Valtionavustus

Hankeavustukset kaksikielisen opetuksen järjestämiseen ja kielikylpytoimintaan 2025

Esiopetus Perusopetus Varhaiskasvatus
Tila
Haettavissa
Hakuaika
3.3.2025 – 10.4.2025 klo 16:15
Hakulomake
Määräraha
842 000 €
Lisätietoa antavat
Varhaiskasvatus ja esiopetus
Opetusneuvos Kati Costiander, puh. 029 533 1526
Opetusneuvos Heidi Sairanen, puh. 029 533 1426

Perusopetus
Opetusneuvos Annamari Kajasto, puh. 029 533 1596

Saamen kieli, romanikieli, karjalan kieli ja viittomakielet
Opetusneuvos Irja Seilola, puh. 029 533 1495

Förfrågningar på svenska
Undervisningsrådet Yvonne Nummela, tfn. 029 533 1523

Sähköpostiosoitteet muotoa etunimi.sukunimi(at)oph.fi

Kaksikielisen opetuksen määritelmiä 

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa (2014), Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteissa (2014) ja Varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa (2022) kaksikielinen varhaiskasvatus, esiopetus ja perusopetus jaetaan joko laajamittaiseen tai suppeampaan kaksikieliseen eli kielirikasteiseen varhaiskasvatukseen, esiopetukseen tai perusopetukseen. Laajamittainen kaksikielinen varhaiskasvatus, esiopetus tai perusopetus voi olla kotimaisten kielten varhaista täydellistä kielikylpyä tai muuta laajamittaista kaksikielistä varhaiskasvatusta, esiopetusta tai perusopetusta. 

Kotimaisten kielten varhaisella täydellisellä kielikylvyllä eli kielikylpyopetuksella tarkoitetaan aikaisintaan kolmevuotiaana varhaiskasvatuksessa tai viimeistään esiopetuksessa alkavaa ja perusopetuksen loppuun kestävää ohjelmaa, jossa osa opetuksesta järjestetään varhaiskasvatuksen, esiopetuksen tai koulun varsinaisella opetuskielellä ja osa toisella kotimaisella kielellä, ruotsin tai suomen kielellä. Kielikylpyopetusta voidaan järjestää saamen kielellä. Kielikylpykielellä annettavan opetuksen osuus esimerkiksi varhaisessa täydellisessä kielikylvyssä on koko ohjelman ajan vähintään 50 % siten, että varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa kielikylpykielen osuus on lähes 100 %, vuosiluokilla 1–2 noin 90 %, vuosiluokilla 3–4 noin 70 % ja vuosiluokilla 5–9 keskimäärin 50 %. 
 
Muu laajamittainen kaksikielinen opetus voi alkaa varhaiskasvatuksesta tai esiopetuksesta ja se voi kestää koko perusopetuksen ajan tai vain osan siitä. Esi- ja perusopetuksesta sekä varhaiskasvatuksesta järjestetään tällöin kohdekielellä vähintään 25 %.  
 
Suppeampaa kaksikielistä opetusta eli kielirikasteista opetusta voi olla varhaiskasvatuksessa, esiopetuksessa ja perusopetuksessa. Se voi kestää koko perusopetuksen ajan tai vain osan siitä. Perusopetuksessa kielirikasteisella opetuksella tarkoitetaan opetusta, jossa alle 25 % oppiaineiden sisällöstä opetetaan muulla kuin koulun opetuskielellä. Kielirikasteisessa varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa alle 25 % toiminnasta järjestetään säännöllisesti ja suunnitellusti jollakin muulla kuin varhaiskasvatuksen kielellä tai esiopetuksen kielellä. 

Muita määritelmiä 
Kotoperäisillä kielillä tarkoitetaan saamen kieltä (inarinsaamea, koltansaamea ja pohjoissaamea), romanikieltä, karjalan kieltä sekä suomalaista ja suomenruotsalaista viittomakieltä.  

Tandemopetuksella tarkoitetaan opetusta, jossa oppilaat kahdesta eri kieliryhmästä voivat kohdata aidossa vuorovaikutustilanteessa ja käyttää ja kehittää valmiuksiaan toistensa kielissä tasapuolisesti. Lisätietoa Tandemopetuksesta. 
 
