Valtionavustus

Valtion erityisavustus toisen kotimaisen kielen ruotsin ja suomen kehittämisohjelman toimenpiteen viisi täytäntöönpanoa varten varhaiskasvatuksesta lukiokoulutukseen

Esiopetus Lukiokoulutus Perusopetus Varhaiskasvatus
Tila
Arvioitavana
Hakuaika
12.12.2022 – 25.1.2023 klo 16:15
Hakulomake
Määräraha
Högst/Korkeintaan 160 000 €
Lisätietoa antavat
Varhaiskasvatus ja esiopetus
Opetusneuvos Kati Costiander, puh. 029 533 1526

Perusopetus
Opetusneuvos Annamari Kajasto, puh. 029 533 1596

Perusopetus ja lukiokoulutus
Opetusneuvos Olli Määttä, puh. 029 533 1084

Tausta ja tavoitteet

Opetus- ja kulttuuriministeriön ja Opetushallituksen yhteistyön pohjalta on laadittu kehittämisohjelma, jolla edistetään hallitusohjelman kirjausta toisen kotimaisen kielen oppimisen vahvistamisesta ja joka samalla toteuttaa joulukuussa 2021 julkaistun kansalliskielistrategian linjauksia. 

Toisen kotimaisen kielen kehittämisohjelma 

Toimenpiteet koskevat sekä suomenkielisissä kouluissa opetettavaa ruotsin kieltä, että ruotsinkielisissä kouluissa opetettavaa suomen kieltä.  

Opetuksen tavoitteena on tarjota oppijalle monipuolisia kokemuksia ruotsin tai suomen kielestä sekä ruotsin tai suomen kieleen liittyvistä kulttuureista. Lasten kielenoppimista tuetaan varhaiskasvatuksesta lähtien vahvistamalla ja laajentamalla kielisuihkutoimintaa. 

Suomenkielisten koulujen ruotsin kielen opetuksella on kuitenkin hyvin erilaiset tavoitteet ja tasovaatimukset kuin ruotsinkielisten koulujen suomen kielen opetuksella. Toimenpiteiden toteuttamisessa voi kuitenkin olla eroavaisuutta riippuen siitä kohdennetaanko toimenpide suomenkielisten oppilaiden ruotsin kielen opetukseen vai ruotsinkielisten oppilaiden suomen kielen opetukseen.  Yhteinen haaste on, että sekä suomen- että ruotsinkieliset lapset ja nuoret kokevat pärjäävänsä englannin kielellä kaikissa yhteyksissä ja että kiinnostus toista kotimaista kieltä kohtaan on laskeva. 

Suomalaisen yhteiskunnan monikielistyminen ja äidinkieleltään muiden kuin suomen- tai ruotsinkielisten oppijoiden erityistarpeet tulee myös huomioida toimenpiteiden toteutuksessa. 

Valtion erityisavustuksen tavoite on kehittää toisen kotimaisen kielen opetusta ja edistää sen oppimista toisen kotimaisen kielen kehittämisohjelman toimenpiteen viisi kirjausten mukaan.  Lisäksi tavoitteena on vahvistaa opintojen tarkoituksenmukaisuutta varhaiskasvatuksessa, esi- ja perusopetuksessa sekä lukiokoulutuksessa ja jatkumoa eri koulutusasteiden välillä, vahvistaa motivaatiota ja kiinnostusta toisen kotimaisen kielen opiskelua kohtaan sekä lisätä tietoisuutta toisen kotimaisen kielen taidon hyödyistä.  

Valtionavulla rahoitettava hanke voi keskittyä yhteen tai useampaan seuraavista pääkohteista: 

  • kehittää ja edistää toisen kotimaisen kielen kielisuihkutoimintaa
  • kehittää ja edistää vierailutoimintaa, kontakteja ja yhteistyötä suomen- ja ruotsinkielisten koulujen ja yksikköjen välillä  
  • kehittää ja edistää nykyisten verkostojen, intressiryhmien ja eri toimijoiden yhteistyötä sekä muodostaa uusia toisen kotimaisen kielen opetusta ja oppimista vahvistavia ja kehittäviä verkostoja  
  • kehittää hyviä toimintatapoja sekä laatia lapsille, oppilaille ja opiskelijoille materiaaleja, jotka lisäävät motivaatiota ja kiinnostusta toisen kotimaisen kielen oppimista kohtaan sekä edistävät mahdollisuuksia oppia toista kotimaista kieltä   
  • laatia ja levittää materiaalia toisen kotimaisen kielen osaamisen hyödyistä huoltajille sekä vahvistaa yhteistyötä, jota koulut ja yksiköt tekevät kotien kanssa     
  • kehittää ja vahvistaa pohjoismaista ystävyyskoulu- ja vierailutoimintaa, pohjoismaista yhteistyötä sekä opiskelijaliikkuvuutta   

