Toisen kotimaisen kielen, ruotsin A1-oppimäärän opetuksen laajentaminen perusopetuksessa

Opetus- ja kulttuuriministeriön ja Opetushallituksen yhteistyön pohjalta on laadittu kehittämisohjelma, jolla edistetään hallitusohjelman kirjausta toisen kotimaisen kielen oppimisen vahvistamisesta ja joka samalla toteuttaa joulukuussa 2021 julkaistun Kansalliskielistrategian linjauksia (Valtioneuvoston julkaisuja 2021:87).

Toisen kotimaisen kielen kehittämisohjelma

Toisen kotimaisen kielen kehittämisohjelman tavoitteena on Kansalliskielistrategian mukaisesti kannustaa perusopetuksen järjestäjiä laajentamaan toisen kotimaisen kielen, ruotsin A1-oppimäärän opetusta ja poistamaan ryhmäkokoa koskevia paikallisia rajoitteita. Kunnilla ja kouluilla on tärkeä tehtävä toisen kotimaisen kielen ruotsin opiskelun ja oppimisen edistämisessä Kansalliskielistrategian mukaisesti.

Viime vuosina on käynnistetty useita kielten opetuksen kehittämis- ja uudistushankkeita perusopetuksessa. A1-kielen opetus on alkanut ensimmäiseltä luokalta tammikuusta 2020 alkaen, jolloin uudet Vuosiluokkien 1-2 A1-kielen opetussuunnitelman perusteet 2019 astuivat voimaan. Ensimmäiseltä luokalta alkamaan varhennettu kieltenopetus on kuitenkin johtanut laajemman kielivalikoiman toteutumiseen vain harvoissa kunnissa.

Huoltajat valitsevat edelleen usein englannin lapsensa ensimmäiseksi vieraaksi kieleksi, vaikka A1-kielivalinnaksi suositeltaisiin pääsääntöisesti muuta kuin englantia. Haasteena on, että lapset ja nuoret kokevat pärjäävänsä englannin kielellä kaikissa yhteyksissä ja että kiinnostus toista kotimaista kieltä, ruotsia kohtaan on laskeva.

Toisen kotimaisen kielen ruotsin kehittämisohjelman toimenpiteeseen kaksi liittyvän valtion erityisavustuksen tavoitteena on lisätä ruotsin kielen A1-oppimäärän opetusta ja edistää ruotsin kielen oppimista. Kunnilla ja kouluilla on tärkeä tehtävä toisen kotimaisen kielen, ruotsin opiskelun ja oppimisen edistämisessä tarjoamalla A1-ruotsin opetusta. Tavoitteena onkin kannustaa ja tukea kuntia ja kouluja tarjoamaan ja järjestämään A1-ruotsin opetusta, jotta oppilaat voivat joustavammin valita ruotsin A1-kieleksi ja saavat mahdollisuuden alkaa opiskella kieltä. Lisäksi tavoitteena on vahvistaa motivaatiota ja kiinnostusta ruotsin opiskelua kohtaan, lisätä tietoisuutta ruotsin kielen taidon hyödyistä sekä tarjota oppijalle monipuolisia kokemuksia ruotsin kielestä sekä ruotsin kieleen liittyvistä kulttuureista.

Avustuksen käyttötarkoitus

Myönnettävän valtionavustuksen tulee kohdentua Toisen kotimaisen kielen  kehittämisohjelman tavoitteiden mukaisesti ruotsin A1-oppimäärän opetuksen  laajentamiseen.
 

Avustuksen käyttötarkoituksena on

• tarjota ruotsin kielen A1-oppimäärän opetusta ja pyrkiä myös käynnistämään ruotsin kielen A1-oppimäärän opetus kunnissa tai kouluissa, joissa sitä ei vielä ole
   
• pyrkiä käynnistämään ruotsin kielen A1-oppimäärän opetus kunnissa tai kouluissa, joissa sitä jo tarjotaan
   
• ruotsin kielen A1-oppimäärän ryhmäkokoa koskevien paikallisten rajoitteiden poistaminen kokeiluna siten, että opetusta järjestetään pienemmissä ryhmissä
   
• kehittää ratkaisuja, kuinka tarjota nykyistä joustavammin ruotsin kielen A1-oppimäärää kouluissa esimerkiksi tarkastelemalla mahdollisuutta tarjota kieliopetusta pienemmissä ryhmissä
   
• kehittää keinoja ruotsin kielen A1-oppimäärän opetusryhmien toteutumiseen
   
• vahvistaa ruotsin kielen A1-oppimäärän opetusta ja oppimista
   
• kannustaa oppilaita opiskelemaan ruotsin A1-oppimäärää ja tehdä kielen A1-oppimäärän opiskelu oppijoille mielekkääksi esimerkiksi lisäämällä kiinnostusta ruotsin opiskelua, ruotsin kieltä ja ruotsin kieleen liittyviä kulttuureita kohtaan.
   
