Valtionavustus

Hankeavustukset ammatillisen koulutuksen oppimisen tuen kehittämiseen 2024

Ammatillinen koulutus
Tila
Arvioitavana
Hakuaika
11.3.2024 – 8.4.2024 klo 16:15
Hakulomake
Määräraha
Enintään/högst 5 000 000 €
Lisätietoa antavat
opetusneuvos Tuija Artama, p. 029 533 1427
opetusneuvos Tarja Heikkinen, p. 029 533 1270
erityisasiantuntija Tiina Kärkkäinen, p. 029 533 1709
opetusneuvos Mia Vartiainen, p. 029 533 1187

Ruotsinkielinen ammatillinen koulutus:
opetusneuvos Ingeborg Rask, p. 029 533 1257
opetusneuvos Lotta Almark, p. 029 533 1581

Sähköpostiosoitteet ovat muotoa: etunimi.sukunimi(at)oph.fi
Tekniset asiat: valtionavustukset(at)oph.fi

Opetushallitus on avannut valtionavustushaun, jossa on haettavana 8.4. mennessä 5 miljoonaa euroa oppimisen tuen kehittämiseen ammatillisessa koulutuksessa. Valtionavustus on jatkoa vuoden 2023 hankeavustukselle. Valtionavustuksella vahvistetaan opintojen henkilökohtaistamista, opinto-ohjausta, erityisopetusta ja yhteisöllistä opiskeluhuoltoa, jotka tukevat opiskelijoita opintojen etenemisessä, tutkinnon suorittamisessa ja työllistymisessä. Valtionavustus on osa hallitusohjelman mukaista, opetus- ja kulttuuriministeriön käynnistämää oppimisen tuen kehittämisohjelmaa, jossa rakennetaan yhtenäinen tuen järjestelmä varhaiskasvatuksesta toiselle asteelle. 

Opetus- ja kulttuuriministeriö on käynnistänyt hallitusohjelman mukaisesti lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen oppimisen tuen kehittämisohjelman. Opetushallitus vastaa valtionavustuksella rahoitettavan kehittämistoiminnan käynnistämisestä, ohjaamisesta, seurannasta ja tulosten raportoinnista. Kehittämisohjelman tavoitteena on selkiyttää ja kehittää oppimisen tuen järjestelmää lukio- ja ammatillisessa koulutuksessa. Valtionavustus on jatkoa vuoden 2023 hankeavustukselle. Myöntöharkinnassa asetetaan etusijalle ne hakijat, jotka eivät ole mukana hankkeissa, joille myönnettiin avustusta vuoden 2023 vastaavassa haussa. Kehittämisohjelmassa ei kehitetä ammatillisen koulutuksen vaativaa erityistä tukea.

Oppimisen tuella tarkoitetaan laajaa kokonaisuutta, jonka muodostavat opintojen henkilökohtaistaminen, opinto-ohjaus, erityinen tuki / erityisopetus sekä muut opiskelijan opiskeluvalmiuksia ja hyvinvointia tukevat toimet. Oppimisen tuen keskiössä on opiskelija, jonka hyvinvointi, jaksaminen ja opintojen sujuvuus ovat tuen tavoitteina. Tähän sisältyy opiskelijoiden ohjauksen ja tukitarpeiden nykyistä systemaattisempi kartoittaminen sekä opiskelijan hyvinvoinnin ja opiskelukyvyn vahvistaminen pedagogisten tukitoimien ja yhteisöllisen opiskeluhuollon avulla.

Oppimisen tuen vahvistaminen edistää opintojen saavutettavuutta ja opiskelijoiden yhdenvertaisuutta. Tuen tarpeen tunnistamisessa ja tuen järjestämisessä pyritään varhaiseen puuttumiseen. Kehittämistoimet voivat koskea myös lukio- ja ammatillisen koulutuksen järjestäjien järjestämän tutkintokoulutukseen valmentavan koulutuksen opiskelijoita. Näin parannetaan opiskelijoiden edellytyksiä toisen asteen tutkinnon suorittamiseen ja vahvistetaan opiskelijoiden hyvinvointia, mikä vähitellen nostaa koulutus- ja osaamistasoa ja turvaa osaavan työvoiman saatavuutta. Erityistä huomiota kiinnitetään jatko-opintovalmiuksien kehittämiseen niillä opiskelijoilla, jotka tarvitsevat oppimiseensa tukea.

