Valtionavustus

Opetustoimen henkilöstökoulutus 2022, lisähaku

Ammatillinen koulutus Esiopetus Lukiokoulutus Perusopetus Taiteen perusopetus Vapaa sivistystyö Varhaiskasvatus
Tila
Arvioitavana
Hakuaika
3.10.2022 – 31.10.2022 klo 16:15
Hakulomake
Määräraha
Noin 1 900 000 euroa
Attachments

Tausta ja tavoitteet

Valtion rahoittaman opetustoimen henkilöstökoulutuksen tavoitteena on edistää opetustoimessa ja varhaiskasvatuksessa toimivan henkilöstön jatkuvaa oppimista ja tasa-arvoisia mahdollisuuksia kehittää ammatissa tarvittavaa osaamista. Henkilöstökoulutuksella tuetaan hallituksen koulutuspoliittisten uudistusten toimeenpanoa ja kehitetään toimintaympäristön muutoksiin sopeutumisessa tarvittavaa osaamista. Henkilöstökoulutus tukee omalta osaltaan opettajankoulutusfoorumin valmisteleman kehittämisohjelman linjauksia.

Valtion rahoittama henkilöstökoulutus on tarkoitettu varhaiskasvatuksessa, esi- ja perusopetuksessa, lukiokoulutuksessa ja taiteen perusopetuksessa, perusopetuslain (628/1998) mukaisessa aamu- ja iltapäivätoiminnassa, ammatillisessa koulutuksessa, aikuiskoulutuksessa ja vapaassa sivistystyössä työskentelevän henkilöstön osaamisen kehittämiseen. Koulutukseen osallistuvien henkilöiden tulee työskennellä edellä mainittujen koulutusasteiden tai -muotojen oppilaitoksissa tai yksiköissä.

Opetustoimen ja varhaiskasvatuksen henkilöstökoulutuksissa otetaan huomioon yhteisön ja yksilön tarpeet. Tarjoamalla eri tavoin toteutettua henkilöstökoulutusta, tuetaan henkilöstön yhtäläisiä mahdollisuuksia kehittää osaamistaan koko työuran ajan. Mahdollisuuksia osallistua koulutukseen edistävät digitaalisten oppimisympäristöjen hyödyntäminen ja työpaikalla tapahtuva oppiminen. Koulutukseen osallistuminen tukee paikallisia kehittämis- ja täydennyskoulutussuunnitelmia sekä vahvistaa koko työyhteisön osaamisen kehittymistä. Varhaiskasvatuksen ja opetustoimen henkilöstön osaamisen kehittämisen lähtökohtia ovat tietoperustaisuus ja tulevaisuuden osaamistarpeisiin vastaaminen.

Säädösperusta ja muut ohjausasiakirjat

  • Valtionavustuslaki 688/2001
  • Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annettu laki 1705/2009 ja asetus 1766/2009
  • Valtion talousarvio 2022
  • Hallitusohjelma 2019, 10.12.2019

Henkilöstökoulutuksen tavoitteena on, että

  • opetustoimen ja varhaiskasvatuksen henkilöstöllä on yhtäläiset mahdollisuudet kehittää osaamistaan
  • oppiaine- ja alakohtainen osaaminen sekä pedagogiset ja arviointiosaamisen taidot syvenevät
  • oppimisyhteisöjen hyvinvointi paranee
  • koulutusuudistusten toimeenpanossa tarvittava osaaminen vahvistuu
  • tietoperustaisuuden hyödyntäminen ja tulevaisuuden osaamistarpeiden ennakointi kehittyvät

Kuka voi hakea

Hakijoina voivat olla kunnat, kuntayhtymät, rekisteröidyt yhteisöt tai säätiöt, yliopistot ja ammattikorkeakoulut. Hakijayhteisöiltä edellytetään osaamista ja kokemusta henkilöstökoulutuksesta kasvatuksen tai opetuksen toimialoilla.

Haettava rahoitus ja rahoituskausi

Opetushallitus asettaa haettavaksi valtion vuoden 2022 talousarvioon sisältyvästä opetustoimen henkilöstökoulutuksen määrärahasta noin 1 900 000 euroa.

Avustusten käyttöaika alkaa valtionavustuspäätöksen päiväystä seuraavasta päivästä ja päättyy 30.06.2024.

Tässä erityisavustuksessa ei vaadita omarahoitusosuutta. Lopullinen edunsaaja on koulutukseen osallistuva henkilö eikä koulutusta järjestävä koulutusorganisaatio.

