Valtionavustus

Hankeavustukset kaksikielisen opetuksen järjestämiseen sekä kielikylpytoimintaan 2024

Esiopetus Perusopetus Varhaiskasvatus
Tila
Ratkaistu
Hakuaika
13.3.2024 – 16.4.2024 klo 16:15
Hakulomake
Määräraha
1 312 000 €
Lisätietoa antavat
Varhaiskasvatus ja esiopetus
Opetusneuvos Kati Costiander, puh. 029 533 1526
Opetusneuvos Heidi Sairanen, puh. 029 533 1426

Perusopetus
Opetusneuvos Annamari Kajasto, puh. 029 533 1596

Saamen kieli, romanikieli, karjalan kieli ja viittomakielet
Opetusneuvos Irja Seilola, puh. 029 533 1495

Förfrågningar på svenska
Undervisningsrådet Yvonne Nummela, tfn. 029 533 1523

Sähköpostiosoitteet muotoa etunimi.sukunimi(at)oph.fi

Hankeavustukset kaksikielisen opetuksen järjestämiseen sekä kielikylpytoimintaan kohdennetaan varhaiskasvatuksen, esiopetuksen ja perusopetuksen hankkeisiin, joissa laajennetaan ja kehitetään kaksikielistä opetusta ja kielikylpytoimintaa, kehitetään ja toteutetaan muuta Kansalliskielistrategian (2021) toimeenpanoa tukevaa toimintaa sekä elvytetään kotoperäisiä kieliä ja lisätään niiden osaamista.

Haun kuvaus   

Kaksikielisen opetuksen määritelmiä

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa (2014), Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteissa (2014 ja Varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa (2022) on määritelty kaksikielinen varhaiskasvatus, esiopetus ja perusopetus, joka jaetaan joko laajamittaiseen tai suppeampaan kaksikieliseen varhaiskasvatukseen, esiopetukseen tai perusopetukseen. Laajamittainen kaksikielinen varhaiskasvatus, esiopetus tai perusopetus voi olla kotimaisten kielten varhaista täydellistä kielikylpyopetusta tai muuta laajamittaista kaksikielistä varhaiskasvatusta, esiopetusta tai perusopetusta. Suppeampi kaksikielinen varhaiskasvatus, esiopetus tai perusopetus voi olla kielirikasteista varhaiskasvatusta, esiopetusta tai perusopetusta.
 

Kielikylpyopetuksella tarkoitetaan aikaisintaan kolmevuotiaana varhaiskasvatuksessa tai viimeistään esiopetuksessa alkavaa ja perusopetuksen loppuun kestävää ohjelmaa, jossa osa opetuksesta järjestetään varhaiskasvatuksen tai koulun varsinaisella opetuskielellä ja osa toisella kotimaisella, ruotsin tai suomen kielellä. Kielikylpyopetusta voidaan järjestää myös saamen kielellä. Kielikylpykielellä annettavan opetuksen osuus esimerkiksi varhaisessa täydellisessä kielikylvyssä on koko ohjelman ajan vähintään 50 % siten, että varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa kielikylpykielen osuus on lähes 100 %, vuosiluokilla 1–2 noin 90 %, vuosiluokilla 3–4 noin 70 % ja vuosiluokilla 5–9 keskimäärin 50 %. 

Muu laajamittainen kaksikielinen opetus voi alkaa varhaiskasvatuksesta tai esiopetuksesta ja se voi kestää koko perusopetuksen ajan tai vain osan siitä. Esi- ja perusopetuksesta sekä varhaiskasvatuksesta järjestetään tällöin kohdekielellä vähintään 25 %. 

Kielirikasteista opetusta voi olla varhaiskasvatuksessa, esiopetuksessa ja perusopetuksessa. Se voi kestää koko perusopetuksen ajan tai vain osan siitä. Perusopetuksessa kielirikasteisella opetuksella tarkoitetaan opetusta, jossa alle 25 % oppiaineiden sisällöstä opetetaan muulla kuin koulun opetuskielellä. Kielirikasteisessa varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa alle 25 % toiminnasta järjestetään säännöllisesti ja suunnitellusti jollakin muulla kuin varhaiskasvatuksen kielellä tai esiopetuksen kielellä.