Valtionavustuksen käyttötarkoitus

Kielisuihkutoiminta toisessa kotimaisessa kielessä (ruotsi/suomi) varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa

Kielisuihkutoiminnalla toisessa kotimaisessa kielessä pyritään muun muassa uteliaisuuden ja kiinnostuksen herättämiseen kieltä ja kielellistä ympäristöä kohtaan. Lisäksi tavoitteena on korostaa oppimisen iloa ja tarjota lapsille mahdollisuus tutustua toiseen kotimaiseen kieleen erilaisten aktiviteettien kuten pelien, leikin, laulun ja musiikin avulla.     

Hanke, jota myönnettävällä valtionavustuksella rahoitetaan voi sisältää yhden tai useamman seuraavista varhaiskasvatusta ja/tai esiopetusta koskevista toisen kotimaisen kielen kehittämisohjelman tavoitteista:

  • kehittää ja edistää toisen kotimaisen kielen kielisuihkutoimintaa sekä turvata opintojen jatkumoa
  • aloittaa uusia verkostoja sekä kehittää ja hyödyntää nykyisiä verkostoja toisen kotimaisen kielen oppimisen vahvistamiseksi  
  • laatia materiaalia ja levittää hyviä toimintatapoja toisen kotimaisen kielen kielisuihkutoiminnassa  
  • levittää hankkeen tuloksia ja tuotoksia sekä tietoa huoltajille kielisuihkutoiminnasta ja toisen kotimaisen kielen opintojen hyödyistä  

Kieliryhmien välisten kontaktien kehittäminen ja edistäminen perusopetuksessa ja lukiokoulutuksessa

Kieliryhmien välisten kontaktien kehittämisellä ja edistämisellä tarkoitetaan muun muassa yhteistyöhankkeita, vierailutoimintaa ja verkostoitumista ruotsin- ja suomenkielisten koulujen välillä sekä pohjoismaista yhteistyötä. Toisen kotimaisen kielen kehittämisohjelman tavoite on vahvistaa oppilaiden ja opiskelijoiden motivaatiota ja kiinnostusta toisen kotimaisen kielen opiskelua kohtaan sekä konkretisoida toisen kotimaisen kielen taidon tuomia mahdollisuuksia sekä hyötyjä Suomessa ja Pohjoismaissa. Lisäksi tavoitteena on vahvistaa oppilaiden ja opiskelijoiden tietoisuutta kielellisistä ympäristöistä sekä hyödyntää monipuolisesti toisen kotimaisen kielen tarjoamia mahdollisuuksia oppilaiden ja opiskelijoiden arjessa.     

Hanke, jota myönnettävällä valtionavustuksella rahoitetaan voi sisältää yhden tai useamman seuraavista perusopetusta ja/tai lukiokoulutusta koskevista toisen kotimaisen kielen kehittämisohjelman tavoitteista:  

  • mahdollistaa ja järjestää kohtaamisia kieliryhmien välille kutsumalla kouluihin eri ammattien ja yhteiskunnan toimialojen edustajia   
  • vahvistaa ja kehittää yhteistyötä nykyisten verkostojen ja toimijoiden välillä sekä luoda uusia verkostoja tai yhteistyömuotoja
  • kehittää, laatia ja levittää materiaalia ja hyviä toimintatapoja, jotka vahvistavat opetuksen tarkoituksenmukaisuutta ja jatkumoa toisen kotimaisen kielen opinnoissa  
  • hyödyntää opetuksen ja oppimisen digitaalisia mahdollisuuksia   
  • kehittää ja vahvistaa pohjoismaista ystävyyskoulu- ja vierailutoimintaa, pohjoismaista yhteistyötä sekä opiskelijaliikkuvuutta    
  • huomioida ja tukea toisen kotimaisen kielen opinnoissa oppilaita ja opiskelijoita, joiden äidinkieli on muu kuin suomi tai ruotsi  

Kuka voi hakea

Hakijoina voivat olla yliopistot ja korkeakoulut, ammattikorkeakoulut, täydennyskoulutusta tarjoavat toimijat sekä rekisteröidyt yhteisöt tai säätiöt. 

