Toisen maailmansodan perintö ja eurooppalaisten arvojen rakentuminen

Europarlamenttivaalien äänestysprosentti on laahannut noin 40 prosentissa ja varsinkin nuoret aikuiset äänestävät hyvin laiskasti. Suomalaisen äänestäjän usko vaikuttamismahdollisuuksiinsa unionin kansalaisena ei siis ole kovin luja.  

Viimesyksyisen Eurobarometrin mukaan kuitenkin 75 prosenttia suomalaisista kokee EU-jäsenyyden olevan positiivinen asia, tosin tässäkin on laskua aiemmasta. Suomalaisille unionin jäsenyydessä on tärkeintä yhteistyö muiden maiden kanssa ja etenkin unionin rooli turvallisuuden ja rauhan puolustamisessa. Toisaalta vuoden 2024 nuorisobarometrin mukaan nuorten luottamus Euroopan unioniin on kasvanut viimeisen 30 vuoden aikana, jo puolet luottaa unioniin jonkin verran ja neljännes paljon.  

Miten eurooppalainen yhtenäisyys peilautuu Suomessa historian opetukseen ja erityisesti toisen maailmansodan käsittelyyn? Miten tarkastelemme menneisyyden tapahtumia tämän päivän näkökulmasta? 

Kansallisen likapyykin pesu ei ole aina kivutonta.

Tänä vuonna tulee kuluneeksi 80 vuotta toisen maailmansodan päättymisestä. Keväällä 1945 Suomi ei juhlinut sodan päättymistä voittajien joukossa. Takana oli neljä raskasta sotavuotta, lähes 90 000 kaatunutta, laajat alueluovutukset ja Lapin sotaan päättynyt liittolaisuussuhde Hitlerin Saksaan.  

Koulun historian opetuksessa Suomen toimintaa ja valintoja sotien aikana pyritään tarkastelemaan kiihkottomasti. Aina kansallisen likapyykin peseminen ei kuitenkaan ole kivutonta. Suomen rooli Itä-Karjalan miehittäjänä tai poliittisten toisinajattelijoiden kohtelu herättää myös ristiriitaisia tunteita. Silti sanoisin, että Suomessa sotien muisteluun liittyy vahvasti kertomus jälleenrakentamisesta, demokraattisen yhteiskunnan säilymisestä ja kansalaisten osallistamisesta.  

Kasvatuksen ja koulutuksen tulee tukea lasten ja nuorten kriittistä ajattelua.

Koulun tehtävänä on kasvattaa lapsia ja nuoria demokraattisen yhteiskunnan osallistuviksi jäseniksi. Taustalla lienee myös yhteiskunnallinen eetos siitä, että osallisuuden kokemuksesta tulee halu puolustaa yhteiseksi koettuja arvoja. Suomalaisten maanpuolustustahto onkin Euroopan korkeimpia. Sotilaallisen uhan kasvaessa ja kansainvälisen ilmapiirin kiristyessä on kuitenkin suhtauduttava kriittisesti mahdollisesti militarisoituvaan yhteiskuntaan.  

Kasvatuksen ja koulutuksen tulee tukea lasten ja nuorten kriittistä ajattelua, johon kuuluu yhteiskunnallisten rakenteiden kyseenalaistaminen ja poliittisen keskustelun haastaminen. Lasten ja nuorten resilienssin vahvistaminen ei voi yksin olla vastaus epävarmassa ja nopeasti muuttuvassa maailmassa selviytymiseen. Tarvitsemme yhteisiä arvoja ja päättäväisyyttä niiden mukaisesti toimimiseen.  

Muistutuksena siis, että Euroopan unionin arvot ovat ihmisarvon ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen, vapaus, kansanvalta, tasa-arvo ja oikeusvaltio. On etuoikeus jakaa niihin perustuva eurooppalainen identiteetti lähes puolen miljardin ihmisen kanssa.