Valtionavustus

Nuorten jengiytymisen ja rikollisuuden ehkäiseminen sekä hyvinvointi- ja turvallisuusosaamisen vahvistaminen toisen asteen oppilaitoksissa

Ammatillinen koulutus Lukiokoulutus Hyvinvointi Tasa-arvo ja osallisuus Turvallisuus
Tila
Ratkaistu
Hakuaika
13.4.2023 – 16.5.2023 klo 16:15
Hakulomake
Määräraha
4 600 000 €
Attachments

Nuorten erilainen oireilu ja häiriökäyttäytyminen on lisääntynyt, mikä tulee esiin myös oppilaitosten arjessa. Kyse on monimuotoisesta yhteiskuntaa, yhteisöjä ja yksilöjä koskevasta ongelmasta, joka edellyttää monialaista osaamista, ennaltaehkäisevää toimintaa sekä konkreettisia toimia, joilla rikoksilla ja väkivallalla oireilevia nuoria voidaan auttaa mahdollisimman varhain.

Valtion vuoden 2023 ensimmäisessä lisätalousarviossa on myönnetty 4,6 miljoonaa euroa jaettavaksi valtionavustushaussa hankkeille, joiden toimenpiteillä ehkäistään nuorten jengiytymistä ja nuorisorikollisuutta, vahvistetaan opetus- ja ohjaushenkilöstön hyvinvointi- ja turvallisuusosaamista sekä kehitetään kiusaamista, väkivaltaa ja häirintää ehkäisevää toimintakulttuuria toisen asteen oppilaitoksissa.

Rahoitusta jaetaan seuraaviin tavoitekokonaisuuksin:

  1. Tiivistetään ja tuetaan ankkuritoiminnan ja oppilaitosten yhteistyötä, 3 miljoonaa euroa.
  2. Tuetaan opettajien ja muun opetustoimen henkilöstön osaamista ja valmiuksia nuorten elämän kokonaistilanteen arviointiin ja hahmottamiseen sekä kohtaamiseen, 1,6 miljoonaa euroa.

Avustusta voidaan myöntää kunnille, kuntayhtymille tai yksityisille koulutuksen järjestäjille, joilla on lupa ammatillisen ja/tai lukiokoulutuksen järjestämiseen. Avustukset suunnataan ensisijaisesti niille järjestäjille, jotka toimivat suurimmissa kaupungeissa tai niiden läheisyydessä ja joissa nuorison väkivaltaista käyttäytymistä, jengiytymistä ja rikollisuutta esiintyy. Koulutuksen järjestäjien keskinäinen verkostoituminen ja yhteiskehittäminen toiminnassa on suositeltavaa.

Yhdellä hakemuksella voi hakea avustusta vain jompaankumpaan tavoitealueeseen. Tavoitealue valitaan hakulomakkeella. Mikäli koulutuksen järjestäjä haluaa hakea molempiin, tulee tehdä kaksi eri hakemusta.

Valtionavustusta myönnetään enintään 90 % kokonaismenoista, joten koulutuksen järjestäjän omarahoitusosuus on vähintään 10 %. Määrärahaa ei voi käyttää sosiaali- ja terveyspalvelujen toiminnan rahoittamiseen. Avustusta ei voi käyttää avustuksen saajan opetuksen, ohjauksen ja muun perustoiminnan rahoittamiseen eikä sellaiseen kehittämistoimintaan, johon on saatu muuta valtionavustusta. Laite-, väline- ja ohjelmistohankinnat ovat sallittuja ainoastaan perustelluista syistä ja ne voivat olla enintään 10 % hankkeen hyväksytyistä kokonaismenoista. Laitekustannuksiksi hyväksytään myös hankkeen käytössä olevien laitteiden leasing-kulut hankkeen keston ajalta. Rakentamiskustannuksia ja kalustehankintoja ei hyväksytä hankkeen kustannuksiksi.

Avustuksen käyttöaika alkaa avustuspäätöksen päiväyksestä ja päättyy 31.7.2025.

Tavoitekokonaisuus 1: Ankkuritoiminta toisen asteen oppilaitoksissa nuorten jengiytymisen ja rikollisuuden ehkäisemiseksi.

Määrärahasta suunnataan 3 miljoonaa euroa ankkuritiimien ja -toiminnan kanssa tehtävään yhteistyöhön ammatillisessa koulutuksessa ja lukioissa. Kehittämistyön tavoitteena tulee olla nuorten väkivaltaisen käyttäytymisen, jengiytymisen ja rikollisuuden ehkäisy. Toimilla voidaan esimerkiksi kehittää ja innovoida vuorovaikutuksen rakenteita ja tiedonkulkua koulutuksen järjestäjien ja ankkuritiimien välillä tai luoda ja pilotoida erilaisia toimintatapoja ja yhteistyökäytäntöjä oppilaitosyhteisön turvallisuuden edistämiseksi.