Hakeminen ja hakuohjeet

Haku alkaa 3.10.2022 ja päättyy 31.10.2022 klo 16.15. Avustushakemus täytetään sähköisessä hakujärjestelmässä. Linkki hakulomakkeelle

Hakemus tulee olla tallennettuna sähköiseen hakujärjestelmään viimeistään haun päättymispäivänä klo 16.15, jolloin hakulomake sulkeutuu.

Hakijan tulee ilmoittaa hakulomakkeella allekirjoitusoikeudellisten henkilöiden, yhteyshenkilön sekä hakijan virallinen sähköpostiosoite. Näihin osoitteisiin lähetetään linkki käsittelyyn jätetystä hakemuksesta sekä myöhemmin tehtävä sähköinen päätös. Hakemusta ei allekirjoiteta.

Opetustoimen ja varhaiskasvatuksen henkilöstökoulutuksissa toivottavaa on, että hankkeita toteutetaan useamman toimijan verkostoissa siten, että koulutusten sisällöt ovat monipuolisesti koulutuksen teemaan liittyviä. Koulutusten suunnittelussa tulee kiinnittää huomiota koulutettavapäivän keskimääräisen hinnan kohtuullisuuteen. Yhteishankkeissa yksi hakijoista (hankkeen yhteyshenkilö) lähettää yhden, yhteisen hakemuksen. Hakemuksesta tulee käydä ilmi kunkin toimijan rooli hankkeen suunnittelussa, toteutuksessa ja seurannassa.

Suositeltavaa on jo hakuvaiheessa laatia yhteistyöstä aiesopimukset yhteishankkeen osapuolten kesken. Myönteisen rahoituspäätöksen jälkeen yhteyshenkilön tulee tehdä yhteistyösopimukset kumppaneiden kanssa. Yhteistyösopimuksen laatimisessa tulee noudattaa Opetushallituksen ohjetta, joka löytyy Opetushallituksen verkkosivuilta Ohje valtionavustuksen hakijalle ja käyttäjälle.

Henkilöstökoulutuksen valtionavustus kattaa avustettavasta koulutushankkeesta aiheutuvat menot. Se on tarkoitettu koulutuksesta aiheutuviin välittömiin menoihin, joita ei olisi syntynyt ilman kyseistä hanketta, ja jotka ovat välttämättömiä hankkeen toteutumisen kannalta.  Valtionavustuksella voidaan kattaa vain hankkeen välittömät menot sekä sellaiset menoerät, joiden osalta voidaan osoittaa välitön aiheuttamisperuste. Tällaisia ovat esimerkiksi osuus kouluttajan palkasta, työtilan vuokra suhteessa hankkeessa käytettyyn työaikaan ja koulutuksiin käytettyjen tilojen vuokra koulutusajalta. Matkustuskustannukset hyväksytään valtion matkustusohjesäännön mukaisesti. Valtionavustushankkeen kustannuksiksi ei hyväksytä laskennallisia ja prosentuaalisia kustannuseriä, jotka eivät perustu hankkeesta aiheutuviin todellisiin menoihin ja jotka olisivat syntyneet ilman kyseistä hankettakin.

Valtionavustuksella ei rahoiteta esimerkiksi tutkimustoimintaa, koulutukseen osallistuvien matka-, ruokailu-, kahvitus-, sijais- ja majoituskuluja, julkaisujen painokuluja, ohjaus- tai muiden suunnitteluryhmien kuluja, laitehankintoja, työnohjausta, pienryhmämentorointia (3–5 henkilöä) eikä yksittäisiin osallistujiin kohdistuvia profilointi- tms. kuluja. Sitä ei voida myöntää pelkästään yhden opetuksen/koulutuksen järjestäjän (esimerkiksi yhden kunnan) tai oppilaitoksen ylläpitäjän omalle henkilöstölle tarkoitettuun koulutukseen.

Yhteys muihin hankkeisiin sekä rahoitusmuotoihin tulee selvästi esittää hankesuunnitelmassa sekä hankkeen talousarviossa.

Valtionavustuksen käytössä ja hankkeen taloudenpidossa on lisäksi noudatettava Opetushallituksen verkkosivuilla olevaa ohjetta Ohje valtionavustuksen hakijalle ja käyttäjälle.

Haun teemat

Hakemusta laadittaessa valitaan ensin teema-alue, jolle hankesuunnitelmaa esitetään. Sen jälkeen valitaan pääasiallinen kohderyhmä ja muut mahdolliset kohderyhmät. Vaikuttavuuden varmistamiseksi toivotaan koulumuodot ylittävää, poikkihallinnollista ja eri sidosryhmät mukaan ottavaa kouluttautumista. Teemasta riippumatta koulutuksissa vahvistetaan myös digitaalisia taitoja.

