Taiteen perusopetus uudistuu yhdessä

Blogi
Opetushallitus on päättänyt taiteen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteista 20.9.2017. Ne olivat viimeinen osa yleissivistävän koulutuksen uudistuskierrosta. Perusteiden julkaisun myötä paikallinen opetussuunnitelmatyö voi nyt alkaa täysipainoisesti taiteen perusopetusta antavissa oppilaitoksissa.

Matti Pietilä ja Minna Harmanen

Taiteen perusopetusta järjestetään eri puolella Suomea yhdeksällä taiteenalalla: arkkitehtuurissa, kuvataiteessa, käsityössä, mediataiteissa, musiikissa, sanataiteessa, sirkustaiteessa, tanssissa ja teatteritaiteessa. Opetusta annetaan sekä laajassa että yleisessä oppimäärässä. Uudistus tulee koskettamaan yli 100 000 lasta ja nuorta sekä noin 10 000 aikuista ensi elokuusta alkaen.

Perusteet on tehty tiiviissä vuorovaikutuksessa taiteen perusopetuksen kentän kanssa. Ohjausryhmässä ja taiteenalakohtaisissa työryhmissä oli mukana merkittävä joukko taiteen perusopetuksen asiantuntijoita. Saimme myös arvokasta palautetta lausuntokierrokselta, useiden verkkokyselyjen avulla, suorilla yhteydenotoilla sekä eri koulutustilaisuuksissa. Kiitokset kaikille, jotka osallistuitte uudistuksen toteuttamiseen! Saimme näkökulmista paljon pohdittavaa, ja kaikki palaute käytiin työryhmissä läpi. Esimerkkinä yhteistyön merkityksestä voi todeta, että työryhmissä ja monissa kommenteissa numeroarvosanan antamista laajassa oppimäärässä ei enää pidetty tarkoituksenmukaisena Valmistelussa päädyttiin lopulta siihen, että laajassa oppimäärässä luovutaan kokonaan numeroarvioinnista ja todistuksiin merkitään jatkossa yksinomaan sanallinen arvio. Arviointilinjaukset korostavat monipuolisen palautteen merkitystä. Yleisessä oppimäärässä oppilas saa todistuksen suorittamistaan opinnoista.

Oppimäärien rakenne on nyt samanlainen jokaisella taiteenalalla. Näin halutaan vahvistaa taiteen perusopetuksen asemaa omana koulutusmuotona. Perusteissa on myös kaikille taiteenaloille yhteiset osuudet, joissa määritellään esimerkiksi taiteen perusopetuksen yleiset tavoitteet ja opetuksen toteuttamisen lähtökohtia.

Oppilaitoksilla on aiempaa enemmän mahdollisuuksia suunnitella opintojen kokonaisuutta. Perusteissa annetaan opintotasokohtaisesti valtakunnalliset tavoitteet ja keskeiset sisällöt, joiden pohjalta oppilaitokset määrittelevät opetussuunnitelmaansa opintokokonaisuudet, niiden tavoitteet ja sisällöt. Näin opintoja voidaan suunnitella paikallisten tarpeiden mukaan. Jos oppilas vaihtaa oppilaitoksesta toiseen tai oppimäärästä toiseen, aiemmin suoritettujen opintojen hyväksilukeminen ja osaamisen tunnustaminen mahdollistavat opintojen sujuvan jatkumisen.

Taiteen perusopetukseen osallistuminen merkitsee oppilaalle sitoutumista taiteenalan opiskeluun ja vapaa-ajan käyttämistä siihen koulupäivän jälkeen. Oppimisen halu lähtee oppilaasta itsestään. Oppilas on aktiivinen toimija omien oppimistavoitteidensa asettamisessa sekä niiden saavuttamisen arvioinnissa. Opettajan antama opetus ja rakentava palaute ovat keskeisessä roolissa tässä kehittymisessä. Oppimista, osallisuutta, hyvinvointia ja kestävää elämäntapaa edistävä toimintakulttuuri tulee näkyväksi oppilaitoksen yhteisön ja sen jäsenten kaikessa toiminnassa. Opetussuunnitelmatyö tarjoaa hyvän mahdollisuuden kehittää oppilaitoksen toimintakulttuuria.

Monipuolistunut taidekenttä ja taiteen opetus haastavat myös opettajia oman osaamisensa kehittämiseen. Opetussuunnitelmatyö, koulutukset ja osaamisen jakaminen auttavat tunnistamaan nykytilanteen vahvuuksia ja kokeilemaan rohkeasti uusia lähestymistapoja. Opetussuunnitelmien uudistamisprosessi kannustaa myös antoisaan taiteidenväliseen työskentelyyn: hyvien käytäntöjen jakamiseen, keskusteluun ja vertaistukeen yli taiteenalojen.


Kirjoittajat

Matti Pietilä
Matti Pietilä
Opetusneuvos, Opetushallitus
Minna Harmanen
Minna Harmanen
Opetusneuvos, Opetushallitus