Ankkuritoimintaa toteutetaan moniammatillisessa tiimissä, johon kuuluu asiantuntijoita poliisista, sosiaalitoimesta, terveystoimesta ja nuorisotoimesta. Ankkuritiimit voivat tehdä yhteistyötä opetustoimen kanssa. Tämän yhteistyön kehittäminen on keskiössä avustuksella tuettavassa toiminnassa. Koulutuksen järjestäjät, joiden kunnissa ei ole ankkuritoimintaa, voivat kehittää avustuksella oppilaitosten, nuorisotoimen ja poliisin välistä yhteistyötä.

Ankkuritoiminta perustuu yhteisille kansallisille toimintaperiaatteille ja tavoitteille, jotka on kuvattu Ankkuritoiminnan käsikirjassa.

Avustettavien hankkeiden edellytetään tekevän alueellista ja valtakunnallista yhteistyötä ankkuritoiminnan kanssa. Verkostoituminen muiden tähän tarkoitukseen avustusta saavien hankkeiden kanssa on suositeltavaa ml. vastaavaa avustusta saava perusopetuksen kehittämistoiminta ja kuntien nuorisotyö.

Hankkeiden tulee kuvata toimintansa tulokset Opetushallituksen osoittamassa verkkopalvelussa. Hankkeen tulokset tulee saattaa avoimesti kaikkien koulutuksen järjestäjien käyttöön ja luovuttaa Opetushallitukselle valtakunnallista levittämistä ja vakiinnuttamista varten.

 

Tavoitekokonaisuus 2: Opetus- ja ohjaushenkilöstön hyvinvointi- ja turvallisuusosaamisen vahvistaminen sekä kiusaamista, väkivaltaa ja häirintää ennaltaehkäisevän toimintakulttuurin kehittäminen.

Määrärahasta suunnataan 1,6 miljoonaa euroa ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen järjestäjien hankkeisiin, joilla tuetaan kiusaamisen, väkivallan ja häirinnän vastaisten toimenpiteiden kehittämistä sekä tuetaan kiusaamista, väkivaltaa ja häirintää ehkäisevän valtakunnallisen toimenpideohjelman toteutumista. Lisäksi avustuksella vahvistetaan hyvinvointi- ja turvallisuusosaamista oppilaitoksissa. Edellä mainitut toimet tukevat 1.8.2023 käyttöön otettavan koulutuksen järjestäjän opiskeluhuoltosuunnitelman kehittämistä ja paikallista toimeenpanoa.

Hankkeet voivat keskittyä esimerkiksi yhteen tai useampaan alla olevista painopisteistä:

Vahvistetaan opiskelijoiden vuorovaikutustaitoja ja kehitetään heidän hyvinvointiaan tukevia toimintatapoja. Kehittämistoiminnassa innovoidaan yhdessä opiskelijoiden kanssa sellaisia oppimisympäristöjä ja monipuolisia työtapoja, jotka tukevat opiskelijoiden keskinäistä vuorovaikutusta ja hyvinvointia. Kehittämistoiminnassa voidaan luoda käytäntöjä ja menetelmiä erilaisten tunnetaitojen oppisen ja opetuksen tueksi. Opiskelijoiden hyvinvoinnin seuraamiseksi kehitetään heille suunnattuja hyvinvointi- tai elämäntyytyväisyyskyselyjä sekä digitaalisia välineitä tarvittavan tuen hakemiseen.

Luodaan kohtaamisen paikkoja ja toimintatapoja oppilaitosten aikuisille ja opiskelijoille ja varmistetaan niiden pysyvyys oppilaitosten vuorovaikutuksen rakenteissa: Hankkeissa kehitetään matalan kynnyksen fyysisiä tai digitaalisia kohtaamisen paikkoja, joissa voivat olla niin opiskelijat, nuorisotyöntekijät kuin opettajat sekä muu oppilaitoksen henkilöstö. Tuodaan kohtaamisen paikkoihin mukaan matalan kynnyksen hyvinvointivalmennuksia kuten ONNI-toiminta.

Vahvistetaan täydennyskoulutuksella ja tukimateriaaleilla toisen asteen opetushenkilöstön hyvinvointi- ja turvallisuusosaamista: Kehittämistoiminnassa tuotetaan täydennyskoulutusta ja erilaisia tukimateriaaleja oppilaitosten hyvinvointi- ja turvallisuustyön toteuttamiseen sekä erilaisten ongelmatilanteiden varalle. Keskiössä ovat erityisesti varhaisen tunnistamisen ja tuen taidot sekä erilaisten ongelmien puheeksi otto ja niihin puuttuminen oikea-aikaisesti. Tukimateriaali valmistellaan yhdessä opiskelijoiden kanssa ottaen huomioon myös huoltajien ja tarvittavien yhteistyötahojen osallisuus. Materiaalin tulee soveltua valtakunnalliseen levittämiseen.