Kaksikielisen opetuksen tavoite 
Kaksikielisellä opetuksella pyritään saavuttamaan hyvä ja monipuolinen kielitaito sekä koulun opetuskielessä että kohdekielessä. Kaksikielisen opetuksen pitkäntähtäimen tavoitteena on perustan luominen jatkuvalle kielten oppimiselle sekä kielten ja kulttuurien moninaisuuden arvostamiselle. Tavoite toteutuu tehokkaimmin, kun kaksikielinen opetus aloitetaan varhaiskasvatuksessa ja sitä jatketaan aina perusopetuksen loppuun asti. 

Avustuksen käyttötarkoitus 
Avustuksilla on tarkoitus tukea Suomen kielikoulutuspolitiikan mukaisesti suomalaisten monipuolisen ja syvällisen kielitaidon karttumista sekä koulutuksen alueellista tasa-arvoa. Vuonna 2021 vahvistetun Kansalliskielistrategian (Valtioneuvoston julkaisuja 2021:87) suuntaviivoja ovat kansalliskielten aseman turvaaminen ja elävä kaksikielisyys. Kansalliskielistrategian päämääränä on salliva ja ennakkoluuloton kieli-ilmapiiri, johon pyritään muun muassa vahvistamalla ja laajentamalla kielikylpytoimintaa. 

Avustuksen käyttötarkoitukset 

Kielikylpyopetus (toinen kotimainen kieli, ruotsi tai suomi, saamen kieli) 

  • kielikylpyopetuksen kehittäminen ja käynnistäminen myös kokeiluluonteisesti paikkakunnilla, joilla ei ole kielikylpyopetusta 
  • hakijan järjestämän nykyisen kielikylpyopetuksen laajentaminen ja kehittäminen 
  • kielikylpyopetuksen jatkumon kehittäminen varhaiskasvatuksesta perusopetuksen loppuun 
  • verkostotoiminta yhteistyössä kahden tai useamman varhaiskasvatuksen, esi- ja perusopetuksen järjestäjän kanssa kielikylpyopetuksen kehittämiseksi 
  • vastavuoroisen kielikylpyopetuksen järjestäminen suomen- ja ruotsinkielisten varhaiskasvatuksen, esi- tai perusopetuksen järjestäjien kesken  

Muu laajamittainen kaksikielinen varhaiskasvatus, esi- ja perusopetus 

  • laajamittaisen kaksikielisen varhaiskasvatuksen, esiopetuksen ja perusopetuksen kehittäminen ja käynnistäminen myös kokeiluluonteisesti paikkakunnilla, joissa sitä ei ole tarjolla
  • nykyisen laajamittaisen kaksikielisen varhaiskasvatuksen, esiopetuksen tai perusopetuksen laajentaminen ja kehittäminen 
  • laajamittaisen kaksikielisen opetuksen jatkumon kehittäminen varhaiskasvatuksesta perusopetuksen loppuun 
  • verkostotoiminta yhteistyössä kahden tai useamman varhaiskasvatuksen, esi- ja perusopetuksen järjestäjän kanssa laajamittaisen kaksikielisen opetuksen kehittämiseksi 

Suppeampi kaksikielinen opetus eli kielirikasteinen opetus varhaiskasvatuksessa sekä esi- ja perusopetuksessa  

  • suppeamman eli kielirikasteisen varhaiskasvatuksen, esiopetuksen ja perusopetuksen kehittäminen ja käynnistäminen myös kokeiluluonteisesti paikkakunnilla, joissa sitä ei ole tarjolla  
  • varhaiskasvatuksen, esiopetuksen tai perusopetuksen järjestäjän nykyisen suppeamman eli kielirikasteisen varhaiskasvatuksen tai opetuksen järjestelmällinen laajentaminen ja kehittäminen siten, että osa varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen toiminnasta järjestetään säännöllisesti ja suunnitellusti jollakin muulla kuin varhaiskasvatuksen kielellä tai esiopetuksen kielellä tai että osa oppiaineiden sisällöstä opetetaan muulla kuin koulun opetuskielellä perusopetuksessa 
  • opetuksen ja oppimisen laadun parantaminen ja toiminnan kytkeminen osaksi yhteisön toimintakulttuuria ja kielikasvatusta varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa 
  • suppeamman eli kielirikasteisen opetuksen jatkumon kehittäminen varhaiskasvatuksesta perusopetuksen loppuun 
  • verkostotoiminta yhteistyössä kahden tai useamman varhaiskasvatuksen, esi- ja/tai perusopetuksen järjestäjän kanssa kielirikasteisen opetuksen kehittämiseksi 

