Valtionavustus

Opetustoimen ja varhaiskasvatuksen henkilöstökoulutus, lisähaku 2021

Varhaiskasvatus Esiopetus Perusopetus Lukiokoulutus Ammatillinen koulutus Taiteen perusopetus Vapaa sivistystyö Aikuiskoulutus Henkilöstökoulutus
Tila
Haettavissa
Hakuaika
17.6.2021 – 26.8.2021 klo 16:15
Hakulomake
Rahoitushaku-uutinen
Määräraha
Noin 5 000 000 €
Attachments

Tausta ja tavoitteet

Valtion rahoittaman opetustoimen ja varhaiskasvatuksen henkilöstökoulutuksen tavoitteena on edistää opetustoimessa ja varhaiskasvatuksessa toimivan henkilöstön jatkuvaa oppimista ja tasa-arvoisia mahdollisuuksia kehittää ammatissa tarvittavaa osaamista. Henkilöstökoulutuksella tuetaan hallituksen koulutuspoliittisten uudistusten toimeenpanoa ja kehitetään toimintaympäristön muutoksiin sopeutumisessa tarvittavaa osaamista.

Henkilöstökoulutus on tarkoitettu varhaiskasvatuksessa, esi- ja perusopetuksessa, lukiokoulutuksessa, taiteen perusopetuksessa, perusopetuslain mukaisessa aamu- ja iltapäivätoiminnassa, ammatillisessa koulutuksessa, aikuiskoulutuksessa ja vapaassa sivistystyössä työskentelevän henkilöstön osaamisen kehittämiseen.

Opetustoimen ja varhaiskasvatuksen henkilöstökoulutuksissa otetaan huomioon yhteisön ja yksilön tarpeet. Tarjoamalla eri tavoin toteutettua henkilöstökoulutusta, tuetaan henkilöstön yhtäläisiä mahdollisuuksia kehittää osaamistaan koko työuran ajan. Mahdollisuuksia osallistua koulutukseen edistää kontaktiopetuksen ja digitaalisten oppimisympäristöjen hyödyntäminen sekä työpaikalla tapahtuva oppiminen. Koulutukseen osallistuminen tukee paikallisia kehittämis- ja täydennyskoulutussuunnitelmia sekä vahvistaa koko työyhteisön osaamisen kehittymistä. Varhaiskasvatuksen ja opetustoimen henkilöstön osaamisen kehittämisen lähtökohtia ovat tietoperustaisuus ja tulevaisuuden osaamistarpeisiin vastaaminen.

Säädösperusta ja muut ohjausasiakirjat

  • Valtionavustuslaki 688/2001
  • Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annettu laki 1705/2009 ja asetus 1766/2009
  • Valtion talousarvio 2021
  • Hallitusohjelma 2019, 10.12.2019

Henkilöstökoulutuksen tavoitteena on, että

  • opetustoimen ja varhaiskasvatuksen henkilöstöllä on yhtäläiset mahdollisuudet kehittää osaamistaan
  • johtajien ja esimiesten johtamistaidot paranevat
  • oman alan osaaminen sekä pedagogiset ja arviointiosaamisen taidot syvenevät
  • yksilöiden ja yhteisöjen hyvinvointi paranee
  • koulutusuudistusten toimeenpanossa tarvittava osaaminen vahvistuu
  • tietoperustaisuuden hyödyntämisessä ja tulevaisuuden osaamistarpeiden ennakoinnissa tarvittava osaaminen kehittyy
  • kestävä elämäntapa, avarakatseisuus ja koulutuksen tasa-arvoisuus vahvistuvat.

 

Kuka voi hakea

Hakijoina voivat olla kunnat, kuntayhtymät, rekisteröidyt yhteisöt tai säätiöt, yliopistot ja ammattikorkeakoulut. Hakijayhteisöiltä edellytetään osaamista ja kokemusta henkilöstökoulutuksesta kasvatuksen tai opetuksen toimialoilla.

