Historian 6. vuosiluokan arvioinnin tukimateriaali sisältää esimerkkitehtäviä ohjeineen ja arviointikriteereineen. Tukimateriaalin vinkit ja esimerkit eivät ole tyhjentäviä eivätkä normittavia, vaan opettaja voi muokata ja soveltaa niitä omaan arviointityöhönsä sopivalla tavalla.

Piirroskuva oppilaasta, joka istuu kirja sylissään. Oppilaan takana on iso reppu taustana. Suuri ajatuskupla oppilaan takana pitää sisällään historiallisia elementtejä, kuten keskiaikaisia ihmisiä tai antiikin patsaita.

Historian 6. vuosiluokan lukuvuosiarviointi

Opetushallitus on antanut 18.1.2023 muutosmääräyksen Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden 2014 lukuun 14 (OPH-172-2023). Muutosmääräyksessä on annettu osaamisen tason kuvaukset arvosanoille 5, 7 ja 9 kaikissa oppiaineissa sekä täsmennetty osaamisen tason kuvauksia arvosanalle 8. Uudistetut arviointikriteerit on otettu kouluissa käyttöön 1.8.2023 ja niitä sovelletaan ensimmäisen kerran 6. vuosiluokan lukuvuosiarvioinnissa vuonna 2024.

Numeroarvioinnin käyttäminen perusopetuksessa annettavissa todistuksissa 4. vuosiluokalta alkaen on pääsääntö, josta on kuitenkin mahdollista poiketa niiden oppilaiden arvioinnissa, joiden äidinkieli on muu kuin opetuksessa käytettävä kieli. (Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014, luku 6.11.1). Sanallista arviointia voidaan siis käyttää numeroarvioinnin sijaan vuosiluokilla 1–9 päättöarviointia lukuun ottamatta maahanmuuttotaustaisten oppilaiden lukuvuositodistuksissa ja mahdollisissa välitodistuksissa. Todistuksissa voidaan käyttää erilaisia sanallisia asteikkoja. Sanallisesta arviosta tulee käydä ilmi, onko oppilas saavuttanut hyväksytysti oppiaineen tavoitteet. Oppilaan osaamista voidaan joissakin oppiaineissa tarpeen mukaan arvioida sanallisesti todistuksessa, jossa muuten opetuksen järjestäjän päätöksen mukaisesti annetaan numeroarvosanoja. Jos numeerinen arviointi ei jostain syystä ole tarkoituksenmukaisin ratkaisu oppilaan osaamisen arvioinnin kannalta, voidaan palata sanalliseen arviointiin.

Opettajan ohje

Tehtävässä oppilas etsii tietoa Kustaa Vaasasta eri lähteistä. Tehtävänä on hakea tietoa Kustaa Vaasan uudistuksista ja siitä, millainen hän oli hallitsijana. Tältä pohjalta oppilas kirjoittaa perustellun näkemyksensä siitä, millä perusteella Kustaa Vaasaa voi väittää sankariksi ja millä perusteella tyranniksi.

Tehtävän sisältöalue ja laaja-alaisen osaamisen tavoitteet:

S4 Uuden ajan murrosvaihe
L1 Ajattelu ja oppimaan oppiminen
L2 Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu
L4 Monilukutaito

Tukimateriaalissa on oppilaalle annettavat ohjeet sekä arviointikriteerit. Arviointi kohdistuu seuraaviin taitoihin:

  • T3 Historiatiedon tulkinnallisuuden havaitseminen
  • T10 Tulkintojen selittäminen.

Oppilaan ohje

Kustaa Vaasa – sankari vai tyranni?

Piirroskuva keskiaikaisesta hallitsijasta

Kustaa Vaasa oli Ruotsin kuningas vuosina 1523–1560. Hän oli ruotsalaisten kansannousun näkyvin johtaja, ja hänen johdollaan Ruotsi irtaantui kokonaan Kalmarin unionista. Kustaa Vaasa toteutti myös Ruotsin reformaation (uskonpuhdistuksen) ja perusti Ruotsin luterilaisen kirkon.

Herman Lindqvist kirjoittaa kirjassaan Ruotsin historia (2003) seuraavasti:

“Tuskin yksikään Ruotsin kuninkaista on arvostanut varsinaista hallitsijana toimimista yhtä paljon kuin Kustaa Vaasa. Tästä syystä hän lienee myös menestyksekkäin Ruotsin kaikista monarkeista.”

Kaikki historioitsijat eivät jaa Lindqvistin näkemystä Kustaa Vaasan menestyksestä. Hae tietoa ja pohdi eri näkemyksiä Kustaa Vaasasta.

  1. Hae tietoa ja kirjoita luettelo uudistuksista, joita tehtiin Ruotsissa Kustaa Vaasan valtakaudella.
  2. Hae tietoa ja kirjoita luettelo Kustaa Vaasan hallinnon tekemistä teoista, joita pidät väärinä tai pahoina.
  3. Kirjoita kohtien 1 ja 2 tietojen pohjalta perusteltu näkemys Kustaa Vaasasta kuninkaana. Minkä tietojen ja lähteiden pohjalta häntä voi kutsua sankariksi? Entä mitkä tiedot ja lähteet taas viittaavat siihen, että hän oli tyranni? Muista kertoa, minkä lähteiden pohjalta olet tehnyt arviosi.

