Ammatillinen koulutus on suunnattu perusopetuksen päättäneille nuorille, muille vailla ammatillisesti suuntautunutta tutkintoa oleville sekä aikuisille, jotka jo ovat työelämässä. Se tarjoaa ammatillista osaamista kullekin opiskelijalle hänen tarpeensa mukaan. Painopiste on puuttuvan osaamisen hankkimisessa.  Oppimisympäristönä voi olla oppilaitoksen luokkahuoneiden ja työsalien lisäksi työpaikka tai esimerkiksi verkkopohjainen oppimisalusta.

Ammatilliseen koulutukseen hakeudutaan yhteishaun tai jatkuvan haun kautta. Yhteishaku järjestetään helmi-maaliskuussa, ja se on tarkoitettu ensisijaisesti perusopetuksen tai valmentavan koulutuksen päättäville nuorille. Perusopetuksen päättäneistä oppilaista noin 40 prosenttia hakeutuu opiskelemaan ammatilliseen koulutukseen. 

Jatkuvassa haussa ammatilliseen koulutukseen voi hakeutua joustavasti ympäri vuoden. Jatkuvassa haussa voi hakeutua opiskelemaan koko tutkintoa tai tutkinnon osia oman osaamisen kehittämisen tai työllistymistarpeiden mukaan.

Takaisin ylös

Ammatillisessa koulutuksessa on perus-, ammatti- ja erikoisammattitutkintoja. Erilaisia ammatillisia tutkintoja on 160. Ammatillisen koulutuksen järjestämislupa on yhteensä 134 koulutuksen järjestäjällä vuonna 2025. Vuonna 2024 ammatillisessa tutkintokoulutuksessa opiskeli noin 315 000 opiskelijaa, joista vajaalla viidenneksellä opiskelun tavoitteena oli tutkinnon osa tai osia. Uusista perustutkinto-opiskelijoista 44 % oli oppivelvollisia, eli alle 18-vuotiaita ilman toisen asteen tutkintoa. 

Vuonna 2024 ammatillisen tutkinnon suoritti yhteensä noin 72 500 opiskelijaa. Suoritetuista tutkinnoista ammatillisia perustutkintoja oli noin 46 000, ammattitutkintoja 18 000 ja erikoisammattitutkintoja 8 600. Ammatillisen koulutuksen suorittaneista naisia oli 55 % ja miehiä 45 %. Lähes joka toisella (47 %) tutkinnon suorittaneista oli opinnot suoritettu kokonaan tai osittain oppisopimuksella. 

Vuonna 2024 suurimmat opiskelijamäärät olivat    

  1. sosiaali- ja terveysalan perustutkinnossa (noin 37 200 opiskelijaa) 
  1. liiketoiminnan perustutkinnossa (26 400) 
  1. sähkö- ja automaatioalan perustutkinnossa (13 100) 
  1. tieto- ja viestintätekniikan perustutkinnossa (12 400) 
  1. rakennusalan perustutkinnossa (10 400) 
  1. logistiikan perustutkinnossa (10 000) 
  1. ajoneuvoalan perustutkinnossa (9 300) 
  1. ravintola- ja catering-alan perustutkinnossa (9 000). 
Takaisin ylös

Ammatillisen osaamisen kehittämistarpeet nousevat ympäröivän yhteiskunnan ja toimintaympäristön muutossuunnista. Ammatillisen koulutuksen tulee vastata jatkuvasti uudistuviin työelämän tarpeisiin ja kehittää yksilöiden tarvitsemaa erilaista ammatillista osaamista. Ammatillista koulututusta ja tutkintojen perusteita kehitetään aktiivisessa yhteistyössä työelämän kanssa. Ammatillisen koulutuksen tehtävänä on varmistaa suurten työllistävien alojen työvoiman saatavuutta ja huolehtia pienten erikoistuneiden alojen osaamisesta. 

Takaisin ylös

Opetus- ja kulttuuriministeriö myöntää vuosittain koulutuksen järjestäjälle ammatillisen koulutuksen valtionosuusrahoitusta laskennallisin perustein. Koulutuksen järjestäjä päättää rahoituksen käyttämisestä tehokkaimmalla tavalla tavoitteidensa saavuttamiseksi ja toimintansa kehittämiseksi. 

Ammatillisen koulutuksen rahoitus painottaa toiminnan vaikuttavuutta ja tehokkuutta. Rahoitusmallin peruselementit ovat perusrahoitus (opiskelijavuodet), suoritusrahoitus (tutkinnot ja tutkinnon osat), vaikuttavuusrahoitus (mm. työllistyminen ja jatko-opinnot) ja strategiarahoitus. 

Ammatillisen koulutuksen rahoitusta uudistetaan vuodesta 2026 lähtien siten, että laskennallisen perusrahoituksen perusteet muuttuvat. Painotus siirtyy toteutuneista opiskelijavuosista suoritettuihin opintoihin sekä vaikuttavuuteen, kuten työllistymiseen ja jatko-opiskeluun. 

Takaisin ylös

Opetus- ja kulttuuriministeriö valmistelee ammatilliseen koulutukseen liittyvän lainsäädännön ja valtioneuvoston päätökset sekä ohjaa ja valvoo toimialaa. Ammatillista koulutusta saa järjestää vain tahot, joille opetus- ja kulttuuriministeriö on myöntänyt järjestämisluvan. 

Opetushallitus toimii ammatillisen koulutuksen kehittäjänä. Opetushallitus määrää muun muassa jokaiselle tutkinnolle valtakunnalliset tutkinnon perusteet ja ohjaa koulutuksen järjestäjiä niiden toimeenpanossa.  

Koulutuksen järjestäjän toiminnan laillisuutta valvovat aluehallintovirastot (1.1.2026 alkaen lupa- ja valvontavirasto). 

Opetus- ja kulttuuriministeriön sivulle on koottu lista keskeisistä ammatillista koulutusta koskevista laeista ja asetuksista. 

Takaisin ylös