Oppimisen tukea kehitetään moniammatillisena yhteistyönä koko oppilaitosyhteisön sekä alueen muiden toimijoiden kanssa. Opiskelijat huomioidaan oman hyvinvointinsa ja tuen tarpeidensa asiantuntijoina, ja otetaan mukaan oppimisen tuen suunnitteluun ja kehittämiseen. Tavoitteena on kehittää oppilaitoksissa toimintakulttuuria, joka ottaa huomion opiskelijan vahvuudet ja erityisopetuksen tarpeet yksilöllisesti.

Lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen oppimisen tuen kehittämisohjelma linkittyy tiiviisti hallituskauden tavoitteeseen kehittää yhtenäinen tuen järjestelmä varhaiskasvatuksesta toiselle asteelle. Kehittämisohjelman tavoitteena on suunnata lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen järjestäjien oppimisen tuen järjestelmää kohti lainsäädäntömuutoksia. Kehittämistyössä voidaan käyttää hyväksi tekoälyn ja digitalisaation antamia mahdollisuuksia ja aiemmin kehitettyjä digitaalisia tuen tarpeen arviointivälineitä.

Ohjelman aikana voidaan toteuttaa pilotteja, joiden avulla toimintatapoja kehitetään opiskelijoiden tueksi. Ohjelman aikana syntyneet toimintatavat tuen tarpeen tunnistamisessa, toteuttamisessa ja arvioinnissa sekä niihin liittyvä osaaminen ovat ohjelman päättyessä osa koulutuksen järjestäjien pysyvää toimintaa.

Oppimisen tuen kehittäminen ammatillisessa koulutuksessa

Koulutuksen keskeyttämistä toisella asteella vähennetään määrätietoisesti. Samalla varmistetaan, että ammatillisen koulutuksen opiskelijat saavat lain edellyttämät henkilökohtaiset suunnitelmat, riittävän lähiopetuksen, työpaikkaohjauksen ja tarvittavan oppimisen tuen. Oppimisympäristöjen osalta tuen saatavuudessa on kehitettävää erityisesti työelämässä oppimisessa, näytöissä ja etäopiskelussa.

Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen (Karvi) tekemän selvityksen mukaan tuen muotoja ja tuen toteutusta tulisi kehittää ammatillisessa koulutuksessa niin, että ne soveltuvat entistä paremmin eri tutkintomuotoihin, tutkinnon osiin ja oppimisympäristöihin. Huomiota tulisi kiinnittää myös ammatti- ja erikoisammattitutkintoihin, joissa tuki toteutuu perustutkintokoulutusta heikommin. Lisäksi eri työtehtävissä toimivien rooleja tulisi selkeyttää ja yhteistyötä tiivistää erityisopettajien, eri tutkinnon osien opettajien sekä muun ohjaushenkilöstön välillä. Koko henkilöstön osaamista erityisessä tuessa sekä erityisopettajien konsultatiivista roolia tulisi vahvistaa.

Ammatillisesta koulutuksesta annetun lain mukaan opiskelijalla on oikeus erityiseen tukeen, jos hän oppimisvaikeuksien, vamman, sairauden tai muun syyn vuoksi tarvitsee pitkäaikaista tai säännöllistä erityistä oppimisen ja opiskelun tukea tutkinnon tai koulutuksen perusteiden mukaisten ammattitaitovaatimusten tai osaamistavoitteiden saavuttamiseksi.

Valtionavustusten avulla on tarkoitus selkiyttää ja kehittää oppimisen tuen järjestelmää ammatillisessa koulutuksessa siten, että jokainen saa riittävää ja oikea-aikaista tukea opintoihinsa ja näyttöön valmistautuessa. Näillä toimin tuetaan opiskelijoita etenemään opinnoissaan ja vähennetään keskeyttämisiä.

Nyt haettavana olevalla avustuksella rahoitettavien hankkeiden kehittämiskohteina voivat olla yksi tai useampi seuraavista:

  • Kehitetään opintojen henkilökohtaistamista niin, että kaikki opiskelijat ja erityisesti oppivelvolliset saavat lain edellyttämät henkilökohtaiset suunnitelmat, riittävän lähiopetuksen, työpaikkaohjauksen, oikea-aikaisen tuen opintoihinsa ja näyttöön valmistautuessa. Kehitetään ohjausta ja tukea opintojen edistämiseen työelämässä oppimisessa, näytöissä ja etäopiskelussa.
  • Kehitetään toimintatapoja tuen tarpeiden nykyistä systemaattisempaan kartoittamiseen sekä oikea-aikaisten ja oikean laajuisten pedagogisten tukitoimien toteuttamiseen. Kehitetään tuen muotoja ja tuen toteutusta eri tutkintomuodoissa, tutkinnon osissa ja eri oppimisympäristöissä. Kehitetään tuen tarpeiden tunnistamista ja tuen toteuttamista ammatti- ja erikoisammattitutkinnoissa.
  • Vahvistetaan oppilaitoksen toimintakulttuuria kehittämällä henkilöstön osaamista erityisessä tuessa. Selkiytetään ja tiivistetään yhteistyötä erityisopettajien ja eri tutkinnon osien opettajien sekä muun ohjaushenkilöstön välillä. Vahvistetaan erityisopettajien konsultatiivista roolia.
  • Kehitetään moniammatillisena yhteistyönä tuen malleja niille opiskelijoille, jotka tarvitsevat eniten tukea jatko-opintovalmiuksiin ja työelämään siirtymiseen.
  • Kehitetään yhteisöllistä opiskeluhuoltoa opiskelijoiden hyvinvoinnin, jaksamisen ja opiskelukyvyn tukemisessa ja vahvistamisessa.
  • Kehitetään ja jaetaan yhteisiä oppimisen tuen toimintamalleja alueellisesti yhteistyössä koulutuksen järjestäjien ja oppilaitosten sekä muiden toimijoiden kanssa.

Avustettavissa hankkeissa tulee tavoitella sellaisia konkreettisia tuloksia ja tuotoksia, joita voidaan hyödyntää myös hankkeen jälkeen sekä levittää valtakunnallisesti. Levittämistyötä tulisi mahdollisuuksien mukaan tehdä sekä suomen että ruotsin kielellä.

Julkaisuja hankkeen kehittämistyön suunnittelun tueksi:

 

Säädösperusta

Valtionavustuslaki (688/2001)

Valtionavustusten yleiset tavoitteet

  • yhteiskunnallinen vaikuttavuus
  • ammatillisen koulutuksen tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden parantuminen
  • kansallisen, alueellisen sekä kansainvälisen yhteistyön vahvistuminen
  • työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen kehittäminen
  • uusien ammatillisen koulutuksen toimintamallien kehittyminen

Hakukelpoisia ovat ammatillisen koulutuksen järjestäjät, joilla on voimassa oleva järjestämislupa. Myöntöharkinnassa asetetaan etusijalle ne hakijat, jotka eivät ole mukana hankkeissa, joille myönnettiin avustusta vuoden 2023 vastaavassa haussa.

Avustusten myöntämisen välttämättömät edellytykset

  • hakemus on saapunut määräajassa
  • hakija on hakukelpoinen
  • hakija on antanut määräaikaan mennessä selvityksen aikaisemmin myönnettyjen avustusten käytöstä
  • avustuksen käyttötarkoitus on käytölle asetettujen tavoitteiden mukainen
  • avustettava toiminta toteutetaan avustuksen käyttöajan rajoissa

Opetushallitus asettaa ammatillisen koulutuksen järjestäjien haettavaksi valtionavustukset ammatillisen koulutuksen oppimisen tuen kehittämiseen. Valtionavustusta myönnetään yhteensä noin 5 miljoonaa euroa.

Valtionavustusta myönnetään enintään 90 % kokonaismenoista, joten koulutuksen järjestäjän omarahoitusosuus on vähintään 10 %.

Avustusta ei voi käyttää avustuksen saajan opetuksen, ohjauksen ja oppimisen tuen rahoittamiseen silloin, kun kyse on koulutuksen järjestäjän perustoiminnasta. Perustoimintaa on koulutuksen järjestäjän järjestämisluvan mukainen valtionosuudella rahoitettava ammatillisen koulutuksen lain 531/2017 mukainen toiminta. Avustuksella voidaan kuitenkin palkata lisähenkilöstöä, kuten opettajia, erityisopettajia ja opinto-ohjaajia, jos tällä kehitetään ja vahvistetaan oppimisen tuen ja erityisen tuen / erityisopetuksen ja järjestämistä.

Avustusta voi käyttää myös henkilöstön osaamisen kehittämiseen myönteisessä avustuspäätöksessä hyväksytyn talousarvion mukaisesti. Henkilöstön koulutuskulujen tulee olla kohtuullisia ja hankkeen tavoitteiden ja toiminnan kannalta perusteltuja.