Tässä lisähaussa rahoitetaan hankkeita seuraavissa vuosien 2020–2023 Opetustoimen ja varhaiskasvatuksen henkilöstökoulutuksen pääteemoissa:

  • digitaalisen osaamisen edistäminen varhaiskasvatuksessa sekä esi- ja perusopetuksessa
  • maahanmuuttotaustaisten, erityisesti Ukrainasta paenneiden, oppijoiden tukeen liittyvän osaamisen vahvistaminen
  • oppilaan ja opiskelijan arviointiin liittyvän osaamisen vahvistaminen
  • kielellisen ja kulttuurisen osaamisen vahvistaminen

 

Digitaalisen osaamisen edistäminen varhaiskasvatuksessa, esi- ja perusopetuksessa

Koulutusten sisältöjen tulee kytkeytyä Uudet lukutaidot -kehittämisohjelmassa julkaistujen digitaalisen osaamisen, tieto- ja viestintäteknologisen osaamisen, medialukutaidon ja ohjelmointiosaamisen kuvauksiin. Koulutusten tavoitteena on vahvistaa opettajien osaamista siten, että osaamisen kuvausten edistäminen on mahdollista. Koulutus edistää osaamisen kuvausten perusteella laadittujen paikallisten digisuunnitelmien toimeenpanoa ja niiden tarvelähtöistä kehittämistä. Lisäksi koulutus edistää opettajien ja varhaiskasvatuksen henkilöstön digitaalista osaamista ja huomioi opettajien ja varhaiskasvatuksen henkilöstön osaamisen eri tasot. 

Varhaiskasvatus

  • Henkilöstön osaamisen edistäminen hyvän pedagogisen toiminnan kuvausten mukaisesti

Esiopetus

  • Henkilöstön osaamisen edistäminen hyvän pedagogisen toiminnan kuvausten mukaisesti

Perusopetus

  • Opettajien osaamisen edistäminen oppilaan hyvän digitaalisen osaamisen kuvausten mukaisesti
  • Koulutus lisää perusopetuksen opettajien pedagogista osaamista seuraavilla aihealueilla:
    • Tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen
      • Käytännön tietotekniset taidot ja oma tuottaminen
      • Vastuullisuus ja turvallisuus
      • Tiedonhallinta sekä tutkiva ja luova työskentely
      • Vuorovaikutus
    • Medialukutaito
      • Median tulkinta ja arviointi
      • Median tuottaminen
      • Toiminta mediaympäristöissä
    • Ohjelmointiosaaminen
      • Ohjelmoinnillinen ajattelu
      • Tutkiva työskentely ja tuottaminen
      • Ohjelmoidut ympäristöt ja niissä toimiminen

 

Maahanmuuttotaustaisten, erityisesti Ukrainasta paenneiden, oppijoiden tukeen liittyvän osaamisen vahvistaminen

Maahanmuuttotaustaisten, erityisesti Ukrainasta paenneiden, oppilaiden ja opiskelijoiden opiskelun tukeen liittyvissä koulutuksissa voidaan käsitellä

  • kohderyhmän opintopolkujen tukemista suomalaisessa koulutusjärjestelmässä
  • eri-ikäisten oppilaiden ja opiskelijoiden opetuksen, ohjauksen, tuen, kielikoulutuksen ja kielitietoisen koulutuksen sekä opiskeluhuollon kysymyksiä
  • oppivelvollisuuden soveltamista
  • osallisuuden ja yhdenvertaisuuden edistämistä kielellisesti ja kulttuurisesti moninaisissa oppimisyhteisöissä
  • hyviä käytäntöjä eri kasvatus- ja koulutusasteilla.

Oppilaan ja opiskelijan arviointiin liittyvän osaamisen vahvistaminen

Oppilaan ja opiskelijan arviointiin liittyvän osaamisen vahvistamiseksi tarjottavissa koulutuksissa voidaan käsitellä kunkin koulumuodon kannalta keskeisiä arviointiin liittyviä muutoksia ja yhtenäisen arviointikulttuurin kehittämistä opetussuunnitelmien ja tutkintojen perusteiden linjausten mukaisesti. Koulutuksissa voidaan käsitellä esimerkiksi seuraavia arviointiin liittyvä sisältöjä:

  • perusopetuksen arvioinnin linjausten sekä päättöarvioinnin ja/tai 6. luokan lukuvuosiarvioinnin uusia kriteerejä
  • lukion opetussuunnitelman perusteiden mukaista arviointia
  • ammatillisen koulutuksen opiskelijan arvioinnin kriteerejä ja niiden käyttöönottoa
  • aikuisten perusopetuksen opiskelijoiden alku- ja päättövaiheen arviointia uusien kriteerien mukaisesti
  • taiteen perusopetuksessa perusteiden mukaisen arvioinnin toteuttamista ja erityisesti laajan oppimäärän arvioinnin kehittämistä
  • vapaassa sivistystyössä oppivelvollisille suunnatun tai vapaatavoitteisen koulutuksen osaamisperusteisuuteen liittyvä arviointi.

