Opiskelijan kokonaisvaltainen ohjaus on koko oppilaitoksen yhteinen asia. Tavoitteena on tukea opiskelijoita siten, että heillä on yhdenvertaiset mahdollisuudet opintojensa suorittamiseen. Ohjaus tukee opiskelijaa henkilökohtaisessa kasvussa, lisää opiskeluvalmiuksia ja oppimaan oppimisen taitoja sekä auttaa opiskelijaa ymmärtämään paremmin omien valintojensa ja toimintansa seuraukset. Sen avulla opiskelija pystyy paremmin tekemään omaa tulevaisuuttaan ja kehittymistään koskevia päätöksiä. Jokaiselle opiskelijalle laaditaan henkilökohtainen opiskelusuunnitelma ja opinto-ohjelma.

Opetuksen järjestäjä päättää ja kuvaa opetussuunnitelmassa ohjauksen tavoitteet, miten ohjaus on käytännössä toteutettu ja miten siitä tiedotetaan sekä keitä ohjaukseen osallistuu ja mitkä ovat heidän tehtävänsä ja keskinäinen työnjako.

Näkymätön osaaminen näkyväksi

Aikuisten perusopetuksen alkuvaiheen opetukseen osallistuvan opiskelijan ikä, elämänkokemus, aiemmat oppimiskokemukset, opiskeluvalmiudet ja opintojen lähtötaso voivat olla hyvin erilaiset. Puutteelliset perustiedot ja -taidot voivat olla aikuiselle opiskelijalle sekä elämänhallintaa haittaava että itsetuntoa alentava tekijä.

Puutteellisesta koulutustaustasta huolimatta tähän ryhmään kuuluvat ovat aikuisia, joilla on elämänkokemusta ja koulun ulkopuolella hankittuja tietoja ja taitoja, jotka voidaan tavalla tai toisella kytkeä opintoihin ja oppimisprosessiin. Ohjauksen avulla tämä näkymätön osaaminen saadaan näkyväksi. Käytännönläheisyys ja aiemmin hankitun osaamisen hyödyntäminen ovat olennaisia piirteitä aikuisten ohjauksessa.

Ohjauksen tavoitteet ja toteuttaminen

Ohjaus perustuu opiskelijan tarpeisiin ja tavoitteisiin ja sen sisällöt vaihtelevat näiden mukaan. Opiskelijan aikuisuuden arvostaminen on ohjauksen onnistumisen perusedellytys.

Ohjauksella lisätään opiskeluvalmiuksia ja oppimaan oppimisen taitoja. Ohjauksen avulla opiskelija ymmärtää paremmin omien valintojensa ja toimintojensa seuraukset ja samalla opiskelijan elämänsuunnittelun ja -hallinnan taidot kehittyvät ja hän pystyy paremmin tekemään omaa tulevaisuuttaan ja kehittymistään tukevia päätöksiä. Hän oppii realistisesti arvioimaan omia edellytyksiään ja mahdollisuuksiaan opintojen eri vaiheissa.

Opiskelijan käsitys itsestään oppijana on usein selkiytymätön ja hänellä saattaa olla erilaisia koulunkäyntiin, opiskeluun ja oppimiseen liittyviä mielikuvia, jotka voivat häiritä oppimista. Ohjauksen tulee vahvistaa opiskelijan tietoisuutta itsestään oppijana. Ohjauksessa otetaan huomioon opiskelijan kokonaistilanne käsittelemällä opintojen lisäksi myös arjenhallintaa sekä mahdollisesti elämäntilanteeseen ja terveyteen liittyviä teemoja opiskelijan tarpeen mukaan.

Ohjauskeskustelut käydään tulkin välityksellä, mikäli ohjaajan ja opiskelijan välistä yhteistä kieltä ei ole.

