Haku alkaa 15.1.2024 ja päättyy 22.2.2024 klo 16.15. Avustushakemus täytetään sähköisessä hakujärjestelmässä (linkki ylhäällä).
Hakemuksen tulee olla tallennettuna sähköiseen hakujärjestelmään viimeistään haun päättymispäivänä klo 16.15, jolloin hakulomake sulkeutuu.
Hakijan tulee ilmoittaa hakulomakkeella allekirjoitusoikeudellisten henkilöiden, yhteyshenkilön, varayhteyshenkilön sekä hakijan virallinen sähköpostiosoite. Edellä mainittuina henkilöinä tulee olla vähintään kaksi eri henkilöä. Näihin osoitteisiin lähetetään linkki käsittelyyn jätetystä hakemuksesta sekä myöhemmin tehtävä sähköinen päätös. Hakemusta ei allekirjoiteta.
Opetustoimen henkilöstökoulutuksissa toivottavaa on, että hankkeita toteutetaan useamman toimijan verkostoissa siten, että koulutusten sisällöt liittyvät monipuolisesti koulutusteemaan ja toimijoiden erilaista osaamista hyödynnetään. Koulutusten suunnittelussa tulee kiinnittää huomiota koulutettavapäivän sekä osallistujakohtaisen keskimääräisen kustannuksen kohtuullisuuteen. Yhteishankkeissa yksi hakijoista (hankkeen yhteyshenkilö) lähettää yhden, yhteisen hakemuksen. Hakemuksesta tulee käydä ilmi kunkin toimijan rooli hankkeen suunnittelussa, toteutuksessa ja seurannassa.
Suositeltavaa on jo hakuvaiheessa laatia yhteistyöstä aiesopimukset yhteishankkeen osapuolten kesken. Yhteistyösopimuksia (aiesopimuksia) ei liitetä hakemukseen. Myönteisen rahoituspäätöksen jälkeen yhteyshenkilön tulee tehdä yhteistyösopimukset kumppaneiden kanssa. Yhteistyösopimuksen laatimisessa tulee noudattaa Opetushallituksen ohjetta, joka löytyy Opetushallituksen verkkosivuilta Ohje valtionavustuksen hakijalle ja käyttäjälle.
Henkilöstökoulutuksen valtionavustus kattaa avustettavasta koulutushankkeesta aiheutuvat menot, jotka jäävät organisaation lopulliseksi kustannukseksi. Se on tarkoitettu koulutuksesta aiheutuviin välittömiin menoihin, joita ei olisi syntynyt ilman kyseistä hanketta ja jotka ovat välttämättömiä hankkeen toteutumisen kannalta. Valtionavustuksella voidaan kattaa vain hankkeen välittömät menot sekä sellaiset menoerät, joiden osalta voidaan osoittaa välitön aiheuttamisperuste. Tällaisia ovat esimerkiksi osuus kouluttajan palkasta, työtilan vuokra suhteessa hankkeessa käytettyyn työaikaan ja koulutuksiin käytettyjen tilojen vuokra koulutusajalta. Matkustuskustannukset hyväksytään valtion matkustussäännön mukaisesti. Avustuksella ei voi kattaa ulkomaan matkakuluja. Valtionavustushankkeen kustannuksiksi ei hyväksytä laskennallisia ja prosentuaalisia kustannuseriä, jotka eivät perustu hankkeesta aiheutuviin todellisiin menoihin ja jotka olisivat syntyneet ilman kyseistä hankettakin.
Valtionavustuksella ei rahoiteta esimerkiksi tutkimustoimintaa, koulutukseen osallistuvien palkka-, sijais-, matka-, ruokailu-, kahvitus- ja majoituskuluja, laitehankintoja, painatuskuluja, kirjoja ja vastaavia muita materiaalihankintoja, messu- tai tapahtumaosallistumisia tai messuesittelyjä, ohjaus- tai muiden suunnitteluryhmien kuluja, työnohjausta, pienryhmämentorointia (3–5 henkilöä) eikä yksittäisiin osallistujiin tai oppilaitoksiin kohdistuvia profilointi- tms. kuluja.
Valtionavustusta ei voida myöntää pelkästään yhden opetuksen/koulutuksen järjestäjän (esimerkiksi yhden kunnan) tai oppilaitoksen ylläpitäjän henkilöstölle tarkoitettuun koulutukseen. Tällä avustuksella ei voida myöskään järjestää koulutustilaisuuksia, joihin osallistuu vain yhden opetuksen/koulutuksen järjestäjän (esimerkiksi yhden kunnan) tai oppilaitoksen ylläpitäjän henkilöstöä.