Kielellisen ja kulttuurisen osaamisen vahvistaminen

Kielellistä ja kulttuurista osaamista vahvistavan koulutuksen tehtävänä on tarjota osallistujille tietoperustaisia toimintamalleja ja menetelmiä erilaisista taustoista tulevien oppijoiden opetukseen ja kasvatukseen. Tavoitteena on vahvistaa osallistujien kieli- ja/tai kulttuuritietoista osaamista vuorovaikutustilanteissa ja opetuksessa.

Koulutukset tukevat kielelliseen ja kulttuuriseen moninaisuuteen liittyvää osaamista, kielitietoisen toimintakulttuurin ja opetuksen kehittämistä. Koulutukset voivat käsitellä kielitietoista opetusta sekä kieli- ja/tai kulttuuritietoisuutta, monikielisyyttä, suomi/ruotsi toisena kielenä -opetuksen ja oman äidinkielen opetuksen kehittämistä sekä valmistavia ja valmentavia koulutuksia. Ammatillisessa koulutuksessa sisällöt voivat liittyä myös kielitaidon näkemiseen osana ammattitaitoa, sisältöjen ja kielenoppimisen yhdistämisen menetelmiin, monipuolisiin kielipolkuihin, toisen asteen yhteistyökäytäntöjen ja verkko-opetuksen tukemiseen kieltenopetuksessa sekä kielitietoiseen mentorointiin työelämässä oppimisjaksoilla.

Näin hakemus arvioidaan

Myönteisen päätöksen saaminen edellyttää, että

  • hakija on hakukelpoinen
  • hakija on antanut pyydetyt selvitykset aiemmin myönnettyjen valtionavustusten käytöstä
  • kohderyhmäehdot täyttyvät
  • koulutushankkeen sisältö vastaa haettua teema-aluetta
  • hakemukseen on liitetty Opetushallituksen Excel-pohjainen talousarvioehdotus
  • hankesuunnitelma on taloudellisesti realistinen ja talousarvio laadittu annettuja ohjeita noudattaen.

Hakemukset arvioidaan seuraavien kriteerien perusteella:

  • koulutuksen tarvelähtöisyys
  • koulutuksen tietoperustaisuus
  • haulle asetettujen tavoitteiden toteutuminen
  • pitkäkestoisuus ammatillisen kehittymisen tukena
  • ohjaus ja tuki koulutusohjelman suorittamisen varmistamiseksi
  • hakijayhteisön osaaminen ja kouluttajien pätevyys
  • hankkeen organisointi ja toteutus mukaan lukien tieto- ja viestintäteknologian hyödyntäminen
  • koulutusten toteuttaminen verkostohankkeina
  • tuotosten käyttökelpoisuus ja avoin jakaminen.

Rahoituspäätökset

Päätökset tehdään marraskuun 2022 aikana, kun kaikki hakemukset on käsitelty. Päätökset lähetetään hakemuksessa ilmoitetuille tahoille Opetushallituksen sähköisestä valtionavustusjärjestelmästä.

Lisätietoja antavat

Opetusneuvos Minna Harmanen, puh. 029 533 1481, kielellisen ja kulttuurisen osaamisen vahvistaminen, oppilaan ja opiskelijan arviointiin liittyvän osaamisen vahvistaminen (perusopetus ja lukiokoulutus, taiteen perusopetus)

Opetusneuvos Elisa Helin, puh. 029 533 1280, digitaalisen osaamisen edistäminen varhaiskasvatuksessa sekä esi- ja perusopetuksessa

Opetusneuvos Sonja Hyvönen, puh. 029 533 1072, ruotsinkielinen koulutus

Opetusneuvos Teijo Koljonen, puh. 029 533 1524, oppilaan ja opiskelijan arviointiin liittyvän osaamisen vahvistaminen (perusopetus ja lukiokoulutus)

Opetusneuvos Marjatta Säisä, puh. 029 533 1439, ammatillinen koulutus

Opetusneuvos Taija Paasilinna, puh. 029 533 1370, ammatillinen koulutus, maahanmuuttotaustaisten, erityisesti Ukrainasta paenneiden, oppijoiden tukeen liittyvän osaamisen vahvistaminen

Asiantuntija Mirka Råback, puh. 029 533 1184, vapaan sivistystyön koulutus

Assistentti Tuula Kinnunen, puh. 029 533 1100, tekninen tuki

Sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi [at] oph.fi