Lähteitä

Arviointi

Arvosana 5: Oppilas antaa esimerkkejä historian faktoista. Oppilas kertoo esimerkin tilanteesta, josta on erilaisia tulkintoja.

= Oppilas mainitsee yhden positiivisen ja yhden negatiivisen asian Kustaa Vaasan ajalta.

Arvosana 7: Oppilas antaa esimerkkejä historian faktoista ja tulkinnoista. Oppilas selittää yhden esimerkin avulla, miten uudet lähteet saattavat muuttaa historian tapahtuman tai ilmiön tulkintaa.

= Oppilas mainitsee jonkin positiivisen ja jonkin negatiivisen asian Kustaa Vaasan ajalta ja osaa kertoa, mihin lähteeseen ne liittyvät.

Arvosana 8: Oppilas tunnistaa, että samasta tapahtumasta tai ilmiöstä voi olla erilaisia tulkintoja. Oppilas selittää esimerkkien avulla, miten uudet lähteet ja tarkastelutavat saattavat muuttaa historian tulkintoja.

= Oppilas osaa kertoa lyhyesti, miksi Kustaa Vaasaa pidetään sekä sankarina että tyrannina. Hänellä on lähteitä tukenaan.

Arvosana 9: Oppilas antaa esimerkkejä samaan tapahtumaan tai ilmiöön liittyvistä erilaisista tulkinnoista. Oppilas vertailee samasta historian tapahtumasta tai ilmiöstä tehtyjä tulkintoja ja kertoo, miten lähteiden valinta vaikuttaa tulkintaan.

= Oppilas osaa useisiin lähteisiin vedoten kuvata sankarimyytin perustelut kuten myös tyranniteorian.

Takaisin ylös

Opettajan ohje

Tehtävässä oppilaat tekevät käsitekartan Länsi-Rooman valtakunnan tuhoutumisen syistä. He hakevat tietoa eri lähteistä ja muodostavat niiden pohjalta asiasta kokonaiskuvan.

Tehtävän sisältöalue ja laaja-alaisen osaamisen tavoitteet:

S2 Vanha aika ja antiikin perintö    
L1 Ajattelu ja oppimaan oppiminen
L2 Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu
L4 Monilukutaito

Tukimateriaalissa on oppilaalle annettavat ohjeet sekä arviointikriteerit. Arviointi kohdistuu seuraavaan taitoon:

  • T6 syy-seuraussuhteen ymmärtäminen.

Oppilaan ohje

Lue ohjeet ennen kuin alat tehdä tehtävää. Palaa ohjeisiin matkan varrella.

  1. Lue kirjan kappale NN. Mieti keskusteluja tunnilla. Tutustu myös seuraaviin aineistoihin.
  1. Tee materiaalin pohjalta käsitekartta Länsi-Rooman hajoamisen syistä. Pohdi syitä monelta eri kannalta. Alla on apuna näkökulmia, joita voit pohtia:
  • lyhyt- ja pitkäkestoiset syyt
  • talous, hallinto, kansallisuuskysymykset, ympäristöasiat, muun Euroopan tapahtumat, ulkovaltojen vaikutus, sotilaspolitiikka, kulttuuri

Tee käsitekarttasi niin, että laitat samaan aiheeseen liittyvät asiat yhteen. Tuo myös esille, mitkä syyt ovat keskeisiä, mitkä ehkäpä vähemmän tärkeitä.

Muista, että Rooman valtakunta oli suuri. Vaikka lopullinen jakaantuminen tapahtui lopulta nopeasti, syyt hajoamiseen olivat kehittyneet pitkän ajan kuluessa. Erottele käsitekartassasi lyhyt- ja pitkäkestoiset syyt toisistaan.

Arviointi

Arvosana 5: Oppilas tunnistaa yksittäisen syyn tai seurauksen menneisyydessä tapahtuneelle asialle.

= Käsitekartassa on vain yksi tai muutama syy.

Arvosana 7: Oppilas tunnistaa syitä ja seurauksia menneisyydessä tapahtuneille asioille.

= Oppilas on saanut käsitekarttaansa useampia syitä, mutta ne ovat sekavasti (ilman jäsentelyä) esitettyinä.

Arvosana 8: Oppilas tunnistaa suoria ja epäsuoria syitä ja seurauksia menneisyydessä tapahtuneille asioille.

= Oppilaalla on käsitekartassa keskeiset syyt mainittuina ja jaoteltuina (talous, yhteiskunta, armeija).

Arvosana 9: Oppilas tunnistaa lyhyt- ja pitkäkestoisia seurauksia menneisyydessä tapahtuneille asioille.

= Oppilaalla on käsitekartassa keskeiset syyt mainittuina (talous, yhteiskunta, armeija, talous, hallinto, lyhyt- ja pitkäkestoiset syyt). Sen lisäksi hän on eritellyt keskeiset syyt vähemmän tärkeistä. Hän tuo esille erilaisia tulkintoja tuhoutumisen syistä.

