Todistuksellako korkeakouluun?

Blogi
Korkeakoulutus
Korkeakoulujen opiskelijavalintojen uudistukset ja erityisesti todistuksen perusteella tehtävien valintojen lisääntyminen ovat olleet viime päivinä esillä niin sosiaalisessa kuin perinteisessäkin mediassa. Mistä oikein on kyse?

Merja Väistö, Paula Mattila ja Teijo Koljonen

Korkeakoulut ovat yhdessä opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa käynnistäneet opiskelijavalintojen uudistuksen, jonka tavoitteena on vähentää tarpeettomia välivuosia ja aikaistaa korkeakouluopintojen aloitusta. Uudistuksen keskeisenä osana on todistusvalinnan osuuden merkittävä lisääntyminen. Vuodesta 2020 lähtien pääosa korkeakouluun hyväksytyistä hakijoista valitaan joko ylioppilastutkinnon arvosanojen tai ammatillisten opintojen menestyksen perusteella. Todistusvalinta korvaa erityisesti ns. yhteispistevalintaa, jossa opiskelijat valittiin sekä ylioppilastutkintotodistuksesta että pääsykokeesta saaduilla pisteillä.

Todistusvalinnan pisteytysmalleja on valmisteltu korkeakoulujen opiskelijavalintahankkeissa. Alustavat ehdotukset ylioppilastutkinnon pisteytysmalleista julkaistiin 7.11.2017 opetus- ja kulttuuriministeriön järjestämässä opiskelijavalintojen kehittämisseminaarissa. Esitellyt pistemallit eivät ole vielä lopullisia, työ on yhä kesken. Korkeakoulut ottavat kantaa hankkeissa ehdotettuihin malleihin, ja kehittämistyö jatkuu. Tavoitteena on, että korkeakoulut tiedottavat todistusvalintaperusteistaan viimeistään elokuussa 2018.

Näihin alustaviin pisteytysmalleihin on kohdistunut kritiikkiä mahdollisista epäsuotuisista ohjausvaikutuksista. Myös Opetushallituksen lukioasiantuntijat ovat pohtineet pisteytysmallien vaikutuksia heti julkistamisen jälkeen. Hankkeille on annettu palautetta, jotta heillä olisi tietoa lukioiden ja lukiolaisten tilanteesta. Käsityksemme mukaan työ pisteytysmallien kehittämiseksi jatkuu hankkeissa ja on hyvinkin mahdollista, että OKM:n tilaisuudessa esitetyt mallit muuttuvat työn edetessä.

Valintaperusteista ja todistusten pisteyttämisestä päättäminen kuuluu korkeakoulujen autonomian piiriin. Pisteytysmalleista ja niiden jatkokehittämisestä saa tietoa hankkeiden verkkosivuilta. Mahdolliset palautteet voi myös kohdistaa hankkeille. Käsityksemme mukaan esimerkiksi yliopistojen pisteytystyökalua kehittävässä hankkeessa on suunnitteilla yleisötilaisuus ja kommentointimahdollisuus jatkokehittämisen jälkeen.”

Tosiasiassa osa opiskelijoista valitaan jatkossakin korkeakouluun pääsykokeen perusteella. Korkeakoulut kehittävät lisäksi muita valintatapoja, esimerkiksi avoimen korkeakoulun opintojen väylää. Jos lukion tai ammatillisen tutkinnon opintomenestys ei riitä suoraan korkeakoulupaikkaan, ei ole syytä huoleen. Korkeakouluun pääsee tulevaisuudessakin usealla tavalla.


Kirjoittajat

Merja Väistö
Merja Väistö
Erityisasiantuntija, Opetushallitus
Paula Mattila
Paula Mattila
Opetusneuvos, Opetushallitus
Teijo Koljonen
Opetusneuvos, Opetushallitus