Haettava rahoitus ja rahoituskausi

Opetushallitus asettaa haettavaksi valtion vuoden 2021 talousarvioon sisältyvästä opetustoimen henkilöstökoulutuksen määrärahasta noin 5 000 000 euroa.

Valtionavustukset myönnetään vuoden 2021 määrärahasta. Avustusten käyttöaika alkaa valtionavustuspäätöksen päiväystä seuraavasta päivästä ja päättyy 30.6.2023.

Hakeminen ja hakuohjeet

Haku alkaa 17.6.2021 ja päättyy 26.8.2021 klo 16.15.

Linkki hakulomakkeelle.

Hakemus tulee olla tallennettuna sähköiseen hakujärjestelmään viimeistään haun päättymispäivänä klo 16.15, jolloin hakulomake sulkeutuu.

Hakijan tulee ilmoittaa hakulomakkeella allekirjoitusoikeudellisten henkilöiden, yhteyshenkilön sekä hakijan virallinen sähköpostiosoite. Näihin osoitteisiin lähetetään linkki käsittelyyn jätetystä hakemuksesta sekä myöhemmin tehtävä sähköinen päätös. Hakemusta ei allekirjoiteta.

Opetustoimen ja varhaiskasvatuksen henkilöstökoulutuksissa on toivottavaa, että hankkeita toteutetaan useamman toimijan verkostoissa siten, että koulutusten sisällöt ovat monipuolisesti koulutuksen teemaan liittyviä. Koulutusten suunnittelussa tulee kiinnittää huomiota koulutettavapäivän keskimääräisen hinnan kohtuullisuuteen. Yhteishankkeissa yksi hakijoista (hankkeen yhteyshenkilö) lähettää yhden, yhteisen hakemuksen. Hakemuksesta tulee käydä ilmi kunkin toimijan rooli hankkeen suunnittelussa, toteutuksessa ja seurannassa. Myös yhteistyö koulutussektorin toimijoiden ja elinkeinoelämän kesken on mahdollista verkostoissa.

Suositeltavaa on jo hakuvaiheessa laatia yhteistyöstä aiesopimukset yhteishankkeen osapuolten kesken. Myönteisen rahoituspäätöksen jälkeen yhteyshenkilön tulee tehdä yhteistyösopimukset kumppaneiden kanssa. Yhteistyösopimuksen laatimisessa tulee noudattaa Opetushallituksen ohjetta, joka löytyy Opetushallituksen verkkosivuilta Yleisohje valtionavustuksen hakijalle ja käyttäjälle.

Henkilöstökoulutuksen valtionavustus kattaa avustettavasta koulutushankkeesta aiheutuvat menot. Se on tarkoitettu koulutuksesta aiheutuviin välittömiin menoihin, joita ei olisi syntynyt ilman kyseistä hanketta, ja jotka ovat välttämättömiä hankkeen toteutumisen kannalta.  Valtionavustuksella voidaan kattaa vain hankkeen välittömät menot sekä sellaiset menoerät, joiden osalta voidaan osoittaa välitön aiheuttamisperuste. Tällaisia ovat esimerkiksi osuus kouluttajan palkasta, työtilan vuokra suhteessa hankkeessa käytettyyn työaikaan ja koulutuksiin käytettyjen tilojen vuokra koulutusajalta. Matkustuskustannukset hyväksytään valtion matkustusohjesäännön mukaisesti. Laskennallisia ja prosentuaalisia kustannuseriä, jotka eivät perustu välittömästi hankkeesta aiheutuviin todellisiin menoihin ja jotka olisivat syntyneet ilman kyseistä hankettakin, ei hyväksytä valtionavustushankkeen kustannuksiksi.

Valtionavustuksella ei rahoiteta esimerkiksi tutkimustoimintaa, koulutukseen osallistuvien matka-, ruokailu-, sijais- ja majoituskuluja, hankkeen toteuttamiseen osallistuvien ulkomaan matkoja, julkaisujen painokuluja, ohjaus- tai muiden suunnitteluryhmien kuluja, laitehankintoja, työnohjausta, pienryhmämentorointia (3–5 henkilöä) eikä yksittäisiin osallistujiin kohdistuvia profilointi- tms. kuluja. Sitä ei voida myöntää pelkästään yhden opetuksen/koulutuksen järjestäjän (esimerkiksi yhden kunnan) tai oppilaitoksen ylläpitäjän omalle henkilöstölle tarkoitettuun koulutukseen.