Piirroskuvakollaasi kolmesta keltasävyisestä asiasta: kellosta, jonka ympärillä menevä nuoli osoittaa vastapäivään, oppilaasta ison muistiinpanolehden päällä kirjoittamassa sekä antiikinaikaisesta rintakuvasta.
Takaisin ylös

Opettajan ohje

Tehtävässä käsitellään löytöretkiä Amerikkaan lähteiden kautta. Oppilailla on materiaalina kaksi alkuperäislähdettä (otteet Kolumbuksen päiväkirjasta ja Cortésin kirjeestä) ja yksi toisen käden lähde (ote Wikipedia-artikkelista).

Piirroskuva oppilaasta, joka lukee kirjaa kirjapinon päällä

Oppilaat lukevat lähteet ja vastaavat kysymyksiin. Lähteet voidaan myös lukea alkuun ääneen, ja opettaja voi selittää hankalien sanojen merkityksiä.

Tehtävän sisältöalue ja laaja-alaisen osaamisen tavoitteet:

S4 Uuden ajan murrosvaihe
L1 Ajattelu ja oppimaan oppiminen
L2 Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu
L4 Monilukutaito

Tukimateriaalissa on oppilaalle annettavat ohjeet sekä arviointikriteerit. Arviointi kohdistuu seuraaviin taitoihin:

  • T2 Eri historian lähteiden tunnistaminen
  • T3 Historiatiedon tulkinnallisuuden havaitseminen.

Oppilaan ohje

Tehtävässä on kolme lähdettä, jotka käsittelevät löytöretkiä Amerikkaan. Lue ne kunnolla läpi. Vastaa sen jälkeen seuraaviin kysymyksiin.

  1. Miten lähde 3 eroaa lähteistä 1 ja 2 historiallisena lähteenä? (Älä kuvaile lähteiden sisältöä vaan lähteen tyyppiä.) Miten intiaanit suhtautuvat vieraisiin valloittajiin lähteessä 1, miten lähteessä 2? Mistä suhtautumisen muutos johtuu?
  2. Miten Kolumbus (lähde 1) kuvailee intiaaneja?
  3. Miten Cortés (lähde 2) perustelee löytöretkiä?
  4. Vertaile lähteitä 2 ja 3. Mitä eroa on siinä, mitä esitetään löytöretkien syinä? Mistä ero johtuu?
  5. Pohdi lähteiden luotettavuutta. Voiko kaikkeen, mitä lähteissä kerrotaan, luottaa? Jos ei voi, perustele, miksi ei.

Lähteet

Lähde 1:

“Tiesin hyvin, että tämä kansa paljon helpommin lempeydellä ja suostuttelulla kuin väkivallalla kääntyisi pyhään uskoon, joten annoin joillekin heistä värikkäitä lakkeja ja lasihelmiä, jotka he ripustivat kaulaansa sekä muita pikkuesineitä, joista he suuresti ilahtuivat ja meistä tuli niin hyviä ystäviä, että se aivan ihmetytti.

Sitten he uimalla tulivat veneille, joissa me olimme, toivat papukaijoja, pumpulilankakeriä ja heittokeihäitä vaihtaen niitä lasihelmiin ja tiukuihin – – Heillä ei ole mitään aseita eivätkä he niitä tunnekaan; sillä kun näytin heille miekkaa, he tarttuivat siihen terästä ja leikkasivat tietämättömyydessään itsensä. Rautaa heillä ei ole – –.

Heistä tulee varmasti hyviä palvelijoita, heillä on hyvät lahjat, sillä huomasin, että he varsin pian lausuivat jäljessä kaikki, mitä heille sanottiin edeltä. Myöskin uskon, että heidät voisi helposti käännyttää kristinuskoon, koska he, kuten minusta näyttää, eivät kuulu mihinkään uskontoon. “

Ote Kristoffer Kolumbuksen päiväkirjasta 12.10.1492

Lähde: https://www.gutenberg.org/files/14125/14125-h/14125-h.htm

Lähde 2:

“Kapteeni sai intiaanit ymmärtämään, ettei hän tullut tekemään heille pahaa, vaan puhumaan heille majesteettinsa puolesta. Hän pyysi intiaaneja sallimaan meidän nousta maihin, sillä meillä ei ollut nukkumapaikkaa. Kun intiaanit kuulivat tämän, he vastasivat kapteenille, että hän voisi sanoa mitä tahansa, mutta me emme saisi nousta maihin. Muussa tapauksessa he puolustautuisivat maihinnousseita vastaan asein.

Varhain seuraavana aamuna tuli kanooteilla luoksemme joitakin intiaaneja, jotka toivat meille muutaman kanan ja vähän maissia yhtä ateriaa varten, ja he kehottivat meitä ottamaan tuomiset ja lähtemään heidän maastaan. Kapteeni puhui heille tulkkien avulla ja antoi ymmärtää, ettemme lähtisi mihinkään ennen kuin olisimme selvittäneet maan salaisuudet ja rikkaudet ja kertoneet niistä majesteetillemme. He sanoivat uudelleen, että meidän oli lähdettävä heidän maastaan ja jos emme lähtisi ja jos haluamme sotaa, se aloitettaisiin heti, koska he olivat miehiä, jotka puolustivat kyläänsä. 

