Suomi tarvitsee maahanmuuttoa kasvavissa määrin

Me suomalaiset olemme tottuneet kuulemaan puheenvuoroja, joissa korostetaan ulkomaalaisten halua tulla Suomeen paremman elämän perässä. Meidän olisi kuitenkin syytä tarkastella Suomeen hakeutumisen syitä laajemmin ja sisällyttää tarkasteluun yksi ryhmä, jota ei suomalaisessa maahanmuuttokeskustelussa juurikaan huomioida: kansainväliset opiskelijat.

Suomalaisen kantaväestön harmaantuessa talouskasvumme riippuu yhä enemmän ulkomailta Suomeen tulevista veronmaksajista. Yli 50 prosenttia suomalaisista korkeakouluista valmistuneista kansainvälisistä opiskelijoista työllistyy Suomeen, mikä on lukuna hyvä verrattuna muihin länsimaihin. 

Lisäksi jo opintojensa aikana EU- ja ETA-alueen ulkopuolelta saapuvat opiskelijat tuovat suomalaiselle korkeakoulukentälle vuosittain kymmenien miljoonien eurojen tulot.  Tuottoja halutaan valtion kassaan lisää, sillä vuonna 2026 korkeakoulut velvoitetaan perimään koulutuksesta aiheutuneet kulut täysimääräisesti opiskelijoilta itseltään. Jatkossa meidän suomalaisten on siis osattava perustella yhä paremmin kansainvälisille tutkinto-opiskelijoille se, miksi kouluttautuminen juuri Suomessa kannattaa.

Kilpailu on kovaa juuri niistä opiskelijoista, joita Suomeen haluamme.

OPH:n tilastopalvelu Vipusen tietojen valossa huolestuttavia merkkejä näkyy jo, eikä suomalaisilla ole varaa ajatella, että Suomeen pyrkivien osaajien määrät olisivat yltäkylläisiä. 

Suomalaisissa korkeakouluissa tutkintokapasiteettia on lisätty tuhansilla vieraskielisillä aloituspaikoilla parin viime vuoden aikana, mutta opintonsa aloittaneiden kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden määrä ei ole kasvanut vastaavasti, ja paikkoja jää täyttämättä. 

Suhteellisesti ja absoluuttisesti eniten tyhjiä paikkoja vuosina 2022–2024 on jäänyt tekniikan sekä tietojenkäsittelyn aloille. Tämä on erityisen huolestuttavaa siksi, että näihin aloihin on jo vuosia nähty tarvetta panostaa kansallisissa osaajaa houkuttelun strategioissa.   

Tilastoista näemme, että suomalaiset korkeakoulut kyllä saavat hakijoita, mutta yhä harvempi heistä tulee valituksi hakijoiden heikon laadun takia. Syitä hakijoiden hylkäämiseen ovat usein heikko englannin kielen taito tai se, että henkilö ei ole hakukelpoinen. 

Valituistakin yhä harvempi ottaa tarjotun paikan vastaan, koska he valitsevat mieluummin jonkun houkuttelevamman maan korkeakouluopintojensa suorittamiselle.

Laatuvaatimukset täyttäviä tulijoita ei siis oikeasti ole riittävästi, eikä heidän määränsä myöskään kasva, ellei valintamenettelyn läpäisseitä opiskelijoita kyetä paremmin vakuuttamaan ottamaan tarjottua paikkaa vastaan.

Suomen on nopeasti vahvistettava asemaansa kilpailussa kansainvälisistä opiskelijoista. Tämä edellyttää tarkkaa opiskelijamarkkinan analysoimista ja huolellista markkinointiviestintää kohderyhmälle. 

Tarvitsemme parempia tukipalveluita ja selkeää viestiä siitä, että Suomi tarjoaa valmistumisen jälkeen työtä ja tulevaisuuden. Tämä edellyttää myös asennemuutosta työmarkkinoilla, jotta suomalaisesta korkeakoulusta valmistuneiden kansainvälisten työnhakijoiden työllisyys saataisiin nousemaan entisestään. Ilman konkreettisia toimia riskinä on, että menetämme osaajat, joita ilman suomalainen yhteiskunta ei voi menestyä kansainvälisessä kilpailussa.