Koulutuksen laajuus ilmoitetaan opintopisteinä tai koulutuspäivinä ja opiskelijamäärinä.

Koulutettavapäivä on kestoltaan kuusi tuntia opiskelijatyötä/opiskelija/päivä. Koulutettavapäivä sisältää esimerkiksi lähiopetukseen, välitöihin ja verkkotyöskentelyyn käytettävän ajan. Opintopiste on 4,5 koulutettavapäivää tai 27 tuntia opiskelua.

On huomattava, että henkilöstökoulutukseen osallistutaan työn ohessa, mistä syystä koulutus- tai koulutusosiokohtainen koulutuspäivien tai opintopisteiden määrän tulee olla kohtuullinen. Esimerkiksi neljän opintopisteen koulutusosio tarkoittaa 18 koulutettavapäivää eli 108 tuntia opiskelua. Myös kontaktiopetuksen ja itsenäisen työskentelyn suhde tulee olla tasapainossa.

Yhteys muihin hankkeisiin sekä rahoitusmuotoihin tulee selvästi esittää hankesuunnitelmassa sekä hankkeen talousarviossa.

Valtionavustuksen käytössä ja hankkeen taloudenpidossa on lisäksi noudatettava Opetushallituksen verkkosivuilla olevaa ohjetta Yleisohje valtionavustuksen hakijalle ja käyttäjälle (pdf).

Haun teemat

Hakemusta laadittaessa valitaan ensin teema-alue, jolle hankesuunnitelmaa esitetään. Sen jälkeen valitaan pääasiallinen kohderyhmä ja muut mahdolliset kohderyhmät. Vaikuttavuuden varmistamiseksi toivotaan koulumuodot ylittävää, poikkihallinnollista ja eri sidosryhmät mukaan ottavaa kouluttautumista. Teemasta riippumatta koulutuksissa vahvistetaan myös digitaalisia taitoja.

Haun teemat ovat:

  • Digitalisaation pedagoginen hyödyntäminen
  • Kasvu- ja oppimisyhteisöjen hyvinvointi, osallisuus ja yhteisöllisyys
  • Oppimisen tuen, ohjauksen ja yksilöllisten oppimispolkujen vahvistaminen

Digitalisaation pedagoginen hyödyntäminen

Tieto- ja viestintäteknologia luo jatkuvasti uusia mahdollisuuksia monipuolistaa oppimisympäristöjä ja oppimista. Tämän hyödyntäminen edellyttää, että opetushenkilöstöllä on riittävästi pedagogista ja digitaalista osaamista soveltaa tieto- ja viestintäteknologiaa tehokkaasti oppimisen edistämiseen. Digitaalisten resurssien tarkoituksenmukaisella valinnalla ja käytöllä on tärkeä merkitys mielekkäiden oppimistilanteiden luomisessa. Verkossa toteutettava etäopetus edellyttää opettajalta toisenlaisia pedagogisia menetelmiä kuin lähiopetus, ja esimerkiksi sulautuva oppiminen (blended learning) voidaan nähdä yhtenä tapana toteuttaa opetusta. Koronapandemian aikana kehitetyistä malleista voidaan ottaa oppia, kehittää niitä edelleen ja hyödyntää niitä soveltuvin osin myös jatkossa.

Rahoitettavalla koulutuksella parannetaan opetus- ja ohjaushenkilöstön valmiuksia toteuttaa opetusta myös verkkovälitteisesti sekä tuottaa avoimia digitaalisia oppimateriaaleja, joissa huomioidaan saavutettavuus sekä erilaisten opiskelijoiden tarpeet ja osallisuus. Koulutuksella voidaan edistää opetuksessa ja oppimisen tukena käytettävien sähköisten työvälineiden käyttöä, lisätä valmiuksia kehittää vuorovaikutusta ja seurata oppijoiden oppimisprosessia, monipuolistaa oppimista tukevaa arviointia sekä edistää huoltajien kanssa tehtävää yhteistyötä. Opetushenkilöstö tarvitsee omaan oppiaineeseen tai ammattialaan liittyvän pedagogiikan ja didaktiikan sekä työvälineiden osaamista.

