jatko-opintovalmiuksien, kansainvälisen osaamisen ja työelämä- ja tulevaisuustaitojen kehittämisestä on syytä pitää esillä. Sen toteutumisen seurantaan tarvitaan opiskelijan, opettajien ja opintojen ohjaajan panostusta.

Tärkeää – vaikka tämäkään ei ole uutta – on muistutella, että koulutuksen järjestäjän on tunnustettava myös muualla hankittu opetussuunnitelman tavoitteita ja sisältöjä vastaava osaaminen. Huomio on syytä pitää mielessä, kun lukiolainen panostaa korkeakoulukurkistuksiin tai analysoi kesätyöpaikkojensa saldoa: mihin lukion opetussuunnitelman mukaisiin asioihin olen saanut oppia naapuriammattikorkeakoulun MOOC:iin osallistumalla tai kesäyliopiston kielikursseilla? Mitä taitoja olen oppinut omaa yritystäni pyörittämällä, käymällä opintojeni ohessa töissä tai hääriessäni useana kesänä hampurilaispaikassa edeten siellä vastuullisempiin tehtäviin? Entä kun lukiolaisemme on ollut opiskelijakunnan, kansalaisjärjestön tai kansainvälisen lastensuojelujärjestön aktiivi – onko näissä toimissa opittu hyödynnettävissä jo lukioaikana osaksi jotakin opintojaksoa? 

Opintojaksojen rakentamisessa lukiolaisten tutustuminen ympäröivään maailmaan voi olla inspiraation lähde tai punainen lanka

Asiasta seuraavaan: paikallista opetussuunnitelmaa työstettäessä sovitaan myös kirjaukset jatko-opinto-, työelämä- ja kansainvälisyysvalmiuksien vahvistamisesta. Kirjaukset tehdään niin lukion toimintakulttuuriin, oppimisympäristöihin, laaja-alaisen osaamisen toteutuksiin kuin oppiaineiden paikallisiin täsmennyksiin. Opintojaksojen rakentamisessa lukiolaisten tutustuminen ympäröivään maailmaan voi olla inspiraation lähde tai punainen lanka: hahmotellaan tulevaisuuden osaamista lukiolaiselle ja vahvistetaan lukion ominaislaatua korkeakouluun, työelämään ja kansainvälisyyteen suuntautuvana yleissivistävänä oppilaitoksena.

Pyörää ei tarvitse keksiä uudelleen

Monet lukiot tarjoavat jo opiskelijoille mahdollisuuksia ottaa tuntumaa opintoihin korkeakoulu- ja työelämäyhteistyössä. Suosittelemme hakemaan lisäideoita korkeakouluyhteistyöhön opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisusta Katse korkealle; Näkökulmia lukioiden ja korkeakoulujen yhteistyöhön. Muistuttelemme, että korkeakouluyhteistyötä voi tehdä myös kansainvälisesti. 

Lukioissa on tehty pitkään monimuotoista työelämä- ja yritysyhteistyötä, paljolti myös ammatillisten oppilaitosten kanssa verkostoituen. Näin sekä nuoret että opettajat saavat ajankohtaista tietoa ja käsitystä yrityksistä ja työelämästä kotimaassa ja kansainvälisesti. Samalla opiskelijat voivat tutustua työelämän mahdollisuuksiin, eri toimialoihin, ammatteihin ja urapolkuihin sekä saada laajempaa näkökulmaa ja ideoita oman tulevaisuutensa suunnittelemiseen.

Työelämäyhteistyön inspiraatiota voi hakea esimerkiksi Talous ja Nuoret TAT:in, YES:in ja NY:n aineistoista, työkaluista ja ohjelmista.

Kansainvälisyyttä on lukioissa toteutettu kauan ja monin eri tavoin. Kansainvälisyyden kuva on muuttunut globalisaation myötä: jokaisen lukiolaisen arki on enemmän tai vähemmän kansainvälinen, ja siksi painopiste onkin liikkuvuuden ohella kotikansainvälisyydessä ja oppiaineiden antamissa kansainvälisyysvalmiuksissa. Ydinasiaa on, että lukio antaisi opiskelijalle eväitä vastuulliseen kansainvälisyyteen, jossa ihmisoikeuksien kunnioitus ja kestävä elämäntapa ovat keskeisiä elementtejä.

Opettajat kehityksen kärjessä

Lukiouudistus tuo mukanaan paljon asioita, joissa opettajan on mahdollista inventoida ja päivittää osaamistaan, verkostojaan ja omia kiinnostuksen kohteitaan. Uuden LOPS:in yksi tulokulma on, että jokainen opettaja herättelee otettaan korkeakoulutukseen ja päivittää oman oppiaineensa näköalat tutkimukseen ja työelämään: mitä uutta tiedetään, mitä vanhoista ammateista on jäljellä? Voisivatko opettajat tehdä hetkeksi hypyn muualle työelämään hakemaan uusia tuulia omaan uraansa Ope-TET:in kautta tai muutoin? Mitä uutta näyttäisi nousevan, josta voisi olla rakentamassa vaikka monitieteistä opintojaksoa? Ja kirsikkana kakun päällä – mitkä oman lukion kansainvälisen toiminnan aineksista sopivat parhaiten uuden opetussuunnitelman mukaiseen opiskelijoiden osaamisen kartuttamiseen? Lähdenkö mukaan kotikansainvälisyyden kehittämiseen vai avaamaan korkeakoulu- ja tutkimusyhteistyötä omaa alaani edustaviin yliopistoihin? 


Kirjoittajat

Kristina Kaihari
Kristina Kaihari
Utbildningsstyrelsen
Paula Mattila
Paula Mattila
Opetusneuvos, Opetushallitus