Koulun opetuskieli on suomi tai ruotsi ja joissakin tapauksissa saame, romani tai viittomakieli. Opetuksessa voidaan perusopetuslain mukaan käyttää koulun varsinaisen opetuskielen lisäksi myös muuta kieltä, jos arvioidaan, että se ei vaaranna oppilaiden mahdollisuutta seurata opetusta. Erillisessä opetusryhmässä tai koulussa opetus voidaan antaa pääosin tai kokonaan muulla kielellä.
Kaksikielisessä opetuksessa osa opetuksesta annetaan osin jollain muulla kielellä kuin koulun opetuskielellä. Tätä kieltä kutsutaan kohde- tai kielikylpykieleksi. Opetusta voidaan myös antaa pääosin tai kokonaan muulla kielellä. Tavallista on, että tällöin opetus on kokonaan englannin kielellä.
- Kohdekieli voi olla esimerkiksi englanti, espanja, kiina, ranska, saksa, venäjä tai viro.
- Kielikylpykieli on suomenkielisessä koulussa ruotsi, ruotsinkielisessä koulussa suomi. Kielikylpykieli voi olla myös saame.
Kaksikielisellä opetuksella pyritään saavuttamaan hyvä ja monipuolinen kielitaito sekä koulun
opetuskielessä että kohdekielessä tai kielikylpykielessä. Kaksikielisen opetuksen tavoitteena on perustan luominen elinikäiselle kielten oppimiselle sekä kielten ja kulttuurien moninaisuuden arvostamiselle.
Kaksikielisessä opetuksessa oppilaille tarjotaan autenttinen kielenkäyttöympäristö. Kaksikielinen opetus heijastuu koko koulun toimintakulttuuriin.
Kaksikielinen opetus voidaan jakaa kotimaisten kielten varhaiseen täydelliseen kielikylpyyn ja muuhun laajamittaiseen kaksikieliseen opetukseen. Kaksikielistä opetusta voidaan antaa myös suppeampana kaksikielisenä opetuksena, josta käytetään nimitystä kielirikasteinen opetus. Kaksikielistä opetusta voidaan toteuttaa myös muilla kuin kotimaisilla
kielillä kielikylvyn tapaan. Mahdolliset kestoltaan lyhyemmät kielikylpyohjelmat ovat nekin kaksikielistä opetusta.
Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa 2014 kerrotaan kaksikielisen opetuksen tavoitteet ja opetuksen järjestämisen lähtökohtia sekä määritellään laajamittainen ja suppeampi kaksikielinen opetus. Perusteissa määritellään myös asiat, jotka tulee kirjata paikalliseen opetussuunnitelmaan. Opetuksen järjestäjän tulee esimerkiksi määritellä, mitkä ovat kaksikielisen opetuksen oppilaaksioton periaatteet. Useimmat kunnat tai koulut järjestävät soveltuvuusskokeita kaksikieliseen opetukseen pyrittäessä.