Tietoturvasta huolehtiminen sekä vastuullinen ja turvallinen toiminta verkossa ovat yhä tärkeämpiä tieto- ja viestintäteknologian käytön edellytyksiä.

Tätä avustusta ei voi hakea perusopetuksen ja lukiokoulutuksen tutoropettajien koulutukseen, johon on suunnattu erillistä rahoitusta.

Kasvu- ja oppimisyhteisöjen hyvinvointi, osallisuus ja yhteisöllisyys

Opetustoimen ja varhaiskasvatuksen henkilöstökoulutuksen tehtävänä on tarjota osallistujille tutkimusperustaista tietoa, menetelmiä ja toimintamalleja, joilla lasten, nuorten ja aikuisten hyvinvointia, osallisuutta ja turvallisuutta voidaan edistää. Tavoitteena on vahvistaa kasvatus- ja opetushenkilöstön osaamista ja valmiuksia edistää oppijoiden psykososiaalista hyvinvointia ja jaksamista sekä kehittää varhaiskasvatuksen, koulujen ja oppilaitosten yhteisöllistä toimintakulttuuria omien oppiaineidensa, laaja-alaisen osaamisen sekä moniammatillisen yhteistyön kautta. Päämääränä on kehittää toimintakulttuuria siten, että jokainen lapsi, nuori ja aikuinen (ml. kasvatus- ja opetusyhteisöjen ammattilaiset) kokee tulevansa kohdatuksi ja olevansa yhteisönsä kyvykäs ja merkityksellinen toimija. Koulutuksissa voidaan tarjota tutkimusperustaisia menetelmiä ja toimintamalleja kasvatus- ja oppimisyhteisöjen johtajille hyvinvointi- ja kriisijohtamiseen sekä yhteisöllisyyden lisäämiseen.

Oppimisen tuen, ohjauksen ja yksilöllisten oppimispolkujen vahvistaminen

Opetustoimen ja varhaiskasvatuksen henkilöstökoulutuksen tehtävänä on tarjota osallistujille tutkimusperustaista tietoa, menetelmiä ja toimintamalleja, joilla tuetaan oppijoiden kasvua ja oppimista, yksilöllisiä oppimispolkuja sekä johtamista. Tuen suunnittelussa ja toteuttamissa tulee huomioida myös erityisryhmät, esimerkiksi maahanmuuttotaustaiset opiskelijat.

Koulutuksen tarkoituksena on varmistaa varhaisen tuen ja ennalta ehkäisevän työotteen toteutumista. Perusopetuksessa tavoitteena on tukea yleisen, tehostetun ja erityisen tuen hyvää järjestämistä ja tuen tuomista kaikkiin opetustilanteisiin inkluusion vahvistamiseksi. Toisella asteella koulutuksen tarkoituksena on tukea erityisen tuen ja vaativan erityisen tuen (ammatillinen koulutus) sekä erityisopetuksen (lukiokoulutus) laadukasta toteuttamista ja kehittämistä. Koulutusta voidaan tarjota opetus- ja ohjaushenkilöstön erityispedagogisen osaamisen kehittämiseen, kielitietoisen opetuksen vahvistamiseen, erityisopettajien täydennyskoulutukseen, moniammatillisen yhteistyön kehittämiseen sekä henkilökohtaistamisessa tapahtuvan ohjauksen kehittämiseen.

