Miten päästään yhdenvertaisempaan arviointiin?

Perusopetuksen asiantuntijat hallinnossa, yliopistoissa ja kouluissa ovat olleet yhtä mieltä siitä, että arviointia tulee kehittää oppimista ohjaavaan suuntaan eikä se voi perustua yksinomaan todistusten antamiseen jouluna ja keväällä. Yksimielisiä ollaan myös siitä, että arvioinnin tulee kohdella oppilaita yhdenvertaisesti. Näkemykset kuitenkin jakautuvat sen suhteen, kumpaa tehtävää arvioinnissa tulisi painottaa. Arviointia oppimisprosessin ohjaamisessa korostavat näkemykset luopuisivat arvosanoista ja mittareista kokonaan. Arvioinnin yhdenvertaisuutta puolustavat näkökannat peräänkuuluttavat arvioinnilta yleistettävyyttä, joka voidaan varmistaa ainoastaan kansallisilla kokeilla.

Kansalliset kokeet ovat käytössä useissa OECD-maissa, missä ne ohjaavat sekä opetusta että opiskelua voimakkaasti. Tutkimusten perusteella kokeisiin perustuvissa järjestelmissä oppilaat oppivat painamaan yksittäisiä tietoja ulkomuistiinsa ja suoltamaan nippelitiedot koepaperille. Onkin kysyttävä: Millaiseen opetukseen ja millaisiin opiskelutapoihin kansalliset päättökokeet johtaisivat? Millaista osaamista kokeisiin perustuvasta opetuksesta koululaisille jäisi käteen elämää varten? Paljon on puhuttu myös suomalaisten heikoista taidoista luoda uutta, markkinoida ja verkottua kansainvälistyvillä työmarkkinoilla. Näitä taitoja ei kokeisiin pänttäämällä opita.

Erityisesti peruskoulun päättyessä arvioinnin on kuitenkin oltava yhdenvertaista ja vertailukelpoista, sillä päättötodistuksen arvosanat ratkaisevat pääsyn jatko-opintoihin. Lukuvuosi- ja päättöarvosanat eivät voi perustua oppilaan omiin tavoitteisiin tai itsearviointiin. Lukuvuoden päätteeksi tehtävä arviointi perustuu aina opetussuunnitelmassa määriteltyihin yhteisiin tavoitteisiin.

Opetushallitus on kirjannut opetussuunnitelman perusteisiin kansalliset arvioinnin kriteerit, joissa kuvataan, mitä kussakin oppiaineessa tulee osata, jotta saa arvosanaksi numeron 8 kuudennen luokan kevättodistukseen tai peruskoulun päättötodistukseen. Näihin kahteen perusopetuksen nivelkohtaan on haluttu luoda kaikille yhteinen mitta, jonka perusteella osaamista arvioidaan. Yhteisillä kriteereillä on haluttu varmistaa arvioinnin vertailtavuus mutta samalla antaa mahdollisuus käyttää monipuolisempia arviointimenetelmiä.

Emme kuvittele, että työmme olisi tällä tehty. Seuraamme Opetushallituksessa opetussuunnitelmauudistuksen toimeenpanoa kyselyillä ja analysoimalla paikallisia opetussuunnitelmia. Lisäksi Kansallinen koulutuksen arviointikeskus Karvi tekee arviointia opetussuunnitelmauudistuksen toteuttamisesta. Käynnissä on myös useita tutkimuksia uudistuksesta. Näiden pohjalta saamme tietoa uudistettujen arviointikriteerien toimivuudesta ja tiedämme, missä meidän tulee jatkossa parantaa.

Teemme myös jatkuvaa ja tiivistä yhteistyötä opetuksen järjestäjien, rehtoreiden ja opettajien kanssa. Koulutamme, julkaisemme tukimateriaalia ja ohjaamme kentän toimijoita päivittäin etenkin arviointiin liittyvissä kysymyksissä. Yksi konkreettinen tapa, jolla tuemme kouluja ja opettajia, on tuore julkaisu, joka käsittelee oppimisen arviointia perusopetuksessa ja opiskelijan arviointia lukiokoulutuksessa eri oppiaineiden ja erilaisten teemojen näkökulmista. Julkaisussa tarjoamme opettajille ideoita siihen, miten he voivat toteuttaa arviointia ja kehittää omaa arviointiosaamistaan.