Hakemusta laadittaessa valitaan ensin teema-alue, jolle hankesuunnitelmaa esitetään. Sen jälkeen valitaan pääasiallinen kohderyhmä ja muut mahdolliset kohderyhmät. Vaikuttavuuden varmistamiseksi toivotaan koulumuodot ylittävää, poikkihallinnollista ja eri sidosryhmät mukaan ottavaa kouluttautumista. Teemasta riippumatta koulutuksissa vahvistetaan myös digitaalisia taitoja.
Haun teemat ovat:
- Digitalisaation pedagoginen hyödyntäminen
- Kasvu- ja oppimisyhteisöjen hyvinvointi, osallisuus ja yhteisöllisyys
- Oppimisen tuen, ohjauksen ja yksilöllisten oppimispolkujen vahvistaminen
Digitalisaation pedagoginen hyödyntäminen
Tieto- ja viestintäteknologia luo jatkuvasti uusia mahdollisuuksia monipuolistaa oppimisympäristöjä ja oppimista. Tämän hyödyntäminen edellyttää, että opetushenkilöstöllä on riittävästi pedagogista ja digitaalista osaamista soveltaa tieto- ja viestintäteknologiaa tehokkaasti oppimisen edistämiseen. Digitaalisten resurssien tarkoituksenmukaisella valinnalla ja käytöllä on tärkeä merkitys mielekkäiden oppimistilanteiden luomisessa. Verkossa toteutettava etäopetus edellyttää opettajalta toisenlaisia pedagogisia menetelmiä kuin lähiopetus, ja esimerkiksi sulautuva oppiminen (blended learning) voidaan nähdä yhtenä tapana toteuttaa opetusta. Koronapandemian aikana kehitetyistä malleista voidaan ottaa oppia, kehittää niitä edelleen ja hyödyntää niitä soveltuvin osin myös jatkossa.
Rahoitettavalla koulutuksella parannetaan opetus- ja ohjaushenkilöstön valmiuksia toteuttaa opetusta myös verkkovälitteisesti sekä tuottaa avoimia digitaalisia oppimateriaaleja, joissa huomioidaan saavutettavuus sekä erilaisten opiskelijoiden tarpeet ja osallisuus. Koulutuksella voidaan edistää opetuksessa ja oppimisen tukena käytettävien sähköisten työvälineiden käyttöä, lisätä valmiuksia kehittää vuorovaikutusta ja seurata oppijoiden oppimisprosessia, monipuolistaa oppimista tukevaa arviointia sekä edistää huoltajien kanssa tehtävää yhteistyötä. Opetushenkilöstö tarvitsee omaan oppiaineeseen tai ammattialaan liittyvän pedagogiikan ja didaktiikan sekä työvälineiden osaamista.
Tietoturvasta huolehtiminen sekä vastuullinen ja turvallinen toiminta verkossa ovat yhä tärkeämpiä tieto- ja viestintäteknologian käytön edellytyksiä.
Tätä avustusta ei voi hakea perusopetuksen ja lukiokoulutuksen tutoropettajien koulutukseen, johon on suunnattu erillistä rahoitusta.
Kasvu- ja oppimisyhteisöjen hyvinvointi, osallisuus ja yhteisöllisyys
Opetustoimen ja varhaiskasvatuksen henkilöstökoulutuksen tehtävänä on tarjota osallistujille tutkimusperustaista tietoa, menetelmiä ja toimintamalleja, joilla lasten, nuorten ja aikuisten hyvinvointia, osallisuutta ja turvallisuutta voidaan edistää. Tavoitteena on vahvistaa kasvatus- ja opetushenkilöstön osaamista ja valmiuksia edistää oppijoiden psykososiaalista hyvinvointia ja jaksamista sekä kehittää varhaiskasvatuksen, koulujen ja oppilaitosten yhteisöllistä toimintakulttuuria omien oppiaineidensa, laaja-alaisen osaamisen sekä moniammatillisen yhteistyön kautta. Päämääränä on kehittää toimintakulttuuria siten, että jokainen lapsi, nuori ja aikuinen (ml. kasvatus- ja opetusyhteisöjen ammattilaiset) kokee tulevansa kohdatuksi ja olevansa yhteisönsä kyvykäs ja merkityksellinen toimija. Koulutuksissa voidaan tarjota tutkimusperustaisia menetelmiä ja toimintamalleja kasvatus- ja oppimisyhteisöjen johtajille hyvinvointi- ja kriisijohtamiseen sekä yhteisöllisyyden lisäämiseen.