Myös hevoset tuotiin laivoilta rantaan. Seuraavana päivänä päätin lähteä ennen aamunkoittoa salaa toiseen paikkaan ratsumiesten ja sadan jalkamiehen kanssa ja poltatin enemmän kuin kymmenen intiaanien kylää. Joukossa oli kylä, jossa oli yli 3000 taloa, ja siellä kyläläiset taistelivat vastaan, vaikkei lähistöllä ollut muita. Koska meillä oli mukanamme Ristilippu ja taistelimme uskomme puolesta ja palvellaksemme teidän pyhää majesteettianne, teidän kuninkaalliseksi onneksenne Jumala antoi meille niin mahtavan voiton, että tapoimme paljon väkeä emmekä itse kärsineet vahinkoa. “

Ote Hernán Cortésin kirjeestä Espanjan kuninkaalle Kaarle V:lle Meksikosta 1519

Lähde: Hernán Cortés: Kirjeitä kuninkaalle. Into 2013.

Lähde 3:

“Löytöretkille oli neljä perussyytä: taloudellinen, poliittinen, uskonnollinen ja tieteellinen. Kaukomailta etsittiin etenkin mausteita ja jalometalleja. Valloittamalla lisää alueita Euroopan valtiot hankkivat itselleen poliittista valtaa. Uskonnollinen aspekti, pakanoiden käännyttäminen, oli jatkoa 1200- ja 1300-lukujen ristiretkille. Tieteellinen uteliaisuus liittyi renessanssin arvoihin ja ihmiskunnan tietämyksen kasvattamiseen.”

Ote Wikipedian Löytöretket -artikkelista

Lähde: 

Arviointi

Arvosana 5: Oppilas tunnistaa joitakin historian lähteitä. Oppilas antaa esimerkkejä historian faktoista.

= Oppilas tunnistaa, että lähteet 1 ja 2 ovat päiväkirja ja kirje, kun taas lähde 3 on paljon myöhemmin kirjoitettu artikkeli.

Arvosana 7: Oppilas antaa esimerkkejä historian alkuperäislähteistä opiskeltavilta aikakausilta. Oppilas antaa esimerkkejä historian faktoista ja tulkinnoista.

= Oppilas tunnistaa, että lähde 3 on kirjoitettu eri pohjalta kuin lähteet 1 ja 2.

Arvosana 8: Oppilas kertoo, miten alkuperäislähde eroaa toisen käden lähteistä. Oppilas tunnistaa, että samasta tapahtumasta tai ilmiöstä voi olla erilaisia tulkintoja.

= Oppilas osaa nimetä ja perustella, että lähteet 1 ja 2 ovat alkuperäislähteitä, kun taas lähde 3 on toisen käden lähde. Hän tunnistaa, että lähteen 3 kirjoittajalla on ollut paljon enemmän tietoa käytössään. Myös tekstin kirjoittamisen tarkoitus on erilainen.

Arvosana 9: Oppilas vertailee erilaisia historian lähteitä. Oppilas antaa esimerkkejä samaan tapahtumaan tai ilmiöön liittyvistä erilaisista tulkinnoista.

= Oppilas vertailee lähteitä niiden sisällön, tarkoituksen ja muodon perusteella.

Takaisin ylös

Opettajan ohje

Tehtävässä oppilaat perehtyvät maailmankäsityksen muuttumiseen keskiajalta uudelle ajalle. Tarkoituksena on lähteisiin perehtymällä ymmärtää

  • miksi maakeskinen maailmankuva pysyi vallassa niin pitkään
  • mitkä tekijät vaikuttivat siihen, että aurinkokeskinen maailmankuva lopulta syrjäytti vanhan käsityksen.

Työtä varten oppilaan on tutustuttava lähdemateriaaliin ja muodostettava syy-seurausyhteyksiä asioiden välillä.

Tehtävän lähdemateriaalina on Bartolomeu Velhon kuva, jossa on

  • yläkulmissa Jeesus ja Jumala
  • uloimmilla kehillä teksti “Taivaallinen valtakunta”
  • sisemmillä kehillä planeetat, kuu ja aurinko.

Tehtävän sisältöalueet ja laaja-alaisen osaamisen tavoitteet:

S3 Keskiaika
S4 Uuden ajan murrosvaihe
L1 Ajattelu ja oppimaan oppiminen
L2 Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu
L4 Monilukutaito
 

Tukimateriaalissa on oppilaalle annettavat ohjeet sekä arviointikriteerit. Arviointi kohdistuu seuraaviin taitoihin:

  • T6 Syy-seuraussuhteen hahmottaminen
  • T9 Ihmisen toiminnan selittäminen.

Oppilaan ohje

Lue ohjeet ennen kuin ryhdyt työhön. Palaa ohjeisiin matkan varrella.

Maakeskinen maailmankuva

Lue kirjan kappale NN. Mieti keskusteluja tunnilla. Tutustu myös seuraaviin lähteisiin:

Tee lista tai ajatuskartta asioista, jotka vaikuttivat maakeskisen maailmankuvan valta-aseman pysymiseen.