Avustuksen hakijan tulee kiinnittää erityistä huomiota lähi- ja/tai verkkokoulutuksen ja itsenäisen työn väliseen tasapainoon ja laajuuksien realistisuuteen. Itsenäisen työn osuus ei saa olla liian suuri. Lähi- ja/tai verkkokoulutuksessa 1 opintopiste tarkoittaa 27 tuntia koulutusta. Vastaavasti itsenäisen työskentelyn 1 opintopiste tarkoittaa 27 tuntia työskentelyä.
Yhteys muihin hankkeisiin sekä rahoitusmuotoihin tulee selvästi esittää hankesuunnitelmassa sekä hankkeen talousarviossa.
Valtionavustuksen käytössä, hankkeen taloudenpidossa ja hankkeeseen liittyvissä hankinnoissa on lisäksi noudatettava Opetushallituksen verkkosivuilla olevaa ohjetta Ohje valtionavustuksen hakijalle ja käyttäjälle.
Haun teemat
Vuoden 2024 Opetustoimen henkilöstökoulutuksen pääteemat ovat
- Oppiaine- ja alakohtainen osaaminen
- Kielitietoinen opetus ja toimintakulttuuri
- Arviointiosaaminen
- Digitaalisen osaamisen vahvistaminen
- Kestävyysosaamisen vahvistaminen
- Inklusiivisen toimintakulttuurin kehittäminen
- Jatkuva oppiminen
- Yhteisöllisen toimintakulttuurin kehittäminen ja johtamisosaaminen
Hakemusta laadittaessa valitaan ensin teema-alue, jolle hankesuunnitelmaa esitetään. Sen jälkeen valitaan pääasiallinen kohderyhmä ja muut mahdolliset kohderyhmät. Erityisesti toivotaan koulumuodot ylittäviä, poikkihallinnollisia ja eri sidosryhmät mukaan ottavia koulutuksia. Teemasta riippumatta koulutuksissa vahvistetaan myös digitaalisia taitoja.
Oppiaine- ja alakohtainen osaaminen
Tässä teemassa on kolme painopistettä: 1) oppiaineisiin ja aloihin liittyvän osaamisen kehittäminen, 2) lukemisen ja kirjoittamisen perustaitojen vahvistaminen, 3) luonnontieteiden, matematiikan ja teknologian opettamisen kehittäminen
- Oppiaineisiin, oppimisen alueisiin ja eri aloihin liittyvän osaamisen kehittäminen
Varhaiskasvatuksen, esi- ja perusopetuksen, lukiokoulutuksen sekä taiteen perusopetuksen sekä vapaan sivistystyön koulutuksissa kehitetään tietyn oppiaineen ja oppimiskokonaisuuksien tai oppimisen alueiden tai taiteenalan pedagogista ja didaktista osaamista. Ammatillisen koulutuksen ja vapaan sivistystyön koulutuksissa kehitetään syvällistä, tutkimusperustaista oman alan substanssiosaamista tai digitalisaation edellyttämä osaamista ammattitaitovaatimuksena.
- Lukemisen ja kirjoittamisen perustaitojen vahvistaminen
Rahoitettavissa koulutuksissa tarkastellaan erilaisia pedagogisia ratkaisuja lukemisen ja kirjoittamisen taitojen kehittämiseen sekä tuetaan varhaiskasvatussuunnitelman, opetussuunnitelmien ja tutkintojen perusteiden toteuttamista. Koulutukset voivat keskittyä tiettyyn koulutusmuotoon tai varhaiskasvatukseen, mutta ne voivat myös kattaa useampia koulutusmuotoja. Koulutus voi myös keskittyä äidinkieli ja kirjallisuus -oppiaineen näkökulmaan tai sopia laajasti eri oppiaineiden opettajille. Varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen henkilöstölle suunnatussa koulutuksessa keskitytään menetelmiin, joilla edistetään lasten kielellistä kehitystä sekä varhaisen luku- ja kirjoitustaidon vahvistamista.