Muu Kansalliskielistrategiaa tukeva toiminta 

  • suomen ja ruotsin kielen sekä saamen kielen ja muiden elvytettävien kotoperäisten kielten oppimisen ja osaamisen vahvistaminen varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen toimipaikkojen sekä koulujen välisellä yhteistyöllä hyödyntäen esimerkiksi tandemopetusta tai perusopetuksessa etäyhteyksiä hyödyntäen. Yhteistyö voi myös käsittää erilaisia oppimiskokonaisuuksia, joissa on mukana kieliä eri kieliryhmistä
  • oppijoiden säännöllinen pedagogiseen toimintaan osallistuminen suomen ja ruotsin sekä saamen ja viittomakielillä annettavan varhaiskasvatuksen, esiopetuksen ja perusopetuksen ryhmissä oppijan suomen ja ruotsin sekä saamen ja viittomakielten osaamisen kehittämiseksi
  • oppijoiden säännöllinen pedagogiseen toimintaan osallistuminen kotoperäisisillä kielillä annettavan varhaiskasvatuksen, esiopetuksen ja perusopetuksen ryhmissä oppijan kotoperäisen kielen osaamisen kehittämiseksi  
  • kotoperäisten kielten elvyttäminen innovatiivisesti ja monipuolisesti 

Kaksikielisen opetuksen kansallisen verkoston koordinointi  

  • laajan, kansallisen verkoston koordinointi suunnitelmallisesti ja innovatiivisesti kaksikielisen opetuksen laajentamiseksi ja kehittämiseksi haun tiedoissa mainitun käyttötarkoituksen mukaisesti  
  • kaksikielisen opetuksen laajentamiseen tarkoitetuilla valtionavustuksilla tuetuissa hankkeissa syntyneiden hyvien käytäntöjen jakaminen 
  • opettajien kielikylpyopetuksen, muun laajamittaisen kaksikielisen opetuksen ja suppeamman kaksikielisen eli kielirikasteisen opetuksen pedagogisen osaamisen vahvistaminen varhaiskasvatuksessa, esiopetuksessa ja perusopetuksessa muun muassa järjestämällä täydennyskoulutuksia ja mahdollisuuksia verkostoitua 

Haun tavoitteet 

  • tukea Suomen kielikoulutuspolitiikan mukaisesti suomalaisten monipuolisen ja syvällisen kielitaidon karttumista sekä koulutuksen alueellista tasa-arvoa 
     
  • turvata Kansalliskielistrategian (2021:87) mukaisesti kansalliskielten asema ja elävä kaksikielisyys 
     
  • luoda salliva ja ennakkoluuloton kieli-ilmapiiri, johon pyritään muun muassa vahvistamalla ja laajentamalla kielikylpytoimintaa 
     
  • Suppeamman kaksikielisen eli kielirikasteisen varhaiskasvatuksen, esiopetuksen tai perusopetuksen järjestäminen paikkakunnilla, joilla sitä ei ole tarjolla 
     
  • olemassa olevan suppeamman kaksikielisen eli kielirikasteisen varhaiskasvatuksen, esiopetuksen tai perusopetuksen laajentaminen ja kehittäminen sekä jatkumon turvaaminen paikkakunnilla, joilla sitä jo järjestetään 

  • kielikylpyopetuksen järjestäminen suomen, ruotsin tai saamen kielellä paikkakunnilla, joissa sitä ei ole tarjolla 
     
  • olemassa olevan ruotsin-, suomen- tai saamenkielisen kielikylpyopetuksen laajentaminen ja kehittäminen sekä jatkumon turvaaminen paikkakunnilla, joilla sitä jo järjestetään  

  • muun laajamittaisen kaksikielisen varhaiskasvatuksen, esiopetuksen tai perusopetuksen järjestäminen paikkakunnilla, joissa sitä ei ole tarjolla 
     
  • olemassa olevan muun laajamittaisen kaksikielisen varhaiskasvatuksen, esiopetuksen tai perusopetuksen laajentaminen ja kehittäminen sekä jatkumon turvaaminen paikkakunnilla, joilla sitä jo järjestetään 

  • muun kansalliskielistrategiaa tukevan varhaiskasvatuksen, esiopetuksen tai perusopetuksen käynnistäminen tai laajentaminen (esimerkiksi tandemopetus, kotoperäisten kielten elvyttäminen tai osaamisen vahvistaminen)  

  • suppeamman eli kielirikasteisen varhaiskasvatuksen, esiopetuksen tai perusopetuksen järjestäminen kotoperäisen kielen elvyttämisen näkökulmasta paikkakunnilla, joilla sitä ei ole tarjolla 

  • kaksikielisen opetuksen kansallisen verkoston koordinointi. 