  • Piirroskuva karttapallosta, jonka takana siintää aurinko
    Miksi ihmiset uskoivat maakeskiseen maailmankuvaan?
  • Miten uskonnon vaikutus näkyy Bartolomeu Velhon kuvassa?
  • Miten katolinen kirkko suhtautui maakeskiseen maailmankuvaan?

Aurinkokeskinen maailmankuva

Lue kirjan kappale NN. Mieti keskusteluja tunnilla. Tutustu myös seuraaviin lähteisiin:

Tee lista tai ajatuskartta asioista, jotka vaikuttivat aurinkokeskisen maailmankuvan vahvistumiseen.

    • Mitkä henkilöt tai keksinnöt vaikuttivat maailmankuvan muutokseen?
    • Miksi kirkko ei hyväksynyt aurinkokeskistä maailmankuvaa satoihin vuosiin?
    • Mitä kirkko teki estääkseen aurinkokeskisen maailmankuvan leviämisen?
    • Miksi Andreas Cellariuksen kuvassa on neljä maapalloa?

    Arvioinnin perusteet

    Arvosana 5: Oppilas tunnistaa ja osoittaa jonkin syyn tai seurauksen sille, miksi maakeskinen maailmankuva pysyi vallalla niin pitkään, tai sille, miksi aurinkokeskinen maailmankuva vahvistui.

    Arvosana 7: Oppilas tunnistaa jonkun syyn ja siitä johtuvan seurauksen sille, miksi maakeskinen maailmankuva pysyi vallalla niin pitkään sekä sille, että aurinkokeskinen maailmankuva vahvistui. Hän antaa esimerkkejä muutokseen johtaneista syistä.

    Arvosana 8: Oppilas tunnistaa syitä ja seurauksia, miksi maakeskinen maailmankuva pysyi vallalla niin pitkään sekä miksi aurinkokeskinen maailmankuva vahvistui. Oppilas kuvailee suorien ja epäsuorien syiden vaikutuksia muutokseen.

    Arvosana 9: Oppilas tunnistaa erilaisia syitä ja seurauksia sille, miksi maakeskinen maailmankuva pysyi vallalla niin pitkään sekä sille, miksi aurinkokeskinen maailmankuva vahvistui. Oppilas vertailee erilaisten syiden vaikutuksia muutokseen.

    Argumentteja vastauksiin

    Syitä maakeskisen maailmankuvan valta-asemaan:

    • Ihmisen näköhavainnot osoittivat, ettei Maa näyttänyt liikkuvan mutta Aurinko näytti.
    • Katolisen kirkon mielestä kaikki olennainen tieto oli Raamatussa sekä antiikin kreikkalaisen filosofin Aristoteleen teoksissa, joten kirkko kannatti maakeskistä maailmankuvaa.
    • Tieto ihmisten kesken ei levinnyt helposti.

    Syitä aurinkokeskisen maailman läpimurtoon:

    • Nikolaus Kopernikus todisti matemaattisilla laskelmillaan aurinkokeskisen maailmankuvan paikkansapitävyyden.
    • Galileo Galilei kehitti kaukoputken, löysi Jupiterin kuut sekä kuun kraatterit ja puolusti Kopernikuksen käsitystä.
    • Ihmiset oppivat etsimään tietoa uusin menetelmin (tekemällä havaintoja ja kokeita), ja käsitys tieteestä alkoi muuttua.
    • Isaac Newton keksi painovoimalain ja todisti, että Maa vetää painovoimallaan puoleensa kappaleita.

    Miksi kirkko vastusti aurinkokeskisen maailmankuvan leviämistä?

    • Muutos horjutti kirkon asemaa.
    • Kirkko piti uutta tietoa Raamatun oppien vastaisena.

     Mitä kirkko teki estääkseen aurinkokeskisen maailmankuvan leviämisen?

    • Kirkko kielsi Kopernikuksen tutkimukset.
    • Kirkko määräsi Galilein inkvisiittorien tutkittavaksi, ja hänet pakotettiin kieltämään aurinkokeskinen maailmankuva.
    Takaisin ylös

    Opettajan ohje

    Tehtävässä tutustutaan historian tutkimuksen metodeihin tutkimalla alkuperäislähteitä. Oppilaat tutkivat Kansalliskirjaston digitalisoitua materiaalia “Wanhain suomalaisten tawaliset ja suloiset sananlascut” vuodelta 1702. Teksti on fraktuuraa, mutta ohjelmistossa on ominaisuus, jolla teksti voidaan muuttaa nykytekstiksi (ylälaidan kolme viivaa (Muut toiminnot) – A Näytä tekstinä). On tärkeää korostaa oppilaille, että lukuohjelma tekee virheitä eikä osaa aina lukea fraktuuraa oikein, mutta siitä on silti paljon apua.

    Tehtävässä korostuu arviointia enemmän historiallisiin lähteisiin tutustuminen ja niiden tutkiminen. Ennen tehtävän tekemistä on hyvä kerrata, mitä tarkoitetaan alkuperäislähteellä ja toisen käden lähteellä. Kysymykset ovat monialaisia, joten tehtävän voi yhdistää myös suomen kieleen (sananlaskut yleisesti) tai kuvataiteeseen (sananlaskun sanoma kuvitettuna).