Ohjausprosessin vaiheet

  1. Alkuhaastattelu ja alkuvaiheen kartoitus, jossa selvitetään opiskelijan osaamisen taso, opiskeluvalmiudet ja aiemmat opinnot; opiskelija saa realistisen kuvan osaamisestaan opintojen alkuvaiheessa.
  2. Orientoituminen opintoihin, jossa motivoidaan ja sitoutetaan opiskelijaa alkaviin opintoihin; opiskelija saa realistisen kuvan tulevista opinnoistaan ja hahmottaa itsensä oppijan roolissa.
  3. Henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman laatiminen; tavoitteiden asettaminen ja niiden purkaminen helpommin käsiteltäviksi osatavoitteiksi, tavoitteiden saavuttamiseen kuluvan ajan määrittely.
  4. Seuranta, suunnitelman arviointi ja tarvittaessa ajan tasalle saattaminen.

Ohjaustoiminta järjestetään henkilökohtaisena, pienryhmä- ja ryhmämuotoisena ohjauksena. Henkilökohtaisessa ohjauksessa opiskelijan tulee voida keskustella opintoihin, koulutus- ja ammatinvalintoihin sekä tulevaisuuteen ja elämäntilanteeseen liittyvistä kysymyksistä. Ohjaustoimintaan osallistuvat kaikki oppilaitoksen ohjaushenkilöstöön kuuluvat sekä opettajat.

Takaisin ylös

Perusopetuksen alkuvaiheen opinnot etenevät kokonaisuudessaan jokaiselle opiskelijalle laadittavan henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman mukaan. Suunnitelma tehdään yhteistyössä opiskelijan ja ohjaajan kanssa ja sen tulee perustua opiskelijan valmiuksien tasoon sekä hänen tavoitteisiinsa, jotta siitä tulee mahdollisimman tarkoituksenmukainen ja realistinen. Suunnitelman laatimisessa hyödynnetään ohjauskeskustelussa ja alkukartoituksessa saatuja tietoja ja sen toteutumista seurataan ja arvioidaan koko koulutuksen ajan.

Opintojen alkuvaiheessa ohjauksen keskeisenä tavoitteena on auttaa opiskelijaa motivoitumaan ja suuntautumaan opiskeluun sekä oppijan rooliin. Orientoituminen opintoihin ja opiskeluprosessin jatkuvuuden takaaminen vaativat monipuolista ja pitkäjänteistä ohjausta ja tukea. Jokaisella ihmisellä on kokemuksia oppimisesta, vaikka hän ei olisikaan käynyt koulua. Opiskelijan vahvuuksien, elämänkokemuksen ja taitojen esiin tuominen ja niiden kytkeminen osaksi myönteistä opiskelijaidentiteettiä on ohjauksen yksi tehtävä. Motivaation ylläpitäminen jatkuvalla arvioinnilla on olennaista. Se ohjaa opiskelua ja suuntaa opiskelijaa kohti itsearviointia. Arvioinnin myötä opiskelija pystyy asettamaan tavoitteensa opiskelusuunnitelmaan yhdessä ohjaajan kanssa ja seuraamaan niiden toteutumista.

Yhdessä opiskelijan kanssa jäsennetään opiskelun tavoitteet ja pilkotaan suuret tavoitteet konkreettisiksi osatavoitteiksi. Tavoitteiden jakaminen osatavoitteiksi on tärkeä motivaatiota ylläpitävä asia. Tavoitteiden saavuttamiseen kuluvan ajan arviointi antaa realistiset kehykset opiskelulle.

Henkilökohtaiseen opiskelusuunnitelmaan kirjataan ne aikuisten perusopetuksen alkuvaiheen opinnot, joita opiskelija tarvitsee ja jotka hän aikoo suorittaa saavuttaakseen tarvittavan osaamisen voidakseen jatkaa opintojaan aikuisten perusopetuksen päättövaiheessa. Alkuvaiheen aikaiseen opiskelusuunnitelmaan voidaan kirjata myös mahdollisia päättövaiheeseen kuuluvia opintoja, joita opiskelija voi suorittaa samanaikaisesti alkuvaiheen opintojen kanssa.

