Valtionavustus

Hankeavustukset A1-ruotsin opetuksen laajentamiseen perusopetuksessa 2024

Esiopetus Perusopetus Varhaiskasvatus
Tila
Arvioitavana
Hakuaika
12.3.2024 – 16.4.2024 klo 16:15
Hakulomake
Määräraha
283 641 €
Lisätietoa antavat
Opetusneuvos Annamari Kajasto, puh. 029 533 1596
Opetusneuvos Olli Määttä, puh. 029 533 1084

Sähköpostiosoitteet muotoa etunimi.sukunimi(at)oph.fi


Toisen kotimaisen kielen ruotsin kehittämisohjelman toimenpiteeseen kaksi liittyvän valtionavustuksen tavoitteena on lisätä ruotsin kielen A1-oppimäärän opetusta ja edistää ruotsin kielen osaamista. Myönnettävän valtionavustuksen tulee kohdentua ruotsin A1-oppimäärän opetuksen laajentamiseen ja jo A1-ruotsia opiskelevien oppilaiden ruotsin kielen osaamisen edistämiseen, ja sen tavoitteena on luoda pysyviä ratkaisuja A1-ruotsin lisäämiseksi kunnan tai koulun kieliohjelmaan.

Haun kuvaus

Opetus- ja kulttuuriministeriön ja Opetushallituksen yhteistyön pohjalta on laadittu kehittämisohjelma, jolla edistetään hallitusohjelman kirjausta toisen kotimaisen kielen oppimisen vahvistamisesta ja joka samalla toteuttaa joulukuussa 2021 julkaistun Kansalliskielistrategian linjauksia (Valtioneuvoston julkaisuja 2021:87).

Toisen kotimaisen kielen kehittämisohjelma

Toisen kotimaisen kielen kehittämisohjelman toimenpiteen kaksi tavoitteena on Kansalliskielistrategian mukaisesti kannustaa perusopetuksen järjestäjiä laajentamaan toisen kotimaisen kielen, ruotsin A1-oppimäärän opetusta ja poistamaan ryhmäkokoa koskevia paikallisia rajoitteita. Kunnilla ja kouluilla on tärkeä tehtävä toisen kotimaisen kielen ruotsin opiskelun ja oppimisen edistämisessä Kansalliskielistrategian mukaisesti.

Viime vuosina on käynnistetty useita kielten opetuksen kehittämis- ja uudistushankkeita perusopetuksessa. A1-kielen opetus on alkanut ensimmäiseltä luokalta tammikuusta 2020 alkaen, jolloin uudet Vuosiluokkien 1–2 A1-kielen opetussuunnitelman perusteet 2019 astuivat voimaan. Ensimmäiseltä luokalta alkamaan varhennettu kieltenopetus on kuitenkin johtanut laajemman kielivalikoiman toteutumiseen vain harvoissa kunnissa. 

Huoltajat valitsevat edelleen usein englannin lapsensa ensimmäiseksi vieraaksi kieleksi, vaikka A1-kielivalinnaksi suositeltaisiin pääsääntöisesti muuta kuin englantia. Haasteena on, että lapset ja nuoret kokevat pärjäävänsä englannin kielellä kaikissa yhteyksissä ja että kiinnostus toista kotimaista kieltä, ruotsia kohtaan on laskeva.

Toisen kotimaisen kielen ruotsin kehittämisohjelman toimenpiteeseen kaksi liittyvän valtionavustuksen tavoitteena on lisätä ruotsin kielen A1-oppimäärän opetusta ja edistää ruotsin kielen osaamista. Kunnilla ja kouluilla on tärkeä tehtävä toisen kotimaisen kielen, ruotsin opiskelun ja oppimisen edistämisessä tarjoamalla A1-ruotsin opetusta. Tavoitteena onkin kannustaa ja tukea kuntia ja kouluja tarjoamaan ja järjestämään A1-ruotsin opetusta, jotta oppilaat voivat joustavammin valita ruotsin A1-kieleksi ja saavat mahdollisuuden alkaa opiskella kieltä. Lisäksi tavoitteena on vahvistaa motivaatiota ja kiinnostusta ruotsin opiskelua kohtaan, lisätä tietoisuutta ruotsin kielen taidon hyödyistä sekä tarjota oppijalle monipuolisia kokemuksia ruotsin kielestä sekä ruotsin kieleen liittyvistä kulttuureista.
 

Avustuksen käyttötarkoitus

Myönnettävän valtionavustuksen tulee kohdentua Toisen kotimaisen kielen kehittämisohjelman tavoitteiden mukaisesti ruotsin A1-oppimäärän opetuksen laajentamiseen ja jo A1-ruotsia opiskelevien oppilaiden ruotsin kielen osaamisen edistämiseen. Myönnettävän valtionavustuksen tavoitteena on luoda pysyviä ratkaisuja A1-ruotsin lisäämiseksi kunnan tai koulun kieliohjelmaan.
 