Koulutuksen sisältöjä, esimerkkejä
- luku- ja kirjoitustaitojen oppimisen ja opettamisen tutkimus- ja tietoperusta (esimerkiksi kansalliset ja kansainväliset arvioinnit, lukemiseen ja kirjoittamiseen liittyvät motivaatiotekijät)
- luku- ja kirjoitustaito osana monilukutaitoa ja kielitietoisuutta sekä osana kaikkea oppimista: tiedonalakohtaiset ja ammattialakohtaiset tekstitaidot, kielet ja ilmaisutavat, kielitietoisen opetuksen työtavat
- tekstien ymmärtämisen, tulkinnan, arvioinnin ja tuottamisen taidot eri välineillä, myös digitaalisilla alustoilla
- kriittinen lukutaito ja medialukutaito sekä tiedonhankinnan ja -hallinnan taidot (lähteiden käyttö, tekijänoikeuksien kunnioittaminen, tekoäly)
- monipuolinen opetussuunnitelman mukainen palautteen antaminen ja arviointi
- eri-ikäisten lukemisen ja kirjoittamisen taitoja tukevia menetelmiä (esim. saduttaminen, lukemaan oppimisen menetelmät, lukustrategiat, reading to learn -pedagogiikka)
- varhaisen luku- ja kirjoitustaidon vahvistaminen
- lasten, nuorten ja aikuisten tieto- ja kaunokirjallisuuden tuntemus ja kirjallisuuden opetuksen menetelmät (esimerkiksi sanataide)
- lukutaitoon liittyvä motivaatio ja siihen vaikuttavat tekijät: lasten ja nuorten tekstimaailmat, kirjallisuuden lukemiseen innostaminen ja lukuharrastuksen ylläpitäminen, elämyksellinen lukeminen, lukukokemusten jakaminen, lukupiirit
- luku- ja kirjoitustaitojen tukemisen mahdollisuudet oppimiskokonaisuuksissa (varhaiskasvatus, esiopetus), monialaisissa oppimiskokonaisuuksissa (perusopetus) ja oppiaineita yhdistävissä opintojaksoissa (lukio)
- vaihtelevat oppimisympäristöt ja yhteistyö eri toimijoiden kanssa
- lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudet, erityispedagogiset kysymykset
- monikielisyys sekä luku- ja kirjoitustaidon kehittyminen
- suomi/ruotsi toisena kielenä -näkökulma.
Kansallinen lukutaitostrategia 2030
https://www.oph.fi/fi/tilastot-ja-julkaisut/julkaisut/kansallinen-lukutaitostrategia-2030
Critical: Opettajien koulutuksen on edistettävä kriittisen lukutaidon opetusta
https://www.aka.fi/globalassets/3-stn/1-strateginen-tutkimus/tiedon-kayttajalle/politiikkasuositukset/politiikkasuositukset/23_09_opettajien-koulutuksen-on-edistettava-kriittisen-lukutaidon-opetusta.pdf
- Luonnontieteiden, matematiikan ja teknologian opettamisen kehittäminen
Orpon hallitus on sitoutunut LUMA-strategian toimeenpanoon, jotta oppijoiden matemaattis-luonnontieteelliset valmiudet vahvistuvat. LUMA-strategialle on laadittu opetus- ja kulttuuriministeriön johdolla toimenpidesuunnitelma laajassa yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Yhtenä toimenpidesuunnitelman tavoitteena on, että LUMA-osaamisen kehittyminen on osa yksilöllistä oppimisen polkua, joka alkaa kotona, jatkuu varhaiskasvatukseen ja koulutuksen eri asteille ja kehittyy jatkuvaksi oppimiseksi.
Rahoitettavilla koulutuksilla vahvistetaan varhaiskasvatuksessa myönteistä suhtautumista matematiikkaan leikin ja tutkivan otteen sekä lukumäärä- ja muototietoisen ympäristön avulla. Koulutuksilla vahvistetaan luokanopettajien matemaattis-luonnontieteellistä osaamista, matemaattis-luonnontieteellisten aineiden opettajien pedagogista osaamista, opetuksen eriyttämistä sekä erityisopettajien matemaattista osaamista. Ammatillisessa koulutuksessa ja lukiokoulutuksessa ylläpidetään myös opetuksen ajankohtaisuutta, työelämäyhteyttä ja korkeakouluyhteistyötä tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta edistäen. Lisäksi ammatillisessa koulutuksessa tavoitteena voi olla yto-opettajien ja ammatillisten tutkinnon osien opettajien pedagogisen yhteistyön kehittäminen.