Kotoperäisillä kielillä tarkoitetaan saamen kieltä (inarinsaamea, koltansaamea ja pohjoissaamea), romanikieltä, karjalan kieltä sekä suomalaista ja suomenruotsalaista viittomakieltä. 

Tandemopetuksella tarkoitetaan opetusta, jossa oppilaat kahdesta eri kieliryhmästä voivat kohdata aidossa vuorovaikutustilanteessa ja käyttää ja kehittää valmiuksiaan toistensa kielissä tasapuolisesti.
 

Kaksikielisen opetuksen tavoite

Kaksikielisen opetuksen tavoitteena on, että oppijat saavuttavat toiminnallisen kaksikielisyyden. Tavoite toteutuu tehokkaimmin, kun kaksikielinen opetus aloitetaan varhaiskasvatuksessa ja sitä jatketaan aina perusopetuksen loppuun asti.


Avustuksen käyttötarkoitus

Avustuksilla on tarkoitus tukea Suomen kielikoulutuspolitiikan mukaisesti suomalaisten monipuolisen ja syvällisen kielitaidon karttumista sekä koulutuksen alueellista tasa-arvoa. Vuonna 2021 vahvistetun Kansalliskielistrategian (Valtioneuvoston julkaisuja 2021:87) suuntaviivoja ovat kansalliskielten aseman turvaaminen ja elävä kaksikielisyys. Kansalliskielistrategian päämääränä on salliva ja ennakkoluuloton kieli-ilmapiiri, johon pyritään muun muassa vahvistamalla ja laajentamalla kielikylpytoimintaa.
 

Avustuksen käyttötarkoitukset

Kielikylpyopetus (toinen kotimainen kieli ruotsi tai suomi, saamen kieli)

  • kielikylpyopetuksen kehittäminen ja käynnistäminen myös kokeiluluonteisesti paikkakunnilla, joilla ei ole kielikylpyopetusta
  • hakijan järjestämän nykyisen kielikylpyopetuksen laajentaminen ja kehittäminen
  • kielikylpyopetuksen jatkumon kehittäminen varhaiskasvatuksesta perusopetuksen loppuun
  • verkostotoiminta yhteistyössä kahden tai useamman varhaiskasvatuksen, esi- ja perusopetuksen järjestäjän kanssa kielikylpyopetuksen kehittämiseksi
  • vastavuoroisen kielikylpyopetuksen järjestäminen suomen- ja ruotsinkielisten varhaiskasvatuksen, esi- ja/tai perusopetuksen järjestäjien kesken


Laajamittainen kaksikielinen varhaiskasvatus, esi- ja perusopetus

  • laajamittaisen kaksikielisen varhaiskasvatuksen, esiopetuksen ja perusopetuksen kehittäminen ja käynnistäminen myös kokeiluluonteisesti paikkakunnilla, joissa sitä ei ole tarjolla
  • nykyisen laajamittaisen kaksikielisen varhaiskasvatuksen, esiopetuksen tai perusopetuksen laajentaminen ja kehittäminen
  • laajamittaisen kaksikielisen opetuksen jatkumon kehittäminen varhaiskasvatuksesta perusopetuksen loppuun
  • verkostotoiminta yhteistyössä kahden tai useamman varhaiskasvatuksen, esi- ja perusopetuksen järjestäjän kanssa laajamittaisen kaksikielisen opetuksen kehittämiseksi
     