• ruotsin A1-oppimäärän oppimisen hyödyistä tiedottaminen oppilaille ja huoltajille innovatiivisin tavoin
   
• tiedottaminen oppilaille ja huoltajille kunnan tai koulun tarjoamasta kieliohjelmasta ennen ruotsin A1-oppimäärän opetuksen alkamista varhaiskasvatuksessa, esiopetuksessa tai koulussa esimerkiksi järjestämällä lapsille kielisuihkutusta tai muita tapoja tutustua ruotsin kieleen
   
• luoda pysyviä ratkaisuja kuten ruotsin kielen A1-oppimäärän lisääminen kunnan kieliohjelmaan, ryhmäkoon pienentäminen ja muut vakiintuneet toimenpiteet A1-ruotsin ryhmien käynnistämiseksi
   
• kehittää ja levittää hyviä käytäntöjä ruotsin kielen A1-oppimäärän opiskelun mahdollisuuksista ja hyödyistä.

Valtionavustuksella voidaan myös kehittää toisen kotimaisen kielen, äidinkielenomaisen ruotsin A1-oppimäärän opetuksen järjestämistä ja siihen liittyvää tiedottamista.

Valtionavustuksen määräraha

Opetushallitus asettaa haettavaksi opetus- ja kulttuuriministeriön toisen kotimaisen kielen kehittämisohjelman määrärahasta tähän tarkoitukseen enintään 500 000 euroa.

Valtionavustuksena myönnettävää erityisavustusta ei voi käyttää perusopetuksen järjestäjän oman perustoiminnan rahoittamiseen. Hyväksyttävien kustannusten tulee olla todellisia ja toteutuneita hankkeen menoja. Avustuksen saajan tulee noudattaa valtionavustuspäätöksen ehtoja ja rajoituksia.                       

Kustannukset, jotka voidaan kattaa valtionavustuksella

Valtion erityisavustusta voidaan käyttää edellä kuvatun avustuksen käyttötarkoituksen mukaiseen toimintaan seuraavasti:

• perusopetuksen opettajien sekä koordinaattorin palkkakustannukset
   
• suunnittelusta, koulutuksesta ja tiedottamisesta aiheutuvat kustannukset
   
• suunnittelukokouksiin ja koulutuksiin osallistumisesta aiheutuvat sijais- ja matkakulut
   
• hankkeen toteuttamiseen vaadittavat tukimateriaalikustannukset
   
• verkostoitumisesta aiheutuvat kustannukset
   
• verkko-opetuksesta ja virtuaalisesta yhteydenpidosta aiheutuvat kustannukset

Avustuksen hakijan tulee ottaa huomioon, että valtionavustusta myönnetään enintään 95 % hankkeen kokonaiskustannuksista, joten hankkeen omarahoitusosuus on vähintään 5 %.

Valtionavustusta ei voida käyttää sellaiseen toimintaan, johon hakija saa muuta valtionavustusta. Avustusta ei myöskään voi käyttää oppilaiden ulkomaanmatkoihin tai heidän matkoihinsa kotimaassa eikä laitteiden hankintaan.

Valtionavustuksen käyttöaika

Avustusten käyttöaika alkaa valtionavustuksen päätöksen päivästä ja päättyy 31.12.2024. Muutokset valtionavustuksen käyttötarkoitukseen, hyväksyttyyn hankesuunnitelmaan tai käyttöaikaan tulee tehdä viipymättä Opetushallituksen sähköisessä valtionavustusjärjestelmässä.

Valintaperusteet ja arviointikriteerit

• hankkeen tavoitteet, toiminta ja tulokset, joita tavoitellaan vastaavat hakutiedotteessa määriteltyjä tavoitteita ja käyttötarkoitusta
   
• hankesuunnitelman selkeys ja toteuttamiskelpoisuus
   
• hankkeen koordinaattorin ja työryhmän tarkoituksenmukainen ja innovatiivinen toiminta
   
• hankkeen kustannusarvio ja aikataulun realistisuus suhteutettuna suunniteltuun toimintaan
   
• hankkeen vaikuttavuus
   

Valtionavustuksia myönnettäessä otetaan huomioon koulutuksen alueellisen tasa-arvon edistäminen huomioimalla kuntien erilaiset mahdollisuudet tarjota ruotsin kielen A1-oppimäärää. Ensisijaisesti painotetaan hakijoita, jotka käynnistävät ruotsin kielen A1-oppimäärän opetuksen kunnassaan tai koulussaan.

Suomalaisen yhteiskunnan muuttuminen yhä monikielisemmaksi ja äidinkieleltään muiden kuin suomenkielisten oppijoiden erityistarpeet tulee myös huomioida hankkeiden toteutuksessa.

Lisäksi otetaan huomioon Vuosiluokkien 1-2 A1-kielen opetussuunnitelmanperusteiden 2019 ja Perusopetuksen opetussuunnitelmien perusteiden 2014 toimeenpanon tukeminen innovatiivisesti ja monipuolisesti.