Säädösperusta                                       

Valtionavustuslaki (688/2001)


Haun tavoitteet

  • laajentaa A1-ruotsin opetusta perusopetuksessa ja edistää jo A1-ruotsia opiskelevien oppilaiden ruotsin kielen osaamista
     
  • luoda pysyviä ratkaisuja A1-ruotsin lisäämiseksi kunnan tai koulun kieliohjelmaan
     
  • A1-ruotsin ryhmäkokoa koskevien paikallisten rajoitteiden poistaminen kokeiluna siten, että opetus voidaan käynnistää ja sitä voidaan jatkaa pienemmällä ryhmäkoolla tai järjestämällä opetus siten, että oppilaita voi osallistua opetukseen useammalta eri koululta lähiopetuksena tai etäyhteyksiä hyödyntämällä
     
  • tarjota A1-ruotsin opetusta ja käynnistää A1-ruotsin opetus vuosiluokalla 1 vähintään 0,5 vuosiviikkotunnilla viimeistään keväällä 2025 niissä kunnissa tai kouluissa, joissa sitä ei vielä ole
     
  • mahdollistaa A1-ruotsin opetuksen jatkaminen vuosiluokalla 1 vähintään 0,5 vuosiviikkotunnilla niissä kunnissa tai kouluissa, joissa sitä jo tarjotaan siten, että opetus alkaa viimeistään keväällä 2025
     
  • mahdollistaa joustavin järjestelyin yhteisopettajuus A1-ruotsin opetusryhmässä palkkaamalla resurssiopettaja oppilaiden ruotsin osaamisen edistämiseen 
     
  • kannustaa oppilaita opiskelemaan A1-ruotsia järjestämällä kielisuihkutusta tai muita tapoja tutustua ruotsin kieleen esiopetuksessa ja koulussa ennen A1-ruotsin opetuksen alkamista
     
  • luoda pysyvät käytännöt kielisuihkutuksille esiopetuksessa tai koulussa A1-ruotsin ryhmien toteutumiseksi
     
  • tiedottaa oppilaille ja huoltajille A1-ruotsin opetuksesta ja ruotsin osaamisen hyödyistä ennen opetuksen alkamista
     
  • kehittää ja levittää hyviä käytäntöjä A1-ruotsin opiskelun lisäämiseen, ryhmien käynnistämiseen ja opiskelusta tiedottamiseen
     
  • mahdollistaa vastavuoroiset vierailut A1-ruotsia opiskeleville oppilaille ruotsinkielisten koulujen kanssa Suomessa
     
  • mahdollistaa A1-ruotsia opiskelevien oppilaiden ruotsin kielen osaamista edistävän leirikoulutoiminnan rahoittaminen Suomessa ja Ahvenanmaalla
     
  • mahdollistaa muu A1-ruotsia opiskelevien oppilaisen ruotsin kielen osaamista edistävä toiminta, kuten Svenska nu -verkosto, Kielilähettiläiden tai muun vierailutoiminnan koordinointi tai tapahtumien järjestäminen paikallisesti tai alueellisesti
     
  • kehittää toisen kotimaisen kielen, äidinkielenomaisen ruotsin A1-oppimäärän opetuksen järjestämistä ja siihen liittyvää tiedottamista. 
     

Avustusta voidaan myöntää vain kunnille, kuntayhtymille tai yksityisille opetuksen järjestäjille, joilla on joko velvollisuus tai lupa esi- ja perusopetuksen järjestämiseen tai oppilaitoksen ylläpitämiseen. 

Valtion oppilaitokset voivat olla mukana valtionavustusta saavien hankkeiden toiminnassa, mutta ne eivät voi olla valtionavustuksen hakijana tai yhteishankkeen osapuolena. 

Avustusten myöntämisen välttämättömät edellytykset

  • hakija on hakukelpoinen
  • hakemus on saapunut määräajassa
  • avustuksen käyttötarkoitus on asetettujen tavoitteiden mukainen
  • avustettava toiminta toteutetaan käyttöaikana
  • hakija on antanut pyydetyt selvitykset aiemmin myönnettyjen valtionavustusten käytöstä.
     

Valtionavustuksen määräraha

Opetushallitus asettaa haettavaksi opetus- ja kulttuuriministeriön toisen kotimaisen kielen kehittämisohjelman määrärahasta tähän tarkoitukseen 283 641 euroa.

Valtionavustuksena myönnettävää erityisavustusta ei voi käyttää perusopetuksen järjestäjän oman perustoiminnan rahoittamiseen. Hyväksyttävien kustannusten tulee olla todellisia ja toteutuneita hankkeen menoja. Avustuksen saajan tulee noudattaa valtionavustuspäätöksen ehtoja ja rajoituksia.