Hankkeen kustannuksiin voi perustelluista syistä sisältyä oppimisen tukeen liittyviä ohjelmistohankintoja, joiden osuus voi olla enintään 10 % hankkeen hyväksytyistä kokonaismenoista. Erityisistä perustelluista syistä kustannukset voivat olla korkeammat. Ohjelmistokuluiksi hyväksytään hankkeen käytössä olevien ohjelmistojen kustannukset vain hankkeen keston ajalta. Laskennallisia ja prosentuaalisia kustannuseriä, jotka eivät perustu välittömästi hankkeesta aiheutuviin todellisiin menoihin ja jotka olisivat syntyneet ilman kyseistä hankettakin, ei hyväksytä valtionavustushankkeen kustannuksiksi. Laitehankintoja, rakentamiskustannuksia, kalustehankintoja ja ulkomaan matkakustannuksia ei hyväksytä hankkeen kustannuksiksi.

Avustusten käyttöaika alkaa valtionavustuspäätöksen päivämäärästä ja päättyy viimeistään 31.12.2025.

Hakuaika on 11.3.-8.4.2024. Avustushakemus tulee olla jätettynä valtionavustukset järjestelmään viimeistään 8.4.2024 klo 16.15. Sähköisen hakemuksen saapuminen annetun hakuajan sisällä täyttää määräaikaa koskevan kriteerin. Myöhästyneitä hakemuksia ei oteta arvioitavaksi.

Hakijan tulee tutustua yleisohjeeseen avustuksen hakijalle ja käyttäjälle.

Hankkeet toteutetaan koulutuksen järjestäjäkohtaisina tai alueellisina hankkeina. Yhteishankkeessa päähakijana toimiva ammatillisen koulutuksen järjestäjä vastaa hakemuksesta, hankkeen hallinnoinnista, toimeenpanosta, taloudesta ja selvitysten laatimisesta kokonaisuudessaan. Yhteistyökumppanit, joilla on omat osatoteuttamissuunnitelmansa ja talousarvionsa, nimetään erikseen hakulomakkeella. Yhteishankkeen yhteistyökumppanien tulee olla hakukelpoisia koulutuksen järjestäjiä, ja niitä koskevat samat ehdot ja velvollisuudet kuin hakijaorganisaatiota. Yhteistyökumppanit laativat yhteistyösopimuksen päähakijan kanssa.

Hankkeet osallistavat kehittämistyöhön opiskelijoita ja muita tarvittavia tahoja. Hankkeen suunnittelussa ja toteutuksessa tulee ottaa huomioon jo olemassa olevat toimivat oppimisen tuen mallit. Hakemuksessa tulee avata, mille tietoperustalle kehittämistyö rakentuu. Oppimisen tuen kehittämistyössä tulee huomioida opiskelijoiden osallisuus ja opiskelijalähtöinen lähestymistapa.

Hakemukset arvioidaan seuraavilla valintaperusteilla:

  • Hankkeen tavoitteet, toiminta ja tavoiteltavat tulokset vastaavat hakutiedotteessa asetettuja tavoitteita ja kehittämiskohteita
  • Hankesuunnitelman toteuttamiskelpoisuus ja kokonaistaloudellisuus
  • Hankkeen tarve ja kehittämistyön tietoperusta
  • Oppimisen tuen järjestelmän käytännön ratkaisut
  • Opiskelijalähtöisyys ja opiskelijoiden osallistaminen
  • Suunnitelma toimintamallien levittämiseen ja juurruttamiseen sisältäen systemaattisen seurannan ja soveltuvat mittaritiedot.

Päätökset tehdään, kun kaikki hakemukset on käsitelty. Päätökset lähetetään hakemuksessa ilmoitetuille tahoille sähköisessä valtionavustusjärjestelmässä.

Lisätietoa:

opetusneuvos Tuija Artama, p. 029 533 1427
opetusneuvos Tarja Heikkinen, p. 029 533 1270
erityisasiantuntija Tiina Kärkkäinen, p. 029 533 1709
opetusneuvos Mia Vartiainen, p. 029 533 1187

Ruotsinkielinen ammatillinen koulutus:
opetusneuvos Ingeborg Rask, p. 029 533 1257
opetusneuvos Lotta Almark, p. 029 533 1581

Sähköpostiosoitteet ovat muotoa: etunimi.sukunimi(at)oph.fi
Tekniset asiat: valtionavustukset(at)oph.fi