Pieni merkki, suuri vaikutus – KAPOS-merkit vahvistavat osaamista ja onnistumisen kokemuksia

Blogi
Osaamisen tunnustaminen Opettajat ja kasvattajat Vapaa sivistystyö
Kansalliset perustaitojen osaamismerkit (KAPOS) tukevat oppimista ja tekevät hankitun osaamisen näkyväksi. Samalla ne antavat oppijalle varmuutta omista kyvyistään ja taidoistaan. Tämä voi olla erityisen merkittävää esimerkiksi henkilölle, joka palaa työelämään, vaihtaa alaa tai on työelämän ulkopuolella.

Heikki Tulkki ja Marjo Äikäs

Heikki Tulkki ja Marjo Äikäs.

Työelämän nopea muutos edellyttää uusia tapoja kehittää ja tunnistaa osaamista. Kansalliset perustaitojen osaamismerkit (KAPOS) vastaavat tähän tarpeeseen.

KAPOS-merkit ovat digitaalinen ja virallinen tapa tunnistaa ja tunnustaa osaamista. Ne auttavat oppijaa sanoittamaan omia taitojaan sekä kannustavat oppimaan uutta ja vahvistamaan jo olemassa olevaa osaamista. Lisäksi merkit tuovat esiin osaamista, joka jää usein piiloon, kuten arjen digi- tai vuorovaikutustaidot.

Merkit on kehitetty yhteistyössä oppilaitosten, työelämän edustajien, järjestöjen ja oppijoiden kanssa. Niitä on yhteensä 32 kappaletta kuudesta eri teemasta, kuten numero- ja taloustaidot tai kestävyysosaaminen. Opetushallitus määrittelee merkkien osaamistavoitteet ja arviointikriteerit. Oppijan osaaminen arvioidaan vapaan sivistystyön oppilaitoksissa. 

Suoritettu merkki tallentuu oppijan antamalla suostumuksella KOSKI-tietovarantoon, ja merkki on jaettavissa esimerkiksi työnantajalle tai oppilaitokselle Oma Opintopolku -palvelun kautta. Näin merkit toimivat myös ”käyntikortteina” esimerkiksi työnhaussa tai urasuunnittelussa.

Osaamisen tunnistaminen vahvistaa merkityksellistä oppimista 

KAPOS-merkit ovat olleet käytössä reilun vuoden, ja tänä aikana KOSKI-tietovarantoon on kirjattu yli 2 600 suoritusta. 

Merkkejä voidaan hyödyntää sekä yksilön että organisaatioiden osaamisen kehittämisessä. Merkit soveltuvat kaikille, jotka haluavat tunnistaa, osoittaa ja dokumentoida jo hankittua osaamista, mutta erityisesti aikuisille, joilla on heikot tai puutteelliset perustaidot. 

Moni oppija on kertonut, että merkin suorittaminen on ollut ensimmäinen kerta perusopetuksen jälkeen, kun oma osaaminen on tunnistettu ja tunnustettu. Tämä on tullut esiin esimerkiksi Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskuksen rahoittamissa vankien perustaitovalmennuksissa. Merkit voivat parhaimmillaan toimia pedagogisina työvälineinä, jotka rakentavat yhdenvertaisuutta, osallisuutta ja oppimisen iloa. 

Merkityksellinen oppiminen syntyy hetkestä, jolloin oppija kokee: "minä pystyn tähän”. Tutkija Matleena Lahtinen (2024) osoittaa, että aikuisopiskelijan minäpystyvyys eli usko omiin kykyihin rakentuu erityisesti onnistumisen kokemuksista, myönteisestä palautteesta ja turvallisesta oppimisympäristöstä. 

KAPOS-merkit voivat vahvistaa tätä kokemusta tarjoamalla konkreettisen ja näkyvän tunnustuksen saavutuksista myös silloin, kun oppiminen ei tapahdu perinteisten arviointikäytäntöjen mukaisesti, vaan monimuotoisesti erilaisissa ympäristöissä ja tilanteissa. Kun osaaminen on sanoitettu ja tunnistettu, sen kehittäminen ja hyödyntäminen myös helpottuu.

Työelämälähtöinen täsmäisku oppimisen tarpeisiin 

On ennakoitu, että Suomessa jopa vajaa puoli miljoonaa henkilöä tarvitsee uudelleenkoulutusta tai laajaa täydennyskoulutusta lähivuosina. Valtakunnallinen jatkuvan oppimisen kehittäminen vastaa tähän tarpeeseen. Se edistää työelämässä tapahtuvaa oppimista ja osaamisen päivittämistä eri elämäntilanteissa sekä vahvistaa osaamistasoa , työllisyyttä ja osallisuutta koko yhteiskunnassa. 

Opetus- ja kulttuuriministeriön valtakunnallisen jatkuvan oppimisen teeman kehittämishankkeet vievät konkreettisesti eteenpäin uudistuksen tavoitteita ja linjauksia. Yksi kehitettävistä alateemoista on aikuisten perustaitojen osaamismerkkien pilotointi, jonka avulla etsitään uusia tapoja tehdä osaamisen näkyväksi ja tuoda oppiminen lähemmäs arkea. 

Hankkeiden tavoitteena on luoda osallistavia oppimisympäristöjä, joissa oppijan toimijuus ja identiteetti vahvistuvat, ja joissa merkit integroituvat osaksi vapaan sivistystyön oppilaitosten, kuten kansanopistojen arkea. Kehittämishankkeiden toimintamallien ja tulosten laajaa käyttöönottoa edistää Opetushallituksen koordinoima JOPPI – Jatkuvan oppimisen Suomi ESR+-koordinaatio, joka mahdollistaa myös hanketoimijoiden verkostoitumisen. 

Jatkuvan oppimisen uudistuksen onnistuminen edellyttää tiivistä yhteistyötä koulutuksen, työelämän ja eri palvelujärjestelmien välillä. KAPOS-merkit tarjoavat tähän yhden konkreettisen ratkaisun: ne tekevät osaamisen näkyväksi, tukevat yksilöllisiä oppimispolkuja ja toimivat siltana koulutuksen ja työelämän välillä. Näin ne myös täydentävät koulutusjärjestelmää joustavana työkaluna ja vastaavat ajantasaisiin oppimistarpeisiin pienillä, täsmällisiin tarkoituksiin suunnitelluilla osaamiskokonaisuuksilla.

Jatkuvan oppimisen valtakunnallisen teeman hankkeet (ESR+): aikuisten perustaitojen osaamismerkkien pilotointi

  • APPI - Aikuisten perustaitojen osaamismerkkien pilotointi kansanopistoissa kehittää osaamisperustaista koulutusta ja tukee opetushenkilöstöä KAPOS-merkkien sisällöllisessä kehittämisessä.
  • Kompetenslyftet – nationella kompetensmärken inom fri bildning tukee kaksikielisten VST-toimijoiden osaamismerkkien kehittämistä.
  • Opitaan ilolla! - Perustaitoja aikuisille kansanopistoissa -hankkeessa etsitään keinoja parantaa opiskelumotivaatiota, ja tuodaan mukaan elämyspedagogiikkaa.
  • Tunnusta työelämäosaamisesi vahvistaa perustaitoja ja työelämässä tarvittavaa osaamista.

 


Kirjoittajat

Heikki Tulkki
Heikki Tulkki
Opetusneuvos, Opetushallitus
Marjo Äikäs
Marjo Äikäs
Erityisasiantuntija, Opetushallitus