Koulutuksissa otetaan huomioon opettajien kestävyysosaamiseen ja siihen liittyvään matemaattis-luonnontieteelliseen osaamiseen sisältyvät tarpeet.
Koulutuksia kohdennetaan myös teknologiaopetukseen, tekoälyn hyödyntämiseen sekä ohjelmoinnin ja algoritmisen ajattelun opetukseen myös siten, että näihin liittyvää osaamista löytyy laajasti opetushenkilöstöstä. Koulutuksia on tarpeen kohdentaa myös digitaalisiin oppimisympäristöihin ja välineisiin liittyvään osaamiseen ja tutkimusvälineistön käytön hallintaan sekä oppilas- ja opiskelijalähtöisten, toiminnallisten ja tutkimuksellisten opetusmenetelmien hallintaan.
Tavoitteena on myös kehittää matemaattis-luonnontieteellisten aineiden opettajien työelämä- ja ohjausosaamista sekä opinto- ja uraohjaajien osaamista matemaattis-luonnontieteellisistä aloista. Ammatinvalinnan monista mahdollisuuksista ja LUMA-osaamisen merkityksestä erilaisilla työurilla tulee viestiä aktiivisesti, jotta LUMA-alojen opiskelu koetaan kiinnostavaksi. Koulutuksissa otetaan huomioon muuttuvat osaamistarpeet ja painotetaan tasa-arvoisen ja yhdenvertaisen ohjaamisen tarpeellisuutta.
Kielitietoinen opetus ja toimintakulttuuri
Koulutusten tehtävänä on tarjota osallistujille tutkimusperustaista tietoa, menetelmiä ja toimintamalleja kielitietoisen opetuksen ja toimintakulttuurin kehittämiseen sekä kulttuurisen moninaisuuden huomioimiseen. Koulutukset tukevat sekä kaikkien oppijoiden oppimista että maahanmuuttotaustaisten oppijoiden osallisuuden vahvistamista.
Koulutukset voivat käsitellä esimerkiksi
- kielitietoista opetusta, kielitietoisia työtapoja ja kielitietoista toimintakulttuuria
- kielitietoisen ja kielellisesti monimuotoisen oppimisyhteisön ja toimintakulttuurin johtamista
- maahanmuuttotaustaisten oppijoiden perustaitojen vahvistamista
- suomi/ruotsi toisena kielenä ja kirjallisuus -opetuksen kehittämistä, mm. toisen kielen omaksumisen perusteita, opetusmenetelmiä ja osaamisen arviointia
- kieli- ja kulttuuriosaamisen vahvistamista varhaiskasvatuksessa
- kotoperäisten vähemmistökielten (saamen kielten, viittomakielen, romanikielen ja karjalan kielen) opetuksen kehittämistä
- monikielistä opetusta
- monipuolisia kielipolkuja
- oman äidinkielen opetuksen kehittämistä
- perusopetukseen valmistavan opetuksen kehittämistä
- tutkintokoulutukseen valmentavan koulutuksen kehittämistä
- ammatillisten tutkinnon osien kielitietoisen opetuksen kehittämistä
- yhteisten ja ammatillisten tutkinnon osien opettajien yhteistyön monipuolistamista
- kielitietoista ohjausta työelämässä oppimisessa
- kulttuuritietoisuutta
- kulttuuriperintökasvatusta.
Kulttuuriperintöstrategia
https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/164109/OKM_2022_17.pdf
Suomen romanikielen elvytysohjelma
https://www.oph.fi/fi/tilastot-ja-julkaisut/julkaisut/suomen-romanikielen-elvytysohjelma-toimenpide-esityksineen
Kielipoliittinen ohjelma
https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/164216
Arviointiosaaminen
Oppimisen ja osaamisen arviointiin liittyvän osaamisen vahvistamiseksi tarjottavissa koulutuksissa voidaan käsitellä kunkin koulumuodon kannalta keskeisiä arviointiin liittyviä muutoksia ja yhtenäisen arviointikulttuurin kehittämistä perusteiden linjausten mukaisesti. Koulutuksissa voidaan käsitellä esimerkiksi seuraavia aiheita:
- suunnittelu- ja arviointiosaaminen varhaiskasvatuksessa
- perusopetuksen arvioinnin linjauksia sekä päättöarvioinnin ja 6. luokan lukuvuosiarvioinnin kriteerejä
- lukion opetussuunnitelman perusteiden mukaista arviointia ml. ylioppilaskokeen arviointi
- suullisen kielitaidon ja puheviestintätaitojen arviointia lukiossa
- ammatillisten perustutkintojen arviointikriteerien soveltamista ja yhteisten tutkinnon osien arviointikriteerien käyttöönottoa
- ammatillisen koulutuksen osaamisen arviointisuunnitelman soveltamista
- aikuisten perusopetuksen opiskelijoiden päättöarviointia ja alkuvaiheen arviointia uusien kriteerien mukaisesti
- taiteen perusopetuksessa perusteiden mukaisen arvioinnin toteuttamista ja laajan oppimäärän arvioinnin kehittämistä
- vapaan sivistystyön oppivelvollisuuskoulutukseen sekä vapaatavoitteisen koulutuksen osaamisperusteisuuteen liittyvää arviointia.