Säädösperusta      

  • Valtionavustuslaki (688/2001)
  • Laki opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta 1705/2009 

Avustusta voidaan myöntää kunnille, kuntayhtymille tai muille varhaiskasvatuksen tai esiopetuksen palveluntuottajille ja perusopetuksen järjestäjille sekä niistä koostuville verkostoille, joilla on joko velvollisuus tai lupa varhaiskasvatuksen, esiopetuksen tai perusopetuksen järjestämiseen tai oppilaitoksen ylläpitämiseen. 

Mikäli avustusta haetaan yhteishankkeelle, yksi verkosto eli yhteishanke hakee avustusta yhdellä hakemuksella. Avustuksen päähakijayhteisönä ja hakemuksen laatijana toimii verkoston koordinaattoriksi valittu hakukelpoinen organisaatio. Hakemuksessa tulee kuvata yhteishankkeen muut hakukelpoiset osapuolet yhteyshenkilöineen ja vastuualueineen sekä yhteishankkeen osapuolten kesken yhteisesti sovittu hankesuunnitelma.   
 
Toimijat, jotka eivät ole hakukelpoisia, voivat olla hankkeissa mukana palveluntarjoajina (hakulomakkeen kenttä ”Muut yhteistyökumppanit” ja hankkeen talousarviossa kenttä ”Palvelut”).  

Valtion oppilaitokset voivat olla valtionavustusta saavissa hankkeissa mukana (hakulomakkeen kenttä ”Muut yhteistyökumppanit”), mutta ne eivät voi olla valtionavustuksen hakijana tai yhteishankkeen osapuolena.  

Avustusten myöntämisen välttämättömät edellytykset 

  • hakija on hakukelpoinen 
  • hakemus on saapunut määräajassa 
  • avustuksen käyttötarkoitus on asetettujen tavoitteiden mukainen 
  • avustettava toiminta toteutetaan käyttöaikana 
  • hakija on antanut pyydetyt selvitykset aiemmin myönnettyjen kaksikielisen opetuksen laajentamiseen tarkoitettujen valtionavustusten käytöstä. 

Opetushallitus asettaa haettavaksi valtion vuoden 2025 talousarvioon sisältyvästä määrärahasta 29.10.30.07.2. valtionavustukset kaksikielisen opetuksen laajentamiseen. Tähän tarkoitukseen on varattu enintään 842 000 euroa. 

Määrärahasta voidaan myöntää rahoitusta yhdelle tai useammalle kansallista verkostohanketta koordinoivalle perusopetuksen järjestäjälle tai hakijaverkostolle. Kansallisen koordinaattorin tehtävää sekä avustusta koordinointiin haetaan hakulomakkeen kohdassa ”Toiminnan kansallinen koordinointi”. 

Avustuksen hakijan tulee ottaa huomioon, että valtionavustusta myönnetään enintään 90 % hankkeen kokonaiskustannuksista, joten hakijan omarahoitusosuus on vähintään 10 %. 

Avustuksen käyttöaika alkaa avustuspäätösten hyväksymisen jälkeisenä päivänä ja päättyy 31.12.2026.   

Tarkennettuja tietoja hyväksyttävistä kustannuksista 

  • Avustusta voidaan käyttää haun kuvauksen ja tavoitteiden mukaisiin käyttötarkoituksiin. Hakija kuvaa hakulomakkeen talousarviossa avustuksen käyttökohteet menoluokittain. 
  • Avustusta ei voi käyttää hakijan perustoiminnan rahoittamiseen. 
  • Hyväksyttävien kustannusten tulee olla todellisia ja toteutuneita hankkeen menoja. 
  • Avustusta voidaan käyttää henkilöstön osaamisen kehittämiseen, mutta hankkeet eivät voi keskittyä pelkkään henkilöstön täydennyskoulutukseen. 
  • Avustusta voidaan käyttää arviointi- ja selvitystoimintaan, opinnäytetöihin tai tieteelliseen tutkimukseen, silloin kun se on hankkeen tavoitteiden saavuttamiseksi perusteltua. 
  • Mahdolliset laitehankinnat tulee perustella hakemuksessa. Laitehankintoihin hyväksytään myös hankkeen käytössä olevien laitteiden leasing-menot hankkeen keston ajalta. Nämä leasing-menot tulee ilmoittaa hankkeen kustannusarvion Laitehankinnat -kohdassa. 
  • Avustusta ei voida käyttää sellaiseen toimintaan, johon hakija saa muuta valtionavustusta.  
  • Avustusta ei saa käyttää kielisuihkutoimintaan.  

