Miten koulujamme ohjataan?

Eduskunta päättää laeista ja valtion rahoituksesta   

Eduskunta päättää perusopetuksen lainsäädännöstä ja rahoituksesta. Valtioneuvosto eli Suomen hallitus päättää yleisistä perusopetuksen koulutuspoliittisista linjauksista. 

• Perusopetuslaki määrittelee perusopetuksen tavoitteet ja järjestämisen periaatteet. 
• Valtioneuvoston asetuksessa määritellään perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta. Tuntijaossa määritellään perusopetuksen oppiaineet ja se, kuinka paljon peruskoulussa opetetaan eri oppiaineita: esimerkiksi kuinka monta tuntia äidinkieltä tai matematiikkaa opetetaan kullakin vuosiluokalla.

Perusopetuslaki ja -asetus siis luovat puitteet perusopetuksen järjestämiselle ja ohjaavat kouluja takaamaan laadukkaan ja tasapuolisen opetuksen kaikille oppilaille. 

OKM kehittää koulutuspolitiikkaa ja valmistelee lait, OPH toimeenpanee uudistuksia

Opetus- ja kulttuuriministeriö (OKM) määrittää koulutuspolitiikan suuntaviivat ja strategiset linjaukset. Se valvoo kaikkea valtion budjettiin sidottua koulutustarjontaa sekä valmistelee koulutusta koskevan lainsäädännön ja valtioneuvoston päätökset.

Opetushallitus (OPH) on keskeinen kansallinen toimija perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden laatimisessa, toimeenpanossa ja perusopetuksen kehittämisessä.

Opetussuunnitelman perusteet luo pohjan yhdenvertaisuudelle

Perusopetuslaissa säädetään, että perusopetuksen opetussuunnitelman perusteista päättää Opetushallitus.

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet on Opetushallituksen antama valtakunnallinen määräys, joka luo yhteisen pohjan paikallisille opetussuunnitelmille ja siten edistää opetuksen ja oppilaiden oikeuksien yhdenvertaista toteutumista koko maassa. Se asettaa puitteet kaikille kouluille, mutta antaa myös tilaa paikallisille painotuksille. 

Perusteasiakirja konkretisoi perusopetuslaissa määriteltyjä tehtäviä ja tavoitteita. Siinä määritellään perusopetuksessa annettavan opetuksen tavoitteet, sisällöt ja arviointikäytännöt. Perusteissa on linjattu, millaisia sisältöjä käsitellään esimerkiksi äidinkielessä tai matematiikassa eri luokka-asteilla.

Koska perusteasiakirja on määräys, se tarkoittaa, että koulujen täytyy noudattaa sitä velvoittavana. Toisin sanoen rehtorilla ja opettajalla on virkavelvollisuus noudattaa lainsäädäntöä ja valtakunnallisia opetussuunnitelman perusteita.

Kunnalla velvollisuus järjestää perusopetusta – muut tarvitsevat luvan

Kunnalla on velvollisuus järjestää perusopetusta. Perusopetusta saa lain mukaan järjestää kunnan lisäksi rekisteröity yhteisö tai säätiö, jos heillä on siihen järjestämislupa. Valtioneuvosto päättää yhteisöjen ja säätiöiden järjestämisluvista. Myös valtio voi opetus- ja kulttuuriministeriön määräyksellä järjestää perusopetusta.

Perusopetuslain mukaan opetuksen järjestäjien, joista suurin osa on kuntia, täytyy laatia perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden pohjalta paikallinen opetussuunnitelma. Vaikka eduskunta asettaa yleiset raamit lainsäädännön kautta, paikalliset päätökset perusopetuksen käytännön järjestämisestä tehdään usein kuntatasolla.

Opetuksen järjestäjillä on suhteellisen paljon vapautta järjestää perusopetus lakien ja määräysten mukaan huomioiden paikalliset tarpeet. Kunnat ja muut opetuksen järjestäjät vastaavat muun muassa 

• paikallisen opetussuunnitelman painotuksista, kuten esimerkiksi kielivalinnoista
• koulutyön järjestämisestä, kuten lukujärjestyksistä
• opettajien ja muun henkilöstön palkkaamisesta
• resurssien jakamisesta kouluille, kuten luokkakoosta
• koulurakentamisesta 
• koulutuksen arvioinnista
• muista käytännön asioista. 