Digitaalinen osaamisen vahvistaminen
Toimiympäristöissä tapahtuvat muutokset haastavat opetustoimen henkilöstön osaamista. Kehittyvät teknologiat, tekoäly, datatalous, automatisaatio ja robotisaatio avaavat uusia mahdollisuuksia eri toimialoilla. Opetushenkilöstön osaamisen tulisi vastata näihin osaamistarpeisiin sekä opetuksessa käytettävien sisältöjen että opetusmenetelmien näkökulmasta. Kaikissa hankkeissa on myös huomioitava kyberturvallisuuteen sekä eettiseen toimintaan, tietosuojaan ja -turvaan sekä tekijänoikeuksiin liittyvää osaamista.
Koulutuksissa voidaan käsitellä esimerkiksi seuraavia aiheita:
- Opetustoimen henkilöstön ja johdon digitaalisen osaamisen vahvistaminen
- oppiaine- tai toimialakohtainen uusin digitaalinen osaaminen
- johdon osaaminen: tiedolla johtaminen, digitalisaatio osana strategiaa, digitaalisen infrastruktuurin kehittäminen, yhteisöllisen toimintakulttuurin edistäminen digitaalisuutta hyödyntäen
- Kehittyvien teknologioiden hyödyntämiseen liittyvä osaaminen
- tekoälyn toimintaperiaatteiden ymmärtäminen ja tarkoituksenmukainen pedagoginen käyttö
- dataan ja datatalouteen liittyvä osaaminen ja oppimisanalytiikan hyödyntämismahdollisuudet
- automatisaation ja robotisaation soveltaminen opetuksessa, oppimisessa sekä osaamisen kehittämisessä.
Varhaiskasvatuksen, esi- ja perusopetuksen digitaalisen osaamisen kuvaukset
https://eperusteet.opintopolku.fi/#/fi/digiosaaminen/8706410/tekstikappale/8709071
Kestävyysosaamisen vahvistaminen
Kestävän elämäntavan ja osaamisen vahvistamisessa keskiössä ovat ilmastovastuu, luontokadon pysäyttäminen ja vihreä siirtymä. Koulutukset keskittyvät kestävyysosaamiseen liittyvien tietojen, taitojen ja tahdon vahvistamiseen johtamisessa, opettamisessa ja ohjauksessa sekä yksiköiden toimintakulttuurissa. Koulutukset voivat kohdentua kestävää kehitystä koskevan eurooppalaisen osaamiskehyksen soveltamiseen. Koulutusten toivotaan erityisesti kohdistuvan kestävyysosaamisen ja vihreän siirtymän oppiainekohtaisiin, oppimisen aluekohtaisiin tai ammattialakohtaisiin ratkaisuihin. Kestävyysosaamisen koulutuksia kohdennetaan oppimisen pedagogisiin ratkaisuihin, huomioiden tietoperustaisuus sekä työelämälähtöisyys ja käytännönläheisyys. Tavoitteena on kehittää kasvatuksen ja koulutuksen kestävää toimintakulttuuria ja sen arviointia.