Kielirikasteinen opetus varhaiskasvatuksessa sekä esi- ja perusopetuksessa

  • kielirikasteisen varhaiskasvatuksen, esiopetuksen ja perusopetuksen kehittäminen ja käynnistäminen myös kokeiluluonteisesti paikkakunnilla, joissa sitä ei ole tarjolla
  • varhaiskasvatuksen, esiopetuksen tai perusopetuksen järjestäjän nykyisen kielirikasteisen varhaiskasvatuksen tai opetuksen järjestelmällinen laajentaminen ja kehittäminen siten, että osa varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen toiminnasta järjestetään säännöllisesti ja suunnitellusti jollakin muulla kuin varhaiskasvatuksen kielellä tai esiopetuksen kielellä tai että osa oppiaineiden sisällöstä opetetaan muulla kuin koulun opetuskielellä perusopetuksessa
  • opetuksen ja oppimisen laadun parantaminen ja toiminnan kytkeminen osaksi yhteisön toimintakulttuuria ja kielikasvatusta varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa
  • kielirikasteisen opetuksen jatkumon kehittäminen varhaiskasvatuksesta perusopetuksen loppuun
  • verkostotoiminta yhteistyössä kahden tai useamman varhaiskasvatuksen, esi- ja/tai perusopetuksen järjestäjän kanssa kielirikasteisen opetuksen kehittämiseksi


Muu Kansalliskielistrategiaa tukeva toiminta

  • suomen ja ruotsin kielen sekä saamen kielen ja muiden elvytettävien kotoperäisten kielten oppimisen ja osaamisen vahvistaminen koulujen välisellä yhteistyöllä hyödyntäen esimerkiksi tandemopetusta. Yhteistyö voi myös käsittää erilaisia oppimiskokonaisuuksia, joissa on mukana kieliä eri kieliryhmistä.
  • oppijoiden säännöllinen pedagogiseen toimintaan osallistuminen suomen ja ruotsin sekä saamen ja viittomakielillä annettavan varhaiskasvatuksen, esiopetuksen ja perusopetuksen ryhmissä oppijan suomen ja ruotsin sekä saamen ja viittomakielten osaamisen kehittämiseksi
  • oppijoiden säännöllinen pedagogiseen toimintaan osallistuminen kotoperäisisillä kielillä annettavan varhaiskasvatuksen, esiopetuksen ja perusopetuksen ryhmissä oppijan kotoperäisen kielen osaamisen kehittämiseksi
  • kotoperäisten kielten elvyttäminen eri tavoin
     

Kaksikielisen opetuksen kansallisen verkoston koordinointi 

  • laajan, kansallisen verkoston koordinointi suunnitelmallisesti ja innovatiivisesti kaksikielisen opetuksen laajentamiseksi ja kehittämiseksi haun tiedoissa mainitun käyttötarkoituksen mukaisesti
  • kaksikielisen opetuksen laajentamiseen tarkoitetuilla valtionavustuksilla tuetuissa hankkeissa syntyneiden hyvien käytäntöjen jakaminen
  • opettajien kaksikielisen opetuksen pedagogisen osaamisen vahvistaminen varhaiskasvatuksessa, esiopetuksessa ja perusopetuksessa muun muassa järjestämällä täydennyskoulutuksia ja mahdollisuuksia verkostoitua
     

Haun tavoitteet

  • tukea Suomen kielikoulutuspolitiikan mukaisesti suomalaisten monipuolisen ja syvällisen kielitaidon karttumista sekä koulutuksen alueellista tasa-arvoa
     
  • turvata Kansalliskielistrategian (2021:87) mukaisesti kansalliskielten asema ja elävä kaksikielisyys
     
  • luoda salliva ja ennakkoluuloton kieli-ilmapiiri, johon pyritään muun muassa vahvistamalla ja laajentamalla kielikylpytoimintaa
     
  • kielirikasteisen varhaiskasvatuksen, esiopetuksen tai perusopetuksen järjestäminen paikkakunnilla, joilla sitä ei ole tarjolla
     
  • olemassa olevan kielirikasteisen varhaiskasvatuksen, esiopetuksen tai perusopetuksen laajentaminen ja kehittäminen sekä jatkumon turvaaminen paikkakunnilla, joilla sitä jo järjestetään
     
