Lukuvuoden päätöstä edeltävillä viikoilla rakennetaan siltaa tulevaan

Blogi
Koronavirus
Koronaepidemian vuoksi tehtyjen rajoituksien purkaminen konkretisoituu torstaina 14.5., kun esi- ja perusopetuksen oppilaat palaavat kouluun ja suositus lasten jäämisestä kotiin varhaiskasvatuksessa poistuu. Etäopetuksesta siirrytään takaisin lähiopetukseen tuttujen normaaliolojen lakien ja opetussuunnitelmien mukaisesti.

Olli-Pekka Heinonen

Olli-Pekka Heinonen

Vaikka lait ja OPSit ovat tuttuja, se mikä muuttuu, on niiden sisältämien käsitteiden tulkinta. COVID19-virus pakottaa meidät määrittelemään uudelleen, mitä jokaisen oppilaan oikeus turvalliseen oppimisympäristöön tarkoittaa. Sama koskee koulun, varhaiskasvatusyksikön ja oppilaitosten henkilöstön oikeutta turvalliseen työympäristöön. 

Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että meidän on muutettava niitä toimintatapoja, joilla turvallinen työ- ja oppimisympäristö taataan. 

Suunnittelu ja viestintä avainasemassa

Muutoksen toteuttaminen vaatii huolellista suunnittelua, ja olemme Opetushallituksessa julkaisseet varhaiskasvatuksen ja opetuksen järjestäjille ohjeita opetuksen ja muun toiminnan järjestämiseen. Ohjeet on tehty yhteistyössä terveydenhuollon viranomaisten sekä opetuksen ja koulutuksen kentän kanssa.

Tiedostamme sen, että kaikkiin järjestelyjen yksityiskohtiin ohjeet eivät vastaa – eivätkä voi vastata. On ymmärrettävää, että yhdeltä taholta toivottaisiin saatavan kaikkiin epävarmoihin kysymyksiin selkeät ja yksityiskohtaiset ohjeet, miten toimia. Lopputulos olisi kuitenkin kaikkea muuta kuin selkeä ja toimiva. Luottamalla kunkin toimijan osaamiseen ja ammattitaitoon sekä vahvalla keskinäisellä viestinnällä, joka kattaa myös oppijat ja kodit, päästään parempaan.

Opetuksen ja koulutuksen järjestämisen perustoimintamalli Suomessa perustuu vahvasti autonomiaan ja paikallisesti kunnissa sekä kouluissa tehtäviin ratkaisuihin. Tämä malli on osoittanut toimivuutensa perusarjessa, mutta myös koronakriisissä, kun lähiopetuksesta siirryttiin etäopetukseen. Opetuksen järjestäminen ei ole samanlaista pienessä kyläkoulussa ja monen sadan hengen isossa koulussa tai ala- ja yläkoulussa. Siksi ratkaisuja voi ja on viisasta tehdä paikallisesti käytännön järjestelyjen osalta.

Opettajilla on edelleen laaja itsenäisyys oppimisen ja opetuksen tavoitteiden toteuttamiseen. Rehtorikunta ja kunnan sivistystoimi taas järjestävät koulunpidon yksityiskohtineen kunkin koulun tilanteeseen parhaiten sopivalla tavalla. Heillä on paikallisten ratkaisujen tekemiseen paras osaaminen. Kansallisesti määritellään suuntaviivat sekä oikeuksiin ja velvollisuuksiin liittyvät, lainsäädäntöön perustuvat rajat.

Lapsen ja nuoren kohtaaminen tunnetasolla tärkeää

Muutos tuntuu isolta ja onkin sitä. Samalla on hyvä muistaa, että opetus ei ole keskeytynyt missään vaiheessa. Etäopetuksesta lähiopetukseen siirtyminen tarkoittaa opetuksen toteutustavan muutosta, mutta lasten ja nuorten kannalta kyse on oppimisen jatkumosta. Siksi jo nyt etäopetusvaiheen lopulla on tärkeä valmistaa heitä tällä viikolla tapahtuviin muutoksiin.

Keskustelua koulujen avaamisesta on käytä välillä kiivain sanoin, ja on esitetty näkemyksiä siitä, että lukuvuoden kaksi viimeistä viikkoa ovat turhia. Kärjistyksessä unohtuu, että koulu ja varhaiskasvatus ovat muutakin kuin oppisisältöjen sisäistämistä – koulujen ja päiväkotien yhteisöt ovat lapsille ja nuorille erittäin tärkeä osa elämää. Näissä yhteisöissä on nyt tärkeää kiinnittää huomio psykologiseen turvallisuuteen osana hyvinvointia ja oppilashuoltoa – lasten ja nuorten kohtaaminen tunnetasolla ja heidän kuuleminen, kun pitkän tauon jälkeen tavataan kasvokkain.

Valmistautumista tulevaan

Tulevat lähiopetusviikot ovat tärkeitä hetkiä rakentaa siltaa syyslukukauden aloitukselle. Lähiviikkona jokaisen oppilaan oppimisen tilanne ja tuen tarve käydään läpi myös kesälomien jälkeistä aikaa ajatellen. Emme tiedä, missä vaiheessa epidemian eteneminen silloin on, mutta nyt opeteltavat turvallisen oppimisympäristön käytännöt ovat todennäköisesti tarpeen silloinkin ja helpottavat fokusoitumista oppimiseen syyslukukaudella.

Monien lasten ja nuorten lukuvuoden päätös tarkoittaa siirtymistä opinpolulla eteenpäin. Eskareista tulee ekaluokkalaisia, alakoululaisista isoja yläkoululaisia, peruskoululaisesta lukiolainen tai ammattiin opiskeleva. Nämä ovat isoja muutoksia, ja siirtymien valmistelu ennen lukuvuoden päättymistä on tärkeää.

Opinpolulla eteneminen on osa kasvua ja elämää. Tulevina viikkoina onkin keskeistä rakentaa lapsille ja nuorille näkymää sekä uskoa tulevaan. Poikkeustilanteessa eletään ja keskitytään hetkeen, mutta edessä on tulevaisuus, jonka merkityksellisyys syntyy toivosta.


Kirjoittaja

Olli-Pekka Heinonen
Olli-Pekka Heinonen
Pääjohtaja, Opetushallitus