Kestävää kehitystä koskeva eurooppalainen osaamiskehys
Inklusiivisen toimintakulttuurin kehittäminen
Inklusiivisella toimintakulttuurilla tarkoitetaan kaikille opiskelijoille yhteistä oppimisyhteisöä, jossa jokainen tuntee olevansa tasavertainen toisten joukossa. Tällainen toimintakulttuuri innostaa ja kannustaa sen jäseniä työskentelemään yhteisen hyvän eteen. Jotta tähän tavoitteeseen päästään, tulee oppimisyhteisön kyetä kohtaamaan ihmisten välistä erilaisuutta. Yksilöiden välinen erilaisuus voi näyttäytyä kognitiivisina, kielellisinä, kulttuurillisina, katsomuksellisina, etnisinä tai sukupuoleen liittyvinä kysymyksinä. Suurimmat esteet inklusiivisen koulutuksen toteutumiseen liittyvät ihmisten käsityksiin erilaisuudesta sekä kykyyn kohdata erilaisuutta. Inklusiivisen oppimisyhteisön toimintakulttuuri ja arvopäämäärät näkyvät henkilöstön yhteistyön laadussa ja ratkaisukeskeisyydessä, kaikkien oppimisyhteisön jäsenten osallisuuden mahdollistamisessa sekä oppijalähtöisen pedagogiikan toteuttamisessa. Inklusiivisen toimintakulttuurin kehittäminen vaatii pitkäjänteistä, systeemistä kehittämistä.
Inklusiivisissa oppilaitoksissa toimivien opettajien työn perustaksi on tunnistettu neljä opettamiseen ja oppimiseen liittyvää keskeistä arvoa:
- Oppijoiden moninaisuuden arvostaminen oppijoiden erilaisuus nähdään koulutuksen voimavarana
- Kaikkien oppijoiden tukeminen opettajilla on suuret odotukset kaikkien oppijoiden edistymisestä
- Yhteistyö muiden kanssa yhteistyö ja tiimityöskentely ovat kaikkien opettajien olennaisia työvälineitä
- Henkilökohtainen ammatillinen kehittyminen opettaminen on oppimista, ja opettaja ottaa vastuun omasta elinikäisestä oppimisestaan.
- Osallisuus, turvallisuus ja hyvinvointi
Kasvu- ja oppimisympäristön fyysinen, psyykkinen ja pedagoginen turvallisuus ovat edellytyksiä hyvinvoinnin ja osallisuuden edistämiselle. Yhdenvertaisuuden ja syrjimättömyyden eri näkökulmien huomioiminen sekä oppijoiden oman ja yhteisen toimijuuden vahvistaminen rakentavat perustan sosiaalisesti kestävälle kehitykselle. Liikunnallinen elämäntapa luo oppimisen edellytyksiä ja vahvistaa hyvinvointia.
Opetustoimen henkilöstökoulutuksen tehtävänä on tarjota osallistujille tutkimusperustaista tietoa, menetelmiä ja toimintamalleja, joilla lasten, nuorten ja aikuisten osallisuutta, turvallisuutta, hyvinvointia ja liikunnallista elämäntapaa voidaan edistää. Päämääränä on kehittää toimintakulttuuria siten, että jokainen kokee tulevansa kohdatuksi ja olevansa yhteisönsä kyvykäs ja merkityksellinen toimija.
Koulutuksilla tuetaan esimerkiksi
- yhteisöllisen opiskeluhuollon sisältöjen ja toimintatapojen kehittämistä ajankohtaisen hyvinvointitiedon perusteella (esim. Kouluterveyskysely 2023, THL)
- koulujen ja oppilaitosten hyvinvointityötä edistävän toimintakulttuurin, tietojohtamisen sekä monialaisen yhteistyön kehittämistä
- varhaiskasvatus-, koulu-, ja opiskelupäivien liikunnallista toimintakulttuuria
- liikuntaa oppimisen tukena
- tasa-arvo ja yhdenvertaisuussuunnitelmien toimeenpanon tukea mukaan lukien sukupuolten moninaisuus
- kiusaamisen, väkivallan (ml. sukupuolistunut väkivalta ja rasismi), syrjinnän ja häirinnän vastaisen toimintakulttuurin kehittämistä
- oppijoiden turvallista oppimisympäristöä edistävän toimintakulttuurin kehittämistä
- läsnäolon, kouluun kiinnittymisen sekä poissaoloihin puuttumisen toimintamallin kehittämistä ja sen toimeenpanon tukea.
- Oppimisen tuki, ohjaus ja yksilölliset oppimispolut
Kasvun ja oppimisen tuella on keskeinen tehtävä koulutuksellisen tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden toteuttamisessa. Oppijoilla on oikeus saada riittävä tuki niin varhaiskasvatuksessa, esi- ja perusopetuksessa kuin toisen asteen opinnossa, sekä oppimispolun siirtymävaiheissa. Opetustoimen henkilöstökoulutuksen tehtävänä on tarjota tutkimusperustaista tietoa, menetelmiä ja toimintamalleja, joilla tuetaan oppijoiden kasvua ja oppimista, yksilöllisiä oppimispolkuja sekä johtamista.