  • kielikylpyopetuksen järjestäminen suomen, ruotsin tai saamen kielellä paikkakunnilla, joissa sitä ei ole tarjolla
     
  • olemassa olevan ruotsin-, suomen- tai saamenkielisen kielikylpyopetuksen laajentaminen ja kehittäminen sekä jatkumon turvaaminen paikkakunnilla, joilla sitä jo järjestetään 
     
  • laajamittaisen kaksikielisen varhaiskasvatuksen, esiopetuksen tai perusopetuksen järjestäminen paikkakunnilla, joissa sitä ei ole tarjolla
     
  • olemassa olevan laajamittaisen kaksikielisen varhaiskasvatuksen, esiopetuksen tai perusopetuksen laajentaminen ja kehittäminen sekä jatkumon turvaaminen paikkakunnilla, joilla sitä jo järjestetään
     
  • muun kansalliskielistrategiaa tukevan varhaiskasvatuksen, esiopetuksen tai perusopetuksen käynnistäminen tai laajentaminen (esimerkiksi tandemopetus, kotoperäisten kielten elvyttäminen tai osaamisen vahvistaminen) 
     
  • kielirikasteisen varhaiskasvatuksen, esiopetuksen tai perusopetuksen järjestäminen kotoperäisen kielen elvyttämisen näkökulmasta paikkakunnilla, joilla sitä ei ole tarjolla
     
  • kaksikielisen opetuksen kansallisen verkoston koordinointi
     

Säädösperusta

Valtionavustuslaki (688/2001)

 

Avustusta voidaan myöntää vain kunnille, kuntayhtymille tai yksityisille varhaiskasvatuksen, esiopetuksen ja perusopetuksen järjestäjille, joilla on joko velvollisuus tai lupa varhaiskasvatuksen, esiopetuksen tai perusopetuksen järjestämiseen tai oppilaitoksen ylläpitämiseen. 

Valtion oppilaitokset voivat olla mukana valtionavustusta saavien hankkeiden toiminnassa, mutta ne eivät voi olla valtionavustuksen hakijana tai yhteishankkeen osapuolena. 

Yksityinen varhaiskasvatuksen järjestäjä voi hakea ainoastaan kumppanina verkostossa, jossa päähakijana on kunnallinen varhaiskasvatuksen, esiopetuksen ja/tai perusopetuksen järjestäjä.
 

Avustusten myöntämisen välttämättömät edellytykset

  • hakija on hakukelpoinen
  • hakemus on saapunut määräajassa
  • avustuksen käyttötarkoitus on asetettujen tavoitteiden mukainen
  • avustettava toiminta toteutetaan käyttöaikana
  • hakija on antanut pyydetyt selvitykset aiemmin myönnettyjen valtionavustusten käytöstä.
     

Valtionavustuksen määräraha

Opetushallitus asettaa haettavaksi valtion vuoden 2024 talousarvioon sisältyvästä määrärahasta valtionavustukset kaksikielisen opetuksen laajentamiseen. Tähän tarkoitukseen on varattu enintään 1 312 000 euroa.

Määrärahasta myönnetään rahoitusta yhdelle kansallista verkostohanketta koordinoivalle perusopetuksen järjestäjälle.

Valtionavustuksena myönnettävää erityisavustusta ei voi käyttää perusopetuksen järjestäjän oman perustoiminnan rahoittamiseen. Hyväksyttävien kustannusten tulee olla todellisia ja toteutuneita hankkeen menoja. Avustuksen saajan tulee noudattaa valtionavustuspäätöksen ehtoja ja rajoituksia.
                      

Kustannukset, jotka voidaan kattaa valtionavustuksella

Hankeavustusta voidaan käyttää haun kuvauksen ja tavoitteiden mukaisiin käyttötarkoituksiin. Hakija kuvaa hakulomakkeen talousarviossa avustuksen käyttökohteet menoluokittain.