    Tehtävänä on tutkia yhtä alkuperäislähdettä, yrittää tulkita sitä ja pohtia, mitä tietoa se antaa 1700-luvun alun maailmasta. Tehtävässä myös verrataan oppikirjaa ja alkuperäislähdettä lähteinä. Oppilaat vastaavat tehtävän kysymyksiin. Tehtävät vaikeutuvat, joten opettaja voi jättää kysymyksiä käyttämättä tai eriyttää opetusta eri määrällä kysymyksiä.

    Tehtävän sisältöalue ja laaja-alaisen osaamisen tavoitteet:

    S5 Suomi osana Ruotsia
    L1 Ajattelu ja oppimaan oppiminen
    L2 Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu
    L4 Monilukutaito
    L5 Tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen

    Tukimateriaalissa on oppilaalle annettavat ohjeet sekä arviointikriteerit. Arviointi kohdistuu seuraaviin taitoihin:

    • T2 Historian tietolähteen tunnistaminen
    • T3 Historiatiedon tulkinnallisuuden havaitseminen.

    Oppilaan ohje

    Tutustu Kansalliskirjaston digitalisoituun kirjamateriaaliin “Wanhain suomalaisten tawaliset ja suloiset sananlascut” vuodelta 1702. Yritä ensin lukea tekstiä sellaisenaan. Sen jälkeen voit muuttaa tekstin nykykirjaimiksi ylälaidan kolmen viivan kohdalta ("Muut toiminnot"). Mene sieltä kohtaan “ A Näytä tekstinä”.

    Vastaa sen jälkeen seuraaviin kysymyksiin.

    1. Minä vuonna kirja on painettu? Missä se on painettu?
    2. Millä kielellä se on kirjoitettu?
    3. Käännä seuraavat kohdat nykysuomeksi.
    • “Jos on ruoca niukemmalda / ntjn on Unda wiljemmäldä.” (s. 3)
    • “Ahwen armas tuoreelda / Särki säästöstä parambi.” (s. 3)
    • “Ajallans työn teondo / hetkelläns Heinän nqtto.” (s. 3)
    • “Anna maata Matcamiehen; anna wieran lewä” (s. 4)
    • “Jumalal on onnen ohjat / Luojalla lykyn awaimet.” (s. 30)
    • “Viljan luona hywä elä on.” (s. 60)
    1. Mitä voit päätellä sananlaskujen avulla maailmasta, jossa elettiin kirjan painamisen aikaan?
    • Miten ja mitä syötiin?
    • Mitä työtä ihmiset tekivät?
    • Millaisia asioita arvostettiin?
    1. Etsi oppikirjastasi tietoa siitä, mitä 1700-luvun suomalaiset söivät, miten he asuivat ja millaisia asioita he
      Piirroskuva eri ruoka-aineista: kalasta, sienistä, viljasta, juureksista ja marjoista
      arvostivat.
    • Kirjoita ylös, mitä löydät.
    • Mistä oppikirjan tekijä on löytänyt nämä tiedot?
    • Mitä eroa on oppikirjalla ja “Wanhain suomalaisten tawaliset ja suloiset sananlascut” -kirjalla lähteenä?
    1. Seuraavat sananlaskut ovat yhä elävää kansanperinnettä. Tunnistatko ne? Mikä on niiden sanoma?
    • “Caunis cacku pääldä nähden» acanainen alba cuoren; ei siunattu sisäldä: Eli: Eisima(hymä) sisäldä syödä.” (s. 7)
    • “Aica/ eli aicans / cutakin.” (s. 3)
    • “Walhella on lyhyet jäljet” (s. 59)
    1. Etsi itse jokin hyvä sananlasku. Käännä se nykysuomeksi. Selitä, mikä on sen sanoma.
    2. Mieti, mitä tietoja voit saada pelkkien sananlaskujen perusteella. Voiko joitain sananlaskuja tulkita monella eri tavalla? Etsi esimerkkejä.

    Arviointi

    Arvosana 5: Oppilas tunnistaa joitakin historian lähteitä. Oppilas antaa esimerkkejä historian faktoista.

    = Oppilas löytää lähteestä jonkin tiedon, esimerkiksi sen, milloin tai missä kirja on painettu.

    Arvosana 7: Oppilas antaa esimerkkejä historian alkuperäislähteistä opiskeltavilta aikakausilta. Oppilas antaa esimerkkejä historian faktoista ja tulkinnoista.

    = Oppilas osaa vastata joihinkin sisältökysymyksiin ja huomaa esimerkiksi, että ihmiset söivät kalaa ja viljelivät viljaa.

    Arvosana 8: Oppilas kertoo, miten alkuperäislähde eroaa toisen käden lähteistä. Oppilas tunnistaa, että samasta tapahtumasta tai ilmiöstä voi olla erilaisia tulkintoja.

    = Oppilas osaa kertoa sisältökysymysten lisäksi myös tulkintoja sananlaskujen sisällöistä ja huomaa, että esim. kirkon asemaa voidaan tulkita monella tavalla.

