Perusopetuksen oppilashuolto on koulun hyvinvointityötä ja tukee jokaista oppilasta

Kouluyhteisön arjessa opetus ja opiskeluhuolto kulkevat käsi kädessä, ja hyvinvointityö on olennainen osa jokaisen oppilaiden parissa työskentelevän aikuisen tehtävänkuvaa. Opiskeluhuolto edistää niin yksittäisten oppilaiden kuin koko kouluyhteisön osallisuutta, hyvinvointia ja turvallisuutta. Ukrainasta Suomeen paenneiden lasten ja nuorten aloittaminen perusopetuksessa edellyttää yhteistä keskustelua kouluyhteisön toimintatavoista ja tarvittaessa niitä tarkistetaan. Opiskeluhuollosta säädetään oppilas- ja opiskelijahuoltolaissa ja sen käytännön toteuttaminen kuvataan koulukohtaisessa oppilashuoltosuunnitelmassa. 1.8.2023 alkaen opetuksen järjestäjällä tulee olla käytössään uusi opetuksen järjestäjän opiskeluhuoltosuunnitelma. Koulukohtainen suunnitelma on poistettu oppilas- ja opiskelijahuoltolaista ja vastaava muutos on tehty joulukuussa 2022 julkaistuihin opetussuunnitelmien perusteisiin. Uudistuksen yhteydessä myös perusopetuksessa siirryttiin käyttämään käsitettä opiskeluhuolto.

Kuva: Satu Haavisto

Päivitetty 9.1.2023

Koulun arki ja yhteisöllisyys vahvistavat turvallisuutta

Koulun turvallinen arki rutiineineen ja vuorovaikutussuhteineen on oppilaille eheyttävää. Siksi Suomeen saapuville lapsille ja nuorille tulee tarjota mahdollisimman nopeasti mahdollisuus koulunkäyntiin ja opiskeluhuoltopalveluihin. Kiinnittyminen koulun arkeen ja liittyminen osaksi yhteisöä vahvistavat oppilaan kokemusta jatkuvuudesta ja turvallisuudesta myös tilanteissa, joissa se ovat järkkynyt.

Yhteisöllinen opiskeluhuolto on ensisijainen tapa toteuttaa opiskeluhuoltoa ja koulussa työskentelevän henkilöstön yhteinen tehtävä. Yhteisöllinen työ on luonteeltaan ennalta ehkäisevää ja vähentää pitkällä aikavälillä myös yksilökohtaisen tuen tarvetta. Yhteisöllisessä työssä edistetään niin oppilaiden oppimista ja hyvinvointia kuin koko yhteisön hyvää vuorovaikutusta, yhteenkuuluvuutta ja turvallisuutta.

Yhteisöllinen opiskeluhuolto on jokapäiväistä huolenpitoa oppilaiden ja koko yhteisön hyvinvoinnista. Se on vaikuttavinta, kun opetushenkilöstö toteuttaa sitä osana opetusta ja opiskeluhuoltopalvelujen ammattilaiset yhteisöllisenä työnä. Kun sotaa pakeneva oppilas saapuu kouluyhteisöön, toimintavavoista sopivaan yhdessä. Oppilaan saapuminen kouluyhteisöön edellyttää yhteisön toimintatavoista sopimista. Kaikkien aikuisten on tärkeää varmistaa, että myös uudet tulokkaat löytävät paikkansa yhteisössä ja luokassa eikä kukaan jää yksin.

Kouluyhteisössä ei sallita kiusaamista, väkivaltaa, syrjintää tai rasismia. Epäasialliseen käytökseen puututaan välittömästi. Näitä ei-toivottuja ilmiöitä ehkäisevät ja vähentävät toimenpiteet sekä koulun toimintavalmiudesta huolehtiminen erilaisissa ongelma- ja kriisitilanteissa kuuluvat yhteisölliseen opiskeluhuoltoon.

Koulun opiskeluhuoltotyön kokonaisuutta ohjaa koulukohtainen oppilashuoltosuunnitelma (1.8.2023 alkaen paikallisesti käyttöön otettava opetuksen järjestäjän opiskeluhuoltosuunnitelma). Se on luonteeltaan elävä asiakirja, jota päivitetään tarvittaessa. Toimintaympäristön muutokset voivat vaikuttaa tarpeeseen tarkistaa esimerkiksi koulun opiskeluhuoltohuoltosuunnitelmaan kuuluva arvio opiskeluhuollon kokonaistarpeesta tai opiskeluhuoltopalvelujen resursoinnista koulussa.