Koulutuksen tarkoituksena on varmistaa varhaisen tuen ja ennalta ehkäisevän työotteen toteutumista, oppimisvaikeuksien tunnistamista sekä inkluusion vahvistamista kaikissa kasvatus-, opetus- ja koulutustilanteissa. Koulutuksilla vahvistetaan henkilöstön pedagogista ja ohjauksellista taitoa kohdata oppilas tai opiskelija. Varhaiskasvatuksessa, esiopetuksessa ja perusopetuksessa tavoitteena on myös tukea erityispedagogista osaamista. Lukion opettajille suunnatussa koulutuksessa tuetaan erityisopetukseen ja muuhun oppimisen tukeen liittyvää osaamista. Ammatillisessa koulutuksessa tuetaan opintojen henkilökohtaistamisen sekä osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen prosessien vahvistamista sekä tutkinnon perusteista poikkeamisen soveltamista. Keskeisiä ovat myös työelämässä oppimisen ja työelämäyhteistyön prosessien tuki sekä soveltuvien työpaikkojen saatavuuden varmistamisen ja työpaikkaohjaajien perehdyttämisen käytännöt.
Koulutusta voidaan tarjota moniammatillisen ja monialaisen yhteistyön kehittämiseen ja yhteisopettajuuden käytäntöjen tukemiseen. Tärkeää on tukea myös oppivelvollisuuden laajentamisen toimeenpanoa, siirtymävaiheiden pedagogiikkaa ja yhteistyötä eri toimijoiden välillä. Ohjaustarvetta on esimerkiksi koulutukseen hakeutumisvaiheessa ja keskeyttämistilanteissa.
Henkilöstökoulutuksen avulla vahvistetaan oppilaanohjaajien, opinto-ohjaajien sekä opettajien edellytyksiä ja laaja-alaista osaamista toteuttaa oppilaan-, opiskelun- ja opinto-ohjausta sekä uraohjausta. Koulutusten tavoitteena on kehittää ja vahvistaa oppilaan- ja opinto-ohjauksen laadukasta toteutumista, toimintatapoja, tutkimusperustaisuutta, systemaattisuutta sekä jatkumoa peruskoulusta toiselle asteelle, mutta myös siitä eteenpäin jatko-opintoihin ja työelämään, huomioiden myös siirtymävaiheet.
Koulutuksissa voidaan käsitellä esimerkiksi seuraavia aiheita:
- yhteisöllisen toimintakulttuurin kehittäminen ja johtaminen
- moniammatillinen ja monialainen yhteistyö oppimisen tukena
- yhteisopettajuuden erilaiset mallit ja mahdollisuudet
- pedagogiset asiakirjat oppimisen tukena
- pitkään poissaolleen oppilaan tai opiskelijan paluun tukeminen
- opiskelu oman opinto-ohjelman tai henkilökohtaisen osaamisen kehittämissuunnitelman mukaisesti ja erityiset opetusjärjestelyt
- opetuksen eriyttäminen perusopetuksessa ja toisella asteella
- joustavan perusopetuksen (JOPO) osaamisen kehittäminen
- erityispedagoginen osaaminen
- lapsen tuen vahvistaminen varhaiskasvatuksessa
- motoristen oppimisvaikeuksien tunnistaminen ja tukeminen osana liikunnallista elämäntapaa
- työelämään tutustuminen, työelämätaitojen, uraohjaustaitojen kehittäminen perusopetuksessa
- yhteistyö huoltajien kanssa ja sen monipuoliset toimintatavat
- opetustoimen henkilöstön viestintätaidot erilaisissa vuorovaikutustilanteissa.
Inkluusiota edistävä opettajankoulutus
https://www.european-agency.org/Suomi/publications
Jatkuva oppiminen
Jatkuva oppiminen kattaa sekä formaalin, muodollisen koulutusjärjestelmän mukaisen oppimisen, että koulutusjärjestelmän ulkopuolella ja siitä täysin riippumatta tapahtuvan oppimisen. Jatkuva oppiminen vaatii opetushenkilöstön laaja-alaista ja jatkuvaa osaamisen kehittämistä ja eri toimijoiden välistä yhteistyötä. Tarvitaan toimintatapoja ja välineitä (ml. digitaaliset ratkaisut) osaamistarpeiden kartoitukseen sekä osaamisen tunnistamiselle ja tunnustamiselle erilaisissa osaamisen määrittelytilanteissa.