    Arvosana 9: Oppilas vertailee erilaisia historian lähteitä. Oppilas antaa esimerkkejä samaan tapahtumaan tai ilmiöön liittyvistä erilaisista tulkinnoista.

    = Oppilas osaa vastata myös viimeisiin kysymyksiin; löytää itse esimerkkejä sananlaskuista ja esittää niistä tulkintoja.

    Takaisin ylös

    Opettajan ohje

    Tehtävässä oppilaat selvittävät, miten Pietari Brahen kenraalikuvernöörikaudet muuttivat Suomea. Lähdemateriaalina voi käyttää oppikirjaa. Yhdessä voidaan katsoa Hanasaaren ruotsalais-suomalaisen kulttuurikeskuksen tuottaman videosarjan osan  “Suomen ja Ruotsin historia 1640” alkuosa: 

    Hyväksy analytiikkaevästeet katsellaksesi upotettua YouTube-videota

    Muuta evästeasetuksia

    Katso video YouTubessa

    Video Suomen ja Ruotsin historiasta 1640-luvulla.

    Oppilaiden tehtävänä on tutustua kuvien avulla Pietari Brahen aikaansaamiin muutoksiin Suomessa. Kun oppilaat ovat tutustuneet muutoksiin yleisellä tasolla, he valitsevat kuvista yhden ja kertovat tarkemmin muutoksesta ja sen vaikutuksesta Suomessa.

    Tehtävän sisältöalue ja laaja-alaisen osaamisen tavoitteet:

    S5 Suomi osana Ruotsia
    L1 Ajattelu ja oppimaan oppiminen
    L2 Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu
    L4 Monilukutaito

    Tukimateriaalissa on oppilaalle annettavat ohjeet sekä arviointikriteerit. Arviointi kohdistuu seuraaviin taitoihin:

    • T6 Syy-seuraussuhteen hahmottaminen
    • T7 Muutoksen ymmärtäminen
    • T8 Muutoksen hahmottaminen
    • T9 Jatkuvuuden hahmottaminen.

    Oppilaan ohje

    1. Kirjoita jokaisesta kuvasta, miten se liittyy Pietari Brahen aikaansaamiin uudistuksiin Suomessa.
    2. Valitse kuvista yksi ja kerro siitä tarkemmin. Voit myös kertoa, miten kuvaan liittyvä uudistus vaikutti edelleen Suomen kehitykseen.

    Arvioinnin perusteet

    Arvosana 5

    = Oppilas tunnistaa yksin tai ohjatusti kuvista 1–2 Pietari Brahen aikaansaamaa muutosta ja osaa kertoa jonkin syyn muutokseen (esim. tarvittiin uusia kulkuyhteyksiä, joten rakennettiin teitä).

    Arvosana 7

    = Oppilas tunnistaa kuvista Brahen aikaansaamat muutokset ja osaa kertoa, miten jokin muutoksista vaikutti ihmisten elämään. Hän osaa antaa esimerkkejä muutoksen syistä (esim. kaupankäynti vilkastui, joten perustettiin uusia kaupunkeja).

    Arvosana 8

    = Oppilas tunnistaa kuvista Brahen aikaansaamat muutokset ja osaa kuvata, miten muutokset liittyvät toisiinsa. Hän osaa kuvailla tarkemmin jonkin muutoksen suoria ja epäsuoria syitä.

    Arvosana 9

    = Oppilas tunnistaa kuvista Brahen aikaansaamat muutokset ja osaa kuvata, miten muutokset liittyvät toisiinsa. Hän osaa kuvailla tarkemmin jonkin muutoksen suoria ja epäsuoria syitä sekä vertailla eri syiden vaikutuksia muutokseen.

    Takaisin ylös

    Opettajan ohje

    Tehtävässä oppilaat tutkivat antiikin roomalaisten keksintöjen vaikutusta nykypäivään. Tehtävä on hyvä tehdä siinä  vaiheessa, kun Rooman aika on jo käsitelty. Lähdemateriaalina voi käyttää oppikirjaa, ja sen lisäksi voi tutkia kuvia Historiana-sivustolta.

    Piirroskuva oppilaasta, joka lukee lähdettä tietokoneen äärellä

    Oppilaiden tehtävänä on tutustua keksintöihin ja valita niistä kolme heidän mielestään tärkeintä asiaa. Sen jälkeen he esittelevät valitsemansa keksinnöt ohjeiden mukaan niin, että he samalla tutkivat sitä, mikä on pysynyt samana ja miten keksintö on kehittynyt. Samalla oppilas tutkii sitä, miten antiikin vaikutus näkyy eri alueilla (esim. latinan kielen vaikutus italian kieleen on paljon suurempi kuin suomen kieleen).

    Jos oppilaiden on vaikea valita keksintöjä, opettaja voi suositella jotain seuraavista:

    • akveduktit
    • latinan kieli
    • sementti
    • juliaaninen kalenteri.