Hyvinvointityössä yhdistyy eri ammattilaisten osaaminen

Koulukohtainen opiskeluhuoltoryhmä huolehtii yhteisöllisen opiskeluhuollon kokonaisuudesta sekä edistää kouluyhteisön terveellisyyttä, hyvinvointia ja turvallisuutta. Ryhmän tehtävä on laaja, ja siihen sisältyy opiskeluhuollon suunnittelu, kehittäminen, toteuttaminen ja arviointi. Ryhmässä voidaan käsitellä esimerkiksi koulun hyvinvointia koskevia tietoja tai tietyn ryhmän ilmapiiriä, dynamiikkaa tai työrauhaa yleisellä tasolla. Monialainen ryhmä koostuu niin opetuksesta kuin opiskeluhuoltopalveluista vastaavista ammattilaisista. Oppilaiden ja huoltajien edustajat ovat mukana ryhmän työskentelyssä, ja työhön voidaan kutsua tarpeen mukaan myös koulun oppilaitoksen ulkopuolisia yhteistyötahoja. Monialaisuus tuo ryhmän työskentelyyn erilaisia näkökulmia ja tarvittavaa erityisosaamista.

Olosuhteisen muuttuessa tuttujen opiskeluhuoltopalvelujen lisäksi koulussa voidaan tarvita uusia yhteistyökumppaneita kuten järjestöjä, vapaa-ajantoiminnasta tai nuorisotoimesta vastaavia tahoja sekä seurakuntia. Maahanmuuttotaustaisten omat yhteisöt tarjoavat tärkeää vertaistukea, joita myös uusien tulijoiden on tarpeen hyödyntää. Koska lasten ja nuorten on hyvä liittyä nopeasti osaksi kouluyhteisön vuorovaikutusverkostoa, ystävyyssuhteiden syntymistä ja yhteisöllisiä sekä osallistavia toimintatapoja pitää tukea tietoisesti. Välituntileikit ja -pelit, kerhotoiminta tai koulun iltapäiväkerho auttavat lapsia ja nuoria kehittämään niin kielitaitoaan kuin selviämään haasteellistakin vaiheista ja menetyksistä.

Lapsella tai nuorella on oikeus henkilökohtaiseen tukeen

Osa sotaa paenneista lapsista ja nuorista tarvitsee yksilökohtaista tukea, joka tulee järjestää mahdollisimman nopeasti. Lapsilla ja nuorilla on lakisääteinen oikeus yksilökohtaiseen opiskeluhuoltoon. Yksilökohtaisella opiskeluhuollolla tarkoitetaan yksittäiselle oppilaalle annettavia kouluterveydenhuollon palveluja, psykologi- ja kuraattoripalveluja sekä monialaista yksilökohtaista oppilashuoltoa. Opiskeluhuoltopalvelujen järjestämisestä oppilaille vastaa 1.1.2023 alkaen se hyvinvointialue, jonka alueella koulu sijaitsee.

Yksilökohtainen opiskeluhuolto on oppilaalle aina vapaaehtoista, ja eri ammattilaiset osallistuvat työskentelyyn suostumuksella. Suostumuksen antaa joko oppilas tai hänen huoltajansa - oppilaan iän ja kehitystason mukaisesti. Pienten koululaisten kohdalla suostumus tarvitaan pääsääntöisesti huoltajalta. Yksilökohtaisessa opiskeluhuollossa tulee tarvittaessa käyttää tulkkauspalveluita.

Oppilaalla on oikeus psykologi- tai kuraattoripalveluihin säädetyssä määräajassa. Tämä tarkoittaa sitä, että oppilaalle tarjotaan mahdollisuus henkilökohtaiseen keskusteluun joko psykologin tai kuraattorin kanssa viimeistään seitsemäntenä koulun työpäivänä ja asian ollessa kiireellinen, samana tai seuraavana päivänä. Asian kiireellisyyden arvioi psykologi tai kuraattori.