Tämä mahdollistaa kunnan asukkaiden ja oppilaiden tarpeiden huomioimisen.

Kunnat päättävät, kuinka paljon verotuloja käytetään opetukseen

Perusopetus rahoitetaan valtionosuuksilla ja kuntien omilla verotuloilla. Kuten peruspalvelujen valtionosuus, myös opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämä valtionosuusrahoitus on kunnalle yleiskatteellinen tuloerä, jota ei ole korvamerkitty tiettyjen palvelujen järjestämiseen. Siten kunta itse voi ohjata valtionosuusrahoituksen haluamiinsa käyttötarkoituksiin. 

Valtionosuudet eivät riitä kattamaan kaikkia kustannuksia perusopetuksesta, joten perusopetusta rahoitetaan myös kuntien verotuloilla. Kunta päättää, kuinka paljon omia verotuloja se käyttää perusopetuksen järjestämiseen. Hyvinvointialueuudistuksen jälkeen kuntien keskeisimpiä tehtäviä on järjestää perusopetusta.

Valtioneuvoston asetus tuntijaosta määrittää opetuksen minimituntimäärän. Esimerkiksi 7. vuosiluokalla minimituntimäärä on 30 tuntia viikossa. Kunta voi päättää antaa opetusta minimituntimäärää enemmän.

Rehtori johtaa koulua – opettajalla autonomia opetusmenetelmissä 

Yksittäisen koulun toiminnasta puolestaan vastaa rehtori. Rehtorin tehtävät vaihtelevat hieman koulun koon ja kouluyhteisön tarpeiden mukaan, mutta yleisesti ottaen hänellä on laaja-alainen vastuu koulun kokonaisuudesta ja sen toiminnan suunnittelusta, johtamisesta ja kehittämisestä. 

Rehtori vastaa koulun päivittäisestä johtamisesta ja siitä, että koulun opetus noudattaa voimassa olevaa opetussuunnitelmaa ja että opetus on suunnitelmallista ja tavoitteellista. 

Suomalaisilla opettajilla on suuri ammatillinen autonomia päivittäisessä opetuksessa. Opettajat voivat päättää, minkälaisia opetusmenetelmiä käyttävät opetuksessa pedagogisten näkemystensä ja oppilaiden tarpeiden mukaan. Tämä antaa opettajille mahdollisuuden reagoida joustavasti oppilaiden tarpeisiin.

OPH ohjaa, AVI valvoo

Kuka sitten valvoo, että opetuksen järjestäjät noudattavat lainsäädäntöä? Ennen vanhaan vastuu valvonnasta oli Opetushallituksen edeltäjällä Kouluhallituksella. Nykyisin valvontarooli on Aluehallintovirastoilla (AVI). 

Aluehallintovirastot edistävät oppilaiden oikeusturvaa. Aluehallintovirastolle voi tehdä oikaisuvaatimuksen esimerkiksi erityisen tuen järjestämisen päätöksestä. Jos oppilas tai hänen huoltajansa kokee tulleensa kohdelluksi väärin, on mahdollista tehdä kantelu paikalliselle Aluehallintovirastolle.

Hajautettu vastuu vaatii tiivistä vuorovaikutusta ja yhteistyötä

Suomalaista peruskoulua ei siis ohjaa vain yksi taho, vaan päätöksenteko on hajautettu niin valtakunnallisesti kuin paikallisesti.  

Jotta perusopetus toteutuu laadukkaana, tarvitaan tiivistä vuorovaikutusta ja yhteistyötä kaikkien osallisten kesken. Opetushallituksessa kannamme tästä oman vastuumme ja panostamme yhteistyöhön niin opetuksen järjestäjien, rehtoreiden, opettajien, oppilaiden, kuin tutkijoiden ja muiden eri sidosryhmien kanssa.

Perusopetus on yhteiskunnallisesti merkittävä tekijä lapsen ja nuoren elämässä. On yhteinen velvollisuutemme huolehtia, että jokainen lapsi ja nuori Suomessa saa laadukasta perusopetusta.