Loppuselvitys myönnettyjen avustusten käytöstä tulee toimittaa Opetushallitukselle 28.2.2027 mennessä Opetushallituksen sähköisellä selvityslomakkeella. 

Hankkeissa mahdollisesti tuotettavat materiaalit ja muut tuotokset tulee julkaista avoimesti ja maksutta saataville Avointen oppimateriaalien kirjastossa (aoe.fi) tai muussa avoimessa verkkosivustossa.    

Tämän valtionavustuksen hakuaika alkaa 3.3.2025. Hakuaika päättyy 10.4.2025 klo 16.15. 

Avustushakemus tehdään Opetushallituksen sähköisellä hakulomakkeella. Hakemus tehdään opetuksen- tai varhaiskasvatuksen järjestäjän nimissä. Hakemuksen allekirjoittajalla tulee olla nimenkirjoittamisoikeus. 

Hakijan tulee tutustua Opetushallituksen Yleisohjeeseen valtionavustuksen hakijalle ja käyttäjälle. 

Hakemus muokkauksineen tallentuu automaattisesti Opetushallituksen valtionavustusjärjestelmään, mutta tullakseen vireille on se tallennettava ”Lähetä käsiteltäväksi” -painikkeella järjestelmään ennen hakuajan päättymistä.  Myöhästyneitä hakemuksia ei käsitellä.    

Valintaperusteet ja arviointikriteerit  
Varhaiskasvatussuunnitelman, esiopetuksen opetussuunnitelman perusteiden ja perusopetuksen opetussuunnitelmien perusteiden toimeenpanon tukeminen innovatiivisesti ja monipuolisesti 

  • Hankkeen tavoitteet ja toiminta niiden toteuttamiseksi 
  • Hankesuunnitelman selkeys ja toteuttamiskelpoisuus 
  • Hankkeen koordinaattorin, työryhmän ja verkoston tarkoituksenmukainen ja innovatiivinen toiminta 
  • Kansallisen verkoston koordinaattorin tarkoituksenmukainen ja innovatiivinen toiminta 
  • Hankkeen tarvelähtöisyys, tietoperustaisuus ja mahdollinen yhteys tutkimukseen 
  • Hankkeen kustannusarvion ja aikataulun realistisuus 
  • Hankkeen vaikuttavuus 
  • Hankkeen avulla tavoiteltavat konkreettiset tulokset 
  • Hankkeen tulosten ja tuotosten levittäminen siten, että ne ovat kenen tahansa avoimesti hyödynnettävissä  
  • Kaksikielisestä opetuksesta tiedottaminen huoltajille  
  • Hankkeeseen liittyvä arviointi- ja selvitystoiminta 

Valtionavustuksia myönnettäessä otetaan huomioon alueellinen tasa-arvo sekä painotetaan ensisijaisesti hankkeita, jotka järjestävät kielikylpyopetusta. Lisäksi otetaan huomioon jatkumon rakentaminen kaksikieliselle opetukselle varhaiskasvatuksesta perusopetukseen sekä kaksikielisen opetuksen käynnistäminen niissä kunnissa, joissa toimintaa ei ole aiemmin ollut. Jatkohakemuksista tulee myös käydä selville, kuinka jo aloitettua toimintaa kehitetään. 

Kaikkiin määräaikaan mennessä vastaanotettuihin hakemuksiin annetaan päätös. Päätökset pyritään tekemään 8.5.2025 mennessä.  

Päätös lähetetään hakemuksessa ilmoitetulle yhteyshenkilölle, allekirjoittajille sekä hakijaorganisaation viralliseen sähköpostiosoitteeseen Opetushallituksen sähköisestä valtionavustusjärjestelmästä.