Oppilaan opiskeluhuollollisen tuen tarpeen selvittäminen ja järjestäminen edellyttävät usein yhteistyötä opetushenkilöstön ja opiskeluhuoltopalvelujen toimijoiden kesken. Monialainen asiantuntijaryhmä kootaan tapauskohtaisesti oppilaan tueksi silloin, kun hänen asiansa varhaiseen selvittelyyn ja hoitamiseen tarvitaan eri alojen asiantuntijoiden osaamista, ja etenkin silloin, kun tarvitaan opetushenkilöstön ja opiskeluhuoltopalvelujen välistä yhteistyötä ja osaamisen yhdistämistä. Ryhmän työskentely perustuu oppilaan tai huoltajan suostumukseen ja ryhmän kokoonpanosta sovitaan tapauskohtaisesti. Työskentelystä tehdään kirjaukset opetuksen järjestäjän ylläpitämään opiskeluhuoltorekisteriin.

Opettajat ja muu koulun henkilöstö osallistuvat monialaiseen yksilökohtaiseen opiskeluhuoltotyöhön yhdessä opiskeluhuoltopalvelujen ammattilaisten kanssa. Koska opettajalla on aitiopaikka jokaisen oppilaan yksilöllisen oppimisen ja hyvinvoinnin seuraamisessa, on hänen roolinsa varhaisessa tunnistamisessa ja tuen järjestämisessä tärkeä. Tuen järjestämistä ohjaavat lasten ja nuorten sekä perheiden yksilölliset tarpeet ja edellytykset sekä voimavarat. Tuen tarvetta selvitettäessä tarvitaan opettajan omien havaintojen lisäksi moniammatillista yhteistyötä. Yhteistyö huoltajien kanssa on arvokasta siitäkin syystä, että heillä on tietoa oppilaan aiemmasta kasvusta, kehityksestä ja oppimisesta.

Yhteistyö koulun ulkopuolisten lasten ja nuorten palveluiden kanssa

Tuen tarjoaminen monialaisesti edellyttää yhteistyötä ja yhdessä ennalta sovittuja toimintamalleja palvelujen ammattilaisten sekä koulun ulkopuolisten palveluiden kanssa.

Erityisesti yksin maahan saapuneet lapset ja nuoret saattavat olla niin traumatisoituneita, että koulun omat opiskeluhuoltopalvelut eivät ole heille riittävä tuki. Ero ja huoli omista vanhemmista voi olla suuri, ja turvallisuuden ja pysyvyyden kokemusten palautuminen vaatii aikaa. Usein tarvitaan yhteistyötä koulun ulkopuolisten tahojen kuten perheneuvolan, erikoissairaanhoidon tai lastensuojelun kanssa. Jos lapsi, nuori tai perhe tarvitsee lastensuojelullista tukea, on heillä siihen yhtäläinen oikeus kuin muillakin. Kaikkia Suomessa asuvia lapsia suojellaan saman lastensuojelulain mukaisesti.

Oppilashuollosta tiedottaminen

Oppilaan oikeus opiskeluhuoltopalveluihin on yksi suomalaisen koulutusjärjestelmän erityispiirteistä ja uusi asia Suomeen saapuville tuleville koululaisille ja heidän huoltajilleen. Siksi opiskeluhuollon toiminnasta, oppilaan oikeuksista ja käytettävissä olevista opiskeluhuoltopalveluista sekä yhteisöllisestä opiskeluhuollosta, tulee antaa tietoa niin oppilaille kuin huoltajille

Viestien ymmärrettävyys mahdollistaa toimivan vuorovaikutuksen. Kaikessa viestinnässä tulee tarvittaessa käyttää tulkkauspalveluita. Koulun sähköisten viestintäkanavien käyttö on meillä arkea, mutta vasta maahan tulleita huoltajia on syytä opastaa myös erilaisten yhteydenpitotapojen ja -välineiden käytössä.

9.1.2023 Päivitetty sivuille tieto siitä, että 1.8.2023 alkaen opetuksen järjestäjällä tulee olla käytössään uusi opetuksen järjestäjän opiskeluhuoltosuunnitelma. Uudistuksen yhteydessä myös perusopetuksessa siirryttiin käyttämään käsitettä opiskeluhuolto.