Oppimisen tuen, ohjauksen ja yksilöllisten oppimispolkujen vahvistaminen
Opetustoimen ja varhaiskasvatuksen henkilöstökoulutuksen tehtävänä on tarjota osallistujille tutkimusperustaista tietoa, menetelmiä ja toimintamalleja, joilla tuetaan oppijoiden kasvua ja oppimista, yksilöllisiä oppimispolkuja sekä johtamista. Tuen suunnittelussa ja toteuttamissa tulee huomioida myös erityisryhmät, esimerkiksi maahanmuuttotaustaiset opiskelijat.
Koulutuksen tarkoituksena on varmistaa varhaisen tuen ja ennalta ehkäisevän työotteen toteutumista. Perusopetuksessa tavoitteena on tukea yleisen, tehostetun ja erityisen tuen hyvää järjestämistä ja tuen tuomista kaikkiin opetustilanteisiin inkluusion vahvistamiseksi. Toisella asteella koulutuksen tarkoituksena on tukea erityisen tuen ja vaativan erityisen tuen (ammatillinen koulutus) sekä erityisopetuksen (lukiokoulutus) laadukasta toteuttamista ja kehittämistä. Koulutusta voidaan tarjota opetus- ja ohjaushenkilöstön erityispedagogisen osaamisen kehittämiseen, kielitietoisen opetuksen vahvistamiseen, erityisopettajien täydennyskoulutukseen, moniammatillisen yhteistyön kehittämiseen sekä henkilökohtaistamisessa tapahtuvan ohjauksen kehittämiseen.
Oppivelvollisuuden laajentamisen myötä oppijoiden ohjauksen merkitys perusopetuksessa, lukiossa, ammatillisessa koulutuksessa, vapaassa sivistystyössä ja nivelvaiheen koulutuksessa vahvistuu. Henkilöstökoulutuksen avulla vahvistetaan oppilaan- ja opinto-ohjaajien sekä opettajien edellytyksiä ja laaja-alaista osaamista toteuttaa ohjausta. Koulutusten tavoitteena on kehittää ja vahvistaa oppilaan- ja opinto-ohjauksen laadukasta toteutumista, toimintatapoja, tutkimusperustaisuutta, systemaattisuutta sekä jatkumoa oppivelvollisuuspolulla.
Oppivelvollisuuden laajentaminen haastaa koulutusjärjestelmän myös kehittymään ja toimimaan uudella tavalla moniammatillisessa yhteistyössä esimerkiksi koulutuksen nivelvaiheissa. Koulutuksella pyritään erityisesti oppivelvollisuuden laajentamiseen liittyvän moniammatillisen yhteistyön ja uusien toimintamuotojen hyödyntämiseen, esimerkiksi kun kyseessä ovat ne nuoret, jotka eivät aiemmin ole osallistuneet toisen asteen koulutukseen. Lisäksi avustusta voi hakea koulutuksiin, joiden avulla valmistaudutaan tutkintokoulutukseen valmentavan koulutuksen toimeenpanoon muuttuvissa oppimisympäristöissä. Avustusta voi hakea myös kansanopistoissa toteuttavien niiden koulutusten toimeenpanon tukemiseen, jotka perustuvat valtakunnallisiin opetussuunnitelman perusteisiin (KOPS) ja ovat yksi mahdollisuus suorittaa laajennettavaa oppivelvollisuutta.