Oppivelvollisuuden laajentamisen myötä oppijoiden ohjauksen merkitys perusopetuksessa, lukiossa, ammatillisessa koulutuksessa, vapaassa sivistystyössä ja nivelvaiheen koulutuksessa vahvistuu. Henkilöstökoulutuksen avulla vahvistetaan oppilaan- ja opinto-ohjaajien sekä opettajien edellytyksiä ja laaja-alaista osaamista toteuttaa ohjausta. Koulutusten tavoitteena on kehittää ja vahvistaa oppilaan- ja opinto-ohjauksen laadukasta toteutumista, toimintatapoja, tutkimusperustaisuutta, systemaattisuutta sekä jatkumoa oppivelvollisuuspolulla.

Oppivelvollisuuden laajentaminen haastaa koulutusjärjestelmän myös kehittymään ja toimimaan uudella tavalla moniammatillisessa yhteistyössä esimerkiksi koulutuksen nivelvaiheissa.  Koulutuksella pyritään erityisesti oppivelvollisuuden laajentamiseen liittyvän moniammatillisen yhteistyön ja uusien toimintamuotojen hyödyntämiseen, esimerkiksi kun kyseessä ovat ne nuoret, jotka eivät aiemmin ole osallistuneet toisen asteen koulutukseen. Lisäksi avustusta voi hakea koulutuksiin, joiden avulla valmistaudutaan tutkintokoulutukseen valmentavan koulutuksen toimeenpanoon muuttuvissa oppimisympäristöissä. Avustusta voi hakea myös kansanopistoissa toteuttavien niiden koulutusten toimeenpanon tukemiseen, jotka perustuvat valtakunnallisiin opetussuunnitelman perusteisiin (KOPS) ja ovat yksi mahdollisuus suorittaa laajennettavaa oppivelvollisuutta.

Näin hakemus arvioidaan

Myönteisen päätöksen saaminen edellyttää, että

  • hakija on hakukelpoinen
  • hakija on antanut pyydetyt selvitykset aiemmin myönnettyjen valtionavustusten käytöstä
  • kohderyhmäehdot täyttyvät
  • koulutushankkeen sisältö vastaa haettua teema-aluetta
  • koulutuksen laajuus on tarkoituksenmukainen
  • hakemukseen on liitetty Opetushallituksen Excel-pohjainen talousarvioehdotus
  • hankesuunnitelma on taloudellisesti realistinen ja talousarvio laadittu annettuja ohjeita noudattaen.

Hakemukset arvioidaan seuraavien kriteerien perusteella:

  • koulutuksen tarvelähtöisyys
  • koulutuksen tietoperustaisuus
  • haulle asetettujen tavoitteiden toteutuminen
  • koulutus muodostaa tarkoituksenmukaisen kokonaisuuden ammatillisen kehittymisen tueksi
  • ohjaus ja tuki koulutusohjelman suorittamisen varmistamiseksi
  • hakijayhteisön osaaminen ja kouluttajien pätevyys
  • hankkeen organisointi ja toteutus mukaan lukien tieto- ja viestintäteknologian hyödyntäminen
  • koulutusten toteuttaminen verkostohankkeina
  • tuotosten käyttökelpoisuus ja avoin jakaminen

Rahoituspäätökset

Päätökset tehdään syyskuun 2021 aikana, kun kaikki hakemukset on käsitelty. Päätökset lähetetään hakemuksessa ilmoitetuille tahoille Opetushallituksen sähköisestä valtionavustusjärjestelmästä.

Lisätietoja antavat

Opetusneuvos Pia Kola-Torvinen, puh. 029 533 1525 (lomalla 28.6.-1.8.2021)

Opetusneuvos Teijo Koljonen, puh. 029 533 1524 (lomalla 22.6.-9.7. ja 26.7.-13.8.)

Opetusneuvos Marjatta Säisä, puh. 029 533 1439, ammatillinen koulutus (lomalla 18.6.-27.6. ja 30.6.-1.8.)

Opetusneuvos Heikki Tulkki, puh. 029 533 1971, vapaa sivistystyö (lomalla 5.7.-18.7. ja 2.8.-15.8.)

Assistentti Tuula Kinnunen, puh. 029 533 1100, tekninen tuki (lomalla 19.7.-15.8.)

 

Sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi [at] oph.fi