    Tehtävän sisältöalue ja laaja-alaisen osaamisen tavoitteet:

    S2 Vanha aika ja antiikin perintö 
    L1 Ajattelu ja oppimaan oppiminen
    L2 Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu
    L4 Monilukutaito
    L7 Osallistuminen, vaikuttaminen ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen

    Tukimateriaalissa on oppilaalle annettavat ohjeet sekä arviointikriteerit. Arviointi kohdistuu seuraaviin taitoihin:

    • T6 Syy-seuraussuhteen hahmottaminen
    • T8 Muutoksen hahmottaminen
    • T9 Jatkuvuuden hahmottaminen (erityisesti).

    Oppilaan ohje

    Nyt kun olet käynyt läpi antiikin Roomaa, on hyvä tutkia, mitä Roomasta on jäänyt jäljelle nykypäivään asti. Vaikutukset eri puolilla Eurooppaa ja maailmaa eivät ole samanlaisia. Italiassa on näkyvissä enemmän Rooma-vaikutteita, mutta ne näkyvät kyllä Suomessakin. Tutki Rooman vaikutusta nykypäivään seuraavasti.

    1. Kerää vihkoon asioita, joissa Rooman vaikutus näkyy yhä.
    • Käytä lähteenäsi oppikirjaa. Voit myös tutkia kuvia roomalaisista keksinnöistä Historianan sivuilla:
    1. Valitse kolme asiaa, jotka ovat mielestäsi keskeisiä ja tärkeitä.
    2. Kirjoita jokaisesta asiasta lyhyt kuvaus seuraavasti:
    • Kerro, minkä asian valitsit.
    • Kirjoita perustelut, miksi valitsit juuri tämän asian.
    • Kerro, miten roomalainen keksintö näkyy nykypäivässä. Miten keksintöä on kehitetty, mikä siitä on pysynyt samana?
    • Kerro, näkyykö asia jollakin alueella tai jollain elämänalueella erityisen paljon.
    • Miten asia näkyy nyky-Suomessa ja mahdollisesti sinun omassa elämässäsi?

    Arvioinnin perusteet

    Arvosana 5

    = Oppilas tunnistaa jonkin antiikin Rooman asian näkymisen tässä päivässä.

    Arvosana 7

    = Oppilas nimeää kolme antiikin Rooman asiaa, jotka näkyvät tässä päivässä. Hän kertoo esimerkin siitä, miten keksinnön vaikutukset ovat erilaisia eri puolilla maailmaa.

    Arvosana 8

    = Oppilas kuvailee, miten roomalaiset keksinnöt näkyvät nykypäivänä. Hän kertoo esimerkkejä siitä, miten keksinnön vaikutukset ovat erilaisia eri puolilla maailmaa. Hän kertoo esimerkin siitä, miten keksintö näkyy hänen omassa elämässään.

    Arvosana 9

    = Oppilas kertoo syitä sille, miksi keksinnöt näkyvät yhä tänä päivänä, ja kuvailee kehitystä. Hän kuvailee, miten keksinnön vaikutukset ovat erilaisia eri puolilla maailmaa. Hän kuvailee, miten keksintö näkyy hänen omassa elämässään.

    Takaisin ylös

    Opettajan ohje

    Tehtävässä oppilaat tutustuvat 1600-luvun Suomen väestöön ja ihmisten arkeen, minkä jälkeen he tekevät fiktiivisen haastattelun kahdelle 1600-luvun lopussa asuneelle ihmiselle siitä, miten suuret kuolonvuodet (1695–1697) vaikuttivat heidän elämäänsä.

    Haastattelussa historiallisten faktojen on oltava paikkansapitäviä, mutta oppilas voi lisätä asioita, jotka olisivat voineet olla mahdollisia. Haastattelulle on luotu pohja, jossa on kysymyksiä, mutta oppilas voi lisätä kysymyksiä, jotka sopivat hänen henkilönsä tilanteeseen.

    Työtä varten oppilaan on haettava tietoa eri ihmisryhmien oloista. Hän harjoittelee tiedonhakua ja historiallista empatiaa. Samalla hän pohtii sitä, miksi kuolonvuodet vaikuttivat niin eri tavoin eri ihmisryhmien elämään.

    Tehtävän sisältöalue ja laaja-alaisen osaamisen tavoitteet:

    S5 Suomi osana Ruotsia
    L1 Ajattelu ja oppimaan oppiminen
    L2 Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu
    L4 Monilukutaito
    L5 Tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen

    Tukimateriaalissa on oppilaalle annettavat ohjeet sekä arviointikriteerit. Arviointi kohdistuu seuraaviin taitoihin:

    • T5 Historiallinen empatia
    • T9 Ihmisen toiminnan selittäminen.

    Oppilaan ohje

    Vuosina 1695–1697 koko Pohjois-Euroopassa kärsittiin suurista nälkävuosista. Viljasato tuhoutui Suomessa useampana peräkkäisenä vuonna. Nälkiintyneet ihmiset lähtivät kerjäämään, taudit levisivät ja iso osa ihmisistä kuoli.

    Nälänhätä ei kohdellut kaikkia ihmisiä samalla tavalla. Ruotsin väestö oli jaettu säätyihin, eikä osa ihmisistä kuulunut mihinkään säätyyn.

    Tutustu eri ihmisryhmien elämään 1600-luvun lopun