Hakemukset voivat liittyä hankkeisiin, jotka koskevat toista kotimaista kieltä ruotsia suomenkielisessä koulutuksessa tai toista kotimaista kieltä suomea ruotsinkielisessä koulutuksessa. Avustusta voi hakea hankkeeseen tai toimintaan, joka koskee sekä suomen- että ruotsinkielisiä kouluja ja yksikköjä tai eri verkostojen ja toimijoiden yhteistyötä näiden kanssa.  

Haettava rahoitus ja rahoituskausi

Opetushallitus asettaa haettavaksi Opetus- ja kulttuuriministeriön toisen kotimaisen kielen kehittämisohjelman määrärahasta tähän tarkoitukseen korkeintaan 160 000 euroa.           

Valtionapuna myönnettävää erityisavustusta ei voi käyttää organisaation oman perustoiminnan rahoittamiseen. Hyväksyttävien kustannusten tulee olla todellisia ja toteutuneita hankkeen menoja. Avustuksen saajan tulee noudattaa valtionavustuspäätöksen ehtoja ja rajoituksia.

Avustusten käyttöaika alkaa valtionavustuksen päätöksen päivästä ja päättyy 31.12.2024. 

Muutokset valtionavun käyttötarkoitukseen, hyväksyttyyn hankesuunnitelmaan tai käyttöaikaan tulee tehdä viipymättä Opetushallituksen sähköiseen valtionavustusjärjestelmään. 

Hakeminen ja hakuohjeet

Avustushakemus tulee tallentaa ja lähettää Opetushallituksen valtionavustusjärjestelmään sähköisellä hakulomakkeella. Hakemuksen allekirjoittajalla tulee olla organisaation nimenkirjoitusoikeus. 

Hakijan tulee tutustua Opetushallituksen Yleisohjeeseen valtionavustuksen hakijalle ja käyttäjälle

Näin hakemus arvioidaan

Hakemuksia arvioidaan seuraavien kriteerien perusteella: 

  • hankkeen tavoitteet, toiminta ja tulokset, joita tavoitellaan vastaavat hakutiedotteessa määriteltyjä pääkohteita ja käyttötarkoitusta 
  • hankesuunnitelman selkeys ja toteuttamiskelpoisuus 
  • hankkeen koordinaattorin, työryhmän ja/tai verkoston tarkoituksenmukainen ja innovatiivinen toiminta 
  • hankkeen kustannusarvio ja aikataulun realistisuus suhteutettuna suunniteltuun toimintaan 
  • hankkeen vaikuttavuus  
  • hankkeen tai toiminnan avulla tavoiteltavat konkreettiset tulokset 
  • hankkeen tulosten ja tuotosten levitys siten, että ne ovat kenen tahansa hyödynnettävissä 
  • hankkeen tuloksista ja tuotoksista tiedottaminen huoltajille  
  • hankkeeseen sisältyvä arviointi- ja selvitystoiminta 
  • hankkeen tarvelähtöisyys, tietoperustaisuus ja mahdollinen yhteys tutkimukseen 

Kehittämisen tulee olla valtakunnallisten opetussuunnitelmien perusteiden mukaista. 

Avustettavassa hankkeessa tulee tavoitella sellaisia tuloksia tai tuotoksia, jotka ovat myös laajemmin levitettävissä. Levittämistyötä toivotaan tehtävän mahdollisuuksien mukaan sekä suomen että ruotsin kielellä.     

Rahoituspäätökset

Päätökset tehdään helmikuun 2023 aikana. Päätökset lähetetään hakijoille Opetushallituksen sähköisestä valtionavustusjärjestelmästä.

Lisätietoja antavat

Lisätietoja antavat seuraavat henkilöt: 

 

Opetusneuvos Kati Costiander, puh. 029 533 1526 (varhaiskasvatus ja esiopetus)  

Opetusneuvos Annamari Kajasto, puh. 029 533 1596 (perusopetus)  

Opetusneuvos Olli Määttä, puh. 029 533 1084 (perusopetus ja lukiokoulutus) 

 

Undervisningsrådet Yvonne Nummela, tfn. 029 533 1523 (grundläggande utbildning och gymnasieutbildning) 

Undervisningsrådet Charlotta Rehn, tfn. 029 533 1231 (småbarnspedagogik och förskoleundervisning) 

 

Sähköpostiosoitteet ovat muotoa: etunimi.sukunimi [at] oph.fi.