Opitaan toisiltamme Pohjoismaissa ja ollaan yhdessä vahvoja
Nina Eskola

Pohjoismaisuus on tullut lähemmäksi jokaista. Onneksi ei pelkästään yhteisen uhan aiheuttamana, turvallisuuden ja puolustuksen tiiviin yhteistyön käynnistyessä. Nimittäin myös kouluilla ja päiväkodeilla on paljon yhteistä, ja tiedonvaihdosta on ollut konkreettista hyötyä monille. Esimerkiksi useissa koulujen välisissä hankkeissa on valittu teemaksi luonto. Erityisesti Itämeri on yhdistänyt. Hankkeissa oppilaat ovat opiskelleet ja tutkineet mihin kaikkeen vesi: meret, järvet ja juomavesi vaikuttavat. Teemaa tarkastellaan monesta eri näkökulmasta kuten ympäristönsuojelun kannalta sekä monessa eri oppiaineessa kuten biologiassa, fysiikassa, maantiedossa, taiteissa ja kielissä. Näihin hankkeisiin myös Baltian maat osallistuvat aktiivisesti.
Yhteiset aiheet ovat usein myös globaaleja, mutta niistä keskustelu pohjoismaalaisten kollegoiden kanssa tuntuu luontevalta. Yhdeksi ajankohtaiseksi teemaksi nostaisin lasten ja nuorten tietokoneilla ja puhelimilla viettämän liiallisen ajan, ja etenkin puhelimien käytön kouluissa. Kulttuurien samankaltaisuus tekee sen, että voimme soveltaa samankaltaisia menettelytapoja ja oppia muiden Pohjoismaiden kokeiluista.
Yhteistyö Pohjoismaiden välillä ei synny itsestään – tarvitsemme kohtaamisia
Suomi toimii Pohjoismaiden ministerineuvoston puheenjohtajamaana 2025. Suomen ja Ahvenanmaan laatimassa ohjelmassa Yhtenäinen ja Vahva Pohjola tuodaan esille myös media- ja demokratiakasvatuksen merkitys. Hybridivaikuttamisen aikana ja nopeiden teknologisten muutosten takia tulee lapsille ja nuorille tarjota demokratiakasvatusta ja opetusta medialukutaidoissa.
Syksyllä 2025 demokratia- ja medialukutaidoista järjestetään pohjoismainen konferenssi, jossa huomioidaan myös Euroopan neuvoston teemavuosi Year of Digital Citizenship Education 2025. Konferenssia on järjestämässä OKM:n lisäksi Opetushallitus, Kansallinen audiovisuaalinen instituutti KAVI ja Pohjoismainen kulttuuripiste. Hienoa, että sektoreiden välisyys on huomioitu konferenssissa. Sisällöistä vastaa opetussektori yhdessä media- ja kulttuurikentän kanssa.
Nordplus Horisontal -ohjelma rahoittaa myös hankkeita, joissa juuri sektoreiden välisesti saadaan aikaan uusia avauksia koulutuksen kentällä ja annetaan mahdollisuus rohkeille kokeiluille. Nordplus kannustaakin avaamaan ovia luokkahuoneiden ulkopuolelle ja oppimaan yhdessä vaikkapa työelämän ja järjestöjen kanssa.
Läheisyys maidemme välillä ei synny itsestään, tarvitsemme siis kohtaamisia. Puheenjohtajuusohjelma korostaakin liikkuvuutta ja kielitaidon merkitystä. Liikkuvuutta ja pohjoismaisia kieliä edistetään Nordplus-koulutusohjelmissa sekä useiden tahojen arvokkaassa toiminnassa. Näitä tahoja, joilla on yhtenäisiä tavoitteita, ovat muun muassa Pohjola-Norden ry, Nordjobb, Svenska nu, Kielilähettiläät ry, Pohjoismainen kulttuuripiste, Hanasaaren kulttuurikeskus sekä Pohjoismaiset rahastot. Yhteistyö niiden kesken on avointa ja mutkatonta, kuten pohjoismainen yhteistyö parhaimmillaan.
Keväällä OKM järjestää Hanasaaren kulttuurikeskuksen kanssa pohjoismaisen kieliseminaarin siitä, miten digitalisaatio voi vahvistaa pohjoismaisia kieliä ja niiden ymmärtämistä. Uusia avauksia siis luvassa. Seminaarissa käsitellään muun muassa uutta pohjoismaista kielistrategiaa, jossa konkreettisesti käsitellään digitalisaation vaikutuksia pohjoismaisiin kieliin.
Pohjoismaisen yhteistyön visiona on, että Pohjolasta tulee maailman kestävin ja integroiduin alue vuoteen 2030 mennessä. Visio 2030 sisältää kolme painopistealuetta: vihreä Pohjola, kilpailukykyinen Pohjola ja sosiaalisesti kestävä Pohjola.
Tervetuloa mukaan vuoden 2025 tapahtumiin ja pohjoismaiseen yhteistyöhön!