Avustusta ei voida käyttää sellaiseen toimintaan, johon hakija saa muuta valtionavustusta. Avustusta ei myöskään voi käyttää oppilaiden ulkomaanmatkoihin tai laitteiden hankintaan. Avustusta ei myönnetä kielisuihkutustoimintaan.

Avustuksen hakijan tulee ottaa huomioon, että valtionavustusta myönnetään enintään 90 % hankkeen kokonaiskustannuksista, joten hankkeen omarahoitusosuus on vähintään 10 %.
 

Valtionavustuksen käyttöaika

Avustusten käyttöaika alkaa valtionavustuksen päätöksen päivästä ja päättyy 31.12.2025.
 

Loppuselvitys

Loppuselvitys myönnettyjen avustusten käytöstä tulee toimittaa Opetushallitukselle 28.2.2026 mennessä Opetushallituksen sähköisellä selvityslomakkeella.

 

Avustushakemus tehdään Opetushallituksen sähköisellä hakulomakkeella. Hakemus tehdään opetuksen- tai varhaiskasvatuksen järjestäjän nimissä. Hakemuksen allekirjoittajalla tulee olla nimenkirjoittamisoikeus. Yleisohje valtionavustuksen hakijalle ja käyttäjälle.

Hakuaika on 13.3.-16.4.2024.

                          
Yhteyshenkilöt

Varhaiskasvatus ja esiopetus                       

Opetusneuvos Kati Costiander, puh. 029 533 1526
Opetusneuvos Heidi Sairanen, puh.  029 533 1426
 

Perusopetus

Opetusneuvos Annamari Kajasto, puh. 029 533 1596
 

Saamen kieli, romanikieli, karjalan kieli ja viittomakielet

Opetusneuvos Irja Seilola, puh. 029 533 1495

Förfrågningar på svenska 

Undervisningsrådet Yvonne Nummela, tfn. 029 533 1523
 

Sähköpostiosoitteet muotoa etunimi.sukunimi(at)oph.fi

 

Valintaperusteet ja arviointikriteerit

  • Varhaiskasvatussuunnitelman, esiopetuksen opetussuunnitelman perusteiden ja perusopetuksen opetussuunnitelmien perusteiden toimeenpanon tukeminen innovatiivisesti ja monipuolisesti
  • Hankkeen tavoitteet ja toiminta niiden toteuttamiseksi
  • Hankesuunnitelman selkeys ja toteuttamiskelpoisuus
  • Hankkeen koordinaattorin, työryhmän ja verkoston tarkoituksenmukainen ja innovatiivinen toiminta
  • Kansallisen verkoston koordinaattorin tarkoituksenmukainen ja innovatiivinen toiminta
  • Hankkeen tarvelähtöisyys, tietoperustaisuus ja mahdollinen yhteys tutkimukseen
  • Hankkeen kustannusarvion ja aikataulun realistisuus
  • Hankkeen vaikuttavuus
  • Hankkeen avulla tavoiteltavat konkreettiset tulokset
  • Hankkeen tulosten ja tuotosten levittäminen siten, että ne ovat kenen tahansa avoimesti hyödynnettävissä
  • Kaksikielisestä opetuksesta tiedottaminen huoltajille 
  • Hankkeeseen liittyvä arviointi- ja selvitystoiminta

Valtionavustuksia myönnettäessä otetaan huomioon alueellinen tasa-arvo sekä painotetaan ensisijaisesti käynnistyviä hankkeita. Lisäksi otetaan huomioon jatkumon rakentaminen kaksikieliselle opetukselle varhaiskasvatuksesta perusopetukseen sekä kaksikielisen opetuksen käynnistäminen niissä kunnissa, joissa toimintaa ei ole aiemmin ollut. Jatkohakemuksista tulee myös käydä selville, kuinka jo aloitettua toimintaa kehitetään. 

Rahoituspäätökset tehdään, kun kaikki hakemukset on käsitelty. Päätökset lähetetään hakemuksessa ilmoitetuille tahoille Opetushallituksen sähköisestä valtionavustusjärjestelmästä.