Tuetaan nuorisotyön soveltuvien toimintamallien kehittämistä ja käyttöönoton laajentamista toisen asteen oppilaitoksissa mm. osaamiskeskusten ja sidosryhmien avulla: Kehittämistoiminnassa järjestetään esimerkiksi yhteistä täydennyskoulutusta sekä hyödynnetään monialaista osaamista tukimateriaalien valmistelussa.

Hakuaika on 13.4–16.5.2023 Avustushakemus tulee olla jätettynä valtionavustukset-järjestelmään viimeistään 16.5.2023 klo 16.15. Avustushakemus tehdään sähköisellä hakulomakkeella hakijana toimivan koulutuksen järjestäjän nimissä. Sähköisen hakemuksen saapuminen annetun hakuajan sisällä täyttää määräaikaa koskevan kriteerin. Määräajan jälkeen saapunutta hakemusta ei käsitellä.

Hakijan tulee tutustua yleisohjeeseen avustuksen hakijalle ja käyttäjälle.

Hakemuksessa tulee avata, mille tietoperustalle kehittämistyö rakentuu. Kiusaamisen, väkivallan ja häirinnän esiintyvyydestä saadaan tietoa esimerkiksi Kouluterveyskyselyn kunta- ja oppilaitoskohtaisista tuloksista. Nuorisorikollisuuden esiintyvyyden arvioiminen voi edellyttää yhteistyötä esimerkiksi poliisin ja nuorisotoimen kanssa. Hakemuksessa tulisi ilmetä, miten tarve oppilaitosten turvallisuuden kehittämiselle sekä nuorisorikollisuuteen ja nuorten väkivaltaiseen käytökseen puuttumisen ja sen ennaltaehkäisyn paikalliselle ja/tai alueelliselle kehittämistyölle on havaittu. Hyvinvointi- ja turvallisuusosaamisen toimenpiteiden kohdentaminen ja arviointi voidaan kytkeä oppilaitoksen yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelmiin. Hankkeen suunnittelussa ja toteutuksessa on tärkeää ottaa huomioon jo olemassa olevat toimintatavat ja niiden jatkokehittäminen. Hankesuunnitelmassa kuvataan kehittämistoiminnassa mukana olevat toimijat ja minkälaisia verkostoja kehitetään tai luodaan.

Avustettavassa hankkeessa tavoitellaan sellaisia tuloksia tai tuotoksia, jotka ovat jatkossa vakiinnutettavissa valtakunnallisesti.

Yhteishankkeessa päähakijana toimiva koulutuksen järjestäjä vastaa hakemuksesta, hankkeen hallinnoinnista, toimeenpanosta, taloudesta ja selvitysten laatimisesta kokonaisuudessaan. Yhteistyökumppanit, joilla on omat osatoteuttamissuunnitelmansa ja talousarvionsa, nimetään erikseen hakulomakkeella. Yhteishankkeen yhteistyökumppanien tulee olla hakukelpoisia koulutuksen järjestäjiä, ja niitä koskevat samat ehdot ja velvollisuudet kuin hakijaorganisaatiota. Yhteistyökumppanit laativat yhteistyösopimuksen päähakijan kanssa.

Hakemuksia arvioidaan seuraavilla valintaperusteilla:

  • Kehittämistoiminnan tarve ja sen tietoperusta
  • Hanke- ja yhteistyöverkoston monipuolisuus, moniammatillisuus ja eri toimijoiden osallisuus ja työnjako
  • Keskeiset konkreettiset toimenpiteet, joilla haetaan muutosta nykytilaan
  • Hankesuunnitelman toteuttamiskelpoisuus ja kokonaistaloudellisuus
  • Aikaisemman tai meneillään olevan (hanke)toiminnan tulosten ja toimintatapojen hyödyntäminen kehittämistyössä
  • Suunnitelma tulosten arvioimiseksi ja toimintamallien vakinaistamiseksi sisältäen seurannan
  • Suunnitelma tulosten ja tuotosten julkaisemiseksi ja valtakunnalliseksi levittämiseksi.

Päätökset tehdään kesäkuussa 2023, kun kaikki hakemukset on käsitelty. Päätökset lähetetään hakemuksessa ilmoitetuille tahoille Opetushallituksen sähköisestä valtionavustusjärjestelmästä.

Opetusneuvos Laura Jauhola, p. 029 533 1578

Opetusneuvos Kristiina Laitinen, p. 029 533 1244 

Opetusneuvos Taija Paasilinna, p. 029 533 1370

Opetusneuvos Teijo Koljonen, p. 029 533 1524

Opetusneuvos Christine Söderek, p. 029 533 1805 (ruotsinkielinen koulutus)

Sähköpostiosoitteet ovat muotoa: etunimi.sukunimi [at] oph.fi