Henkilökohtainen opiskelusuunnitelman sisältö

  • aikaisempi koulutus Suomessa ja/tai muualla, erityisesti aikaisemmin suoritetut perusopetuksen opinnot ja mahdollisesti opintoja korvaava työkokemus tai muu kokemus
  • suomen/ruotsin kielen taito ja muu kielitaito sekä kielenopiskeluvalmiudet
  • hyväksi luettavat kurssit ja/tai oppimäärät
  • aikuisten perusopetuksen aloitusvaihe (lukutaitovaihe, muu alkuvaihe vai päättövaihe)
  • suoritettavat kurssit
  • mahdolliset muissa oppilaitoksissa toteutettavat opiskelu- ja/tai tutustumisjaksot ja/tai työelämään tutustumisjaksot
  • arvioitu opiskeluaika
  • opiskeluolosuhteet, opintojen suorittamistavat ja mahdolliset erityiset opetusjärjestelyt
  • opiskeluvalmiudet ja mahdollinen tuen tarve
  • jatko-opinto- ja urasuunnitelma.

Opiskelu- ja tiedonhankintataitojen jatkuva harjaannuttaminen on aktiivisen ja tavoitteellisen toiminnan edellytys. Näitä taitoja koskevat tavoitteet määritellään opiskelusuunnitelmassa oppiainekohtaisten tiedollisten ja taidollisten tavoitteiden lisäksi.

Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma ohjaa opiskelijan tiedollista ja taidollista kehittymistä koko opintojen ajan. Suunnitelman toteutumista arvioidaan ohjaajan ja opiskelijan välisissä keskusteluissa opintojen edetessä ja päättyessä. Ohjelmaa on muutettava tarvittaessa.

Takaisin ylös

Henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman laatimisessa ja seurannassa tehdään tarpeen mukaan tiivistä yhteistyötä moniammatillisessa ryhmässä. Yhteistyö ja verkostoituminen on välttämätöntä opiskelijan kokonaisvaltaisen tuen turvaamiseksi. Yhteistyön tavoitteena on tukea ja ohjata opiskelijaa hänen opinnoissaan pyrkien vahvistamaan hänen myönteistä ja samalla realistista identiteettiään oppijana. Yhteistyön tulee jatkua kaikilla tasoilla tiiviinä koko opiskeluajan.

Moniammatilliseen yhteistyöhön osallistuvat oppilaitoksen edustajien ja opiskelijan sekä alaikäisten osalta huoltajien lisäksi eri viranomaiset ja muut tahot opiskelijan tarpeiden ja taustan mukaan. Aikuisten perusopetuksen alkuvaiheen opiskelijat kuuluvat usein erilaisiin kieli- ja kulttuuriryhmiin. Näiden ryhmien omat verkostot ja tukiryhmät ovat tärkeitä yhteistyökumppaneita opiskelijan tukemisessa. Yhteistyö on tarpeiden ja erityisryhmien mukaan maahanmuuttajien kotoutumisprosessin tukemista, romanijärjestöjen kanssa tehtävää yhteistyötä sekä opiskelun tukemista sosiaalityöntekijöiden, muiden toimijoiden ja tukiverkkojen kanssa.

Henkilökohtaista opiskelusuunnitelmaa tehtäessä on hyvä ottaa huomioon opiskelijalle mahdollisesti työ- ja elinkeinotoimistossa tai kunnassa tehty kotoutumissuunnitelma.

Opetuksen järjestäjä päättää ja kuvaa opetussuunnitelmassa, mikä on henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman ja opinto-ohjelman keskeinen sisältö sekä suunnitelman laadinnan, seurannan ja arvioinnin käytänteet. Opetussuunnitelmassa kuvataan myös yhteistyötahot sekä yhteistyön tavoitteet ja käytännön järjestäminen ohjaukseen liittyvissä kysymyksissä muiden oppilaitosten, viranomaisten ja muiden yhteistyötahojen kanssa.

Takaisin ylös