PISA-tulosten äärellä: Kielitietoisen opetuksen käytäntöjä on vahvistettava

Blogi
Kodin ja koulun yhteistyö Opetus ja ohjaus Opetussuunnitelma Opettajat ja kasvattajat Perusopetus Äidinkieli ja kirjallisuus
PISA 2022 -tutkimuksen yhteydessä tarkasteltiin erillisen yliotoksen avulla maahanmuuttotaustaisten oppilaiden osaamista ja siihen yhteydessä olevia tekijöitä. Lukusujuvuus selitti puolet kantaväestön ja maahanmuuttotaustaisten oppilaiden osaamisen eroista. Myös maahanmuuttotaustaisten perheiden matala sosioekonominen asema oli selittävä tekijä.

Minna Kelhä ja Katri Kuukka

Oppilas viittaa luokassa.

Syyskuun lopussa julkaistun tutkimuksen tuloksia on käsitelty eri medioissa runsaasti ja paikoin hyvinkin kärjistynein sävyin. Tutkijat toivovat, että tuloksia ei tulkittaisi yksinkertaistaen. Samaa toivomme mekin Opetushallituksessa. Jokainen oppilas on kouluyhteisön jäsen, ei vain toimenpiteiden kohde. Siksi katseen ja asennoitumisen tulisi suuntautua siihen, mitä voimme yhdessä tehdä toisin – paremmin.

PISA 2022 -tutkimuksen tulokset kokonaisuudessaan antavat aihetta huoleen kaikkien oppilaiden oppimisen ja osaamisen näkökulmasta. Haluammekin kiinnittää huomion siihen, miten perustavaa laatua oleva merkitys kielellä ja tekstitaidoilla on oppimisen tärkeimpänä voimavarana. Kieli on sekä oppimisen kohde että sen väline jokaiselle oppilaalle. 

Kielen avulla tullaan osallisiksi oppimisesta, luodaan tietorakenteita, merkityksiä ja tuotetaan tietoa. Koulun kieli on tiedonalojen kieltä, eri oppiaineiden kieltä. Sen oppimisella on erityinen merkitys maahanmuuttotaustaisten oppilaiden oppimisessa, mutta tiedonalojen kieli on kaikille oppilaille enemmän tai vähemmän uusi ja vieras. Tiedonalojen kielen oppiminen mahdollistaa jokaisen oppilaan pääsyn opiskelun ja koulun kieleen. 

Kielitietoinen opetus avuksi oppimisen haasteisiin

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden (2014) mukaan jokainen koulun aikuinen on kielellinen malli ja jokainen opettaja myös opettamansa oppiaineen kielen opettaja. Kymmenen vuoden takaiset perusteet antavat siis eväät siihen, miten oppimisen haasteisiin voidaan vastata: kielitietoisella opetuksella. 

Tämä edellyttää resurssien oikeaa kohdentamista ja opettajien yhteistyön mahdollistamista opetuksen suunnittelussa, opetuksessa ja arvioinnissa sekä koulun kielitietoista toimintakulttuuria ja sen johtamista. Kielitietoisen opetuksen tueksi opettajat tarvitsevat myös omaa kouluttautumista ja aikaa yhteiselle keskustelulle ja yhteisopettajuuden käytänteiden kehittämiselle.

Myös Karvi suosittelee kielitietoisen opetuksen vahvistamista

Kansallinen koulutuksen arviointikeskus Karvi tarkasteli tuoreessa, KIEPPI-toimenpideohjelmaan kuuluvassa arvioinnissa käytänteitä, opetusjärjestelyjä ja oppimisen tuen muotoja, joiden avulla kehitettiin maahanmuuttotaustaisten oppilaiden opetuskielen taitoa ja koulunkäyntivalmiuksia. 

Karvin kehittämissuosituksista löytyy ratkaisuja oppilaiden oppimisen tukemiseen: 

  • Opettajat tarvitsevat enemmän tietoa oppilaiden opetuskielen taidon kehittymisestä ja kouluvalmiuksista. 
  • Opettajien tulee ottaa enemmän vastuuta kielitietoisista työtavoista omassa opetuksessaan. 
  • Rehtorin tulee luoda pedagogisella johtamisella koulun ja koko työyhteisön myönteistä ilmapiiriä kielitietoiseen opetukseen ja henkilöstön täydennyskoulutukseen.
  • Opetuksen järjestäjän on varmistettava, että kielitietoinen opetus huomioidaan paikallisten opetussuunnitelmien lisäksi esimerkiksi lukuvuosisuunnitelmissa, opetuksen kehittämisessä ja henkilöstön täydennyskoulutuksessa.

Oppimisen tueksi tarvitaan myös huoltajia – ja koulu voi tukea heitä

Koulu ei yksin voi vastata oppilaiden oppimisen tukemisesta, vaan siihen tarvitaan myös huoltajia. PISA-tutkimuksessa maahanmuuttotaustaisten oppilaiden sosioekonominen asema vaikutti oppimistuloksiin. Jos huoltajilla ei ole näköalaa osallisuuteen eikä paikkaa suomalaisessa yhteiskunnassa tai jos osallisuuden ehtoja kiristetään, ei vanhemmilla välttämättä enää ole voimavaroja lasten tukemiseen. 

Koulu voi tässä tehdä osansa järjestämällä kohdennettuja vanhempainiltoja, hyödyntämällä oman äidinkielen opettajien ja monikielisten ohjaajien osaamista kodin ja koulun yhteistyössä, selvittämällä tulkin kanssa Wilma-merkintöjä huoltajille tai vaikkapa ottamalla opetukseen mukaan äidit, koska maahanmuuttajataustaisista aikuisista juuri naisilla on miehiä suurempi riski jäädä yhteiskunnan ulkopuolelle. Pienillä teoilla voi olla joskus suuri merkitys, kuten esimerkiksi erikielisillä tervehdyksillä koulun tiloissa ja kotisivuilla. Osallisuuden vahvistaminen ja suomalaiseen yhteiskuntaan kiinnittyminen auttaa huoltajia tukemaan lasten koulunkäyntiä.

PISA 2022 -tutkimuksessa nousi esiin myös se, että noin 40 prosenttia nuorista kokee, ettei koulu juurikaan valmista aikuisuuteen ja koulun jälkeiseen elämään. Koulutususkon hiipuminen koskee sekä maahanmuuttotaustaisia että kantasuomalaisia oppilaita. Tämä on tulos, joka meidän kaikkien on otettava tosissaan. Tutkimukset osoittavat, että myös asenne ja sinnikkyys vaikuttavat oppimiseen. Jotta saamme niiden kehityksen myönteiseksi, jokaiselle oppilaalle pitää antaa aikaa oppia. Ammattitaitoisilla opettajillamme on paljon keinoja ja osaamista eriyttämiseen, joustaviin järjestelyihin ja turvallisen työskentelyilmapiirin luomiseen.

Kielitietoisen opetuksen ja toimintakulttuurin vahvistaminen vahvistaa kaikkien oppilaidemme osaamista. Samalla vahvistuu osallisuus ja yhteys kouluun ja suomalaiseen yhteiskuntaan.


Kirjoittajat

Minna Kelhä
Minna Kelhä
Pääjohtaja, Opetushallitus
Katri Kuukka
Katri Kuukka
Opetusneuvos, Opetushallitus