                                                    
Kustannukset, jotka voidaan kattaa valtionavustuksella 

Hankeavustusta voidaan käyttää haun kuvauksen ja tavoitteiden mukaisiin käyttötarkoituksiin. Hakija kuvaa hakulomakkeen talousarviossa avustuksen käyttökohteet menoluokittain.

Avustusta ei voida käyttää sellaiseen toimintaan, johon hakija saa muuta valtionavustusta. Avustusta ei myöskään voi käyttää oppilaiden ulkomaanmatkoihin tai laitteiden hankintaan.

Avustuksen hakijan tulee ottaa huomioon, että valtionavustusta myönnetään enintään 95 % hankkeen kokonaiskustannuksista, joten hankkeen omarahoitusosuus on vähintään 5 %.

Valtionavustusta ei voida käyttää sellaiseen toimintaan, johon hakija saa muuta valtionavustusta. Avustusta ei myöskään voi käyttää oppilaiden ulkomaanmatkoihin tai laitteiden hankintaan.

Kielisuihkutuksia järjestävä taho kuten yliopisto tai muu tulee mainita yhteistyökumppanina, mikäli koulu ei itse järjestä kielisuihkutuksia.
                          

Valtionavustuksen käyttöaika

Avustusten käyttöaika alkaa valtionavustuksen päätöksen päivästä ja päättyy 31.12.2025. 

Muutokset valtionavustuksen käyttötarkoitukseen, hyväksyttyyn hankesuunnitelmaan tai käyttöaikaan tulee hakea viipymättä Opetushallituksen sähköisessä valtionavustusjärjestelmässä.
 

Loppuselvitys 

Loppuselvitys myönnettyjen avustusten käytöstä tulee toimittaa Opetushallitukselle 28.2.2026 mennessä sähköisellä selvityslomakkeella Opetushallituksen valtionavustusjärjestelmässä.
 

Avustushakemus tehdään sähköisellä hakulomakkeella Opetushallituksen valtionavustusjärjestelmässä. Lomake tulee tallentaa ja lähettää järjestelmässä. Hakemus tehdään perusopetuksen järjestäjän nimissä. Hakemuksen allekirjoittajalla tulee olla nimenkirjoittamisoikeus. Yleisohje valtionavustuksen hakijalle ja käyttäjälle.

Hakuaika alkaa 12.3.2024 ja päättyy 16.4.2024 klo 16.15.

Tämä tiedote ja sähköinen hakulomake löytyvät Opetushallituksen verkkosivuilta linkistä Haettavissa olevat valtionavustukset. Hakijan tulee tutustua Opetushallituksen Yleisohjeeseen valtionavustuksen hakijalle ja käyttäjälle.
                          

Yhteyshenkilöt

Opetusneuvos Annamari Kajasto, puh. 029 533 1596
Opetusneuvos Olli Määttä, puh. 029 533 1084

Sähköpostiosoitteet muotoa etunimi.sukunimi(at)oph.fi
 

Valintaperusteet ja arviointikriteerit

  • hankkeen tavoitteet, toiminta ja tulokset, joita tavoitellaan vastaavat hakutiedotteessa määriteltyjä tavoitteita ja käyttötarkoitusta
  • hankesuunnitelman selkeys ja toteuttamiskelpoisuus
  • hankkeen koordinaattorin tarkoituksenmukainen ja innovatiivinen toiminta
  • hankkeen kustannusarvio ja aikataulun realistisuus suhteutettuna suunniteltuun toimintaan
  • hankkeen vaikuttavuus
     

Valtionavustuksia myönnettäessä otetaan huomioon koulutuksen alueellisen tasa-arvon edistäminen huomioimalla kuntien erilaiset mahdollisuudet tarjota ruotsin kielen A1-oppimäärää. Ensisijaisesti huomioidaan hakijat, jotka käynnistävät ruotsin kielen A1-oppimäärän opetuksen kunnassaan tai koulussaan.

Suomalaisen yhteiskunnan muuttuminen yhä monikielisemmäksi ja äidinkieleltään muiden kuin suomenkielisten oppijoiden erityistarpeet tulee myös huomioida hankkeiden toteutuksessa.

Lisäksi otetaan huomioon Vuosiluokkien 1–2 A1-kielen opetussuunnitelmanperusteiden 2019 ja Perusopetuksen opetussuunnitelmien perusteiden 2014 toimeenpanon tukeminen innovatiivisesti ja monipuolisesti.
 

Päätökset tehdään toukokuun 2024 aikana. Päätökset lähetetään hakijoille Opetushallituksen sähköisestä valtionavustusjärjestelmästä.