Koulutusta voidaan tarjota esimerkiksi seuraavilla aihealueilla:
- osaamisen tunnistamiseen ja tunnustamiseen liittyvän osaamisen vahvistaminen
- henkilökohtaistaminen ammatillisessa koulutuksessa
- työelämäyhteistyö ammatillisessa koulutuksessa
- jatkuvan oppimisen toteuttamiseen liittyvä verkostotoiminnan yhteistyöosaaminen, jatkuvan oppimisen palveluekosysteemityöhön kytkeytyminen, oppilaitos- ja elinkeinoelämän rajapintojen ja yhteistyön vahvistaminen sekä osaamisen ennakointi
- pienet osaamiskokonaisuudet ammatillisessa koulutuksessa
- vapaan sivistystyön osaamisperusteiset koulutusmallit ja kansalliset perustaitojen osaamismerkit (KAPOS-merkit) osana jatkuvan oppimisen vahvistamista
- perustaitojen edistäminen vapaassa sivistystyössä.
Ammatillisten koulutusten kehittäminen. Työryhmän loppuraportti. OKM 2023. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/165260/OKM_2023_38.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Ammattialojen työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaanto vuonna 2028. Opetushallitus ja Osaamisen ennakointifoorumi (OEF)
https://app.powerbi.com/view?r=eyJrIjoiYTkyMmFjMzQtNmIyYi00NGY1LWI3N2YtN2U5ODg0YWI3ZWJhIiwidCI6IjdjMTRkZmE0LWMwZmMtNDcyNS05ZjA0LTc2YTQ0M2RlYjA5NSIsImMiOjh9
Yhteisöllisen toimintakulttuurin kehittäminen ja johtamisosaaminen
Yhteisöllisen toimintakulttuurin kehittäminen ja johtamisosaamisen vahvistaminen liittyvät kehittämis- ja kokeilukulttuurin edistämiseen, opetussuunnitelmien sekä tutkintojen ja koulutusten perusteiden toimeenpanon johtamiseen, toimintaympäristön muutosten johtamiseen, strategiseen ja pedagogiseen johtamiseen, kestävän kehityksen osaamisen johtamiseen ja oppimisympäristöjen sekä digitaalisten kokonaisratkaisujen johtamiseen. Lisäksi koulutuksilla vahvistetaan laadun ja laatukulttuurin johtamista, hyvinvointijohtamista ja tuetaan oppilaitosjohtajien ja varhaiskasvatusjohtajien työhyvinvointia.
Koulutuksilla vahvistetaan johtamisen yhteisöllistä luonnetta sekä osallistavaa johtajuutta ja edistetään inklusiivisuuden johtamista. Koulutuksissa otetaan huomioon tutkimusten, arviointien ja palautteiden hyödyntäminen johtajan oman osaamisen ja yhteisöllisen toimintakulttuurin kehittämisessä. Koulutukset voivat liittyä ammatilliseen vertaisvuorovaikutukseen, toimijuuden tukemiseen ja osaamisen jakamiseen työyhteisössä.
Koulutukset voivat kohdistua myös opettajajohtajuuteen, jolloin teemat voivat käsitellä opettajan vastuuta opetus- ja kasvatustyöstä, opettajaa oman työnsä johtajana ja kehittäjänä, opettajaa työyhteisön pedagogisena vaikuttajana ja tiimitason johtajana sekä jaettua johtamista opettajan näkökulmasta.
Työuran eri vaiheessa olevien henkilöiden osaamisen tunnistamiseen ja hyödyntämiseen, uran alkuvaiheessa olevien opettajien tuen kehittämiseen, ammatillisten haasteiden kohtaamiseen, ammatin pitovoiman vahvistamiseen sekä ammatillisen vuorovaikutuksen tukemiseen liittyville koulutuksille on todettu olevan tarvetta.
Koulutuksilla edistetään ennakoivan ja oppivan toimintakulttuurin johtamista sekä yhteisöllisten toimintatapojen käyttöä. Koulutus voi olla myös johtajuuteen valmentavaa ja sitä voidaan suunnata esimerkiksi erilaisille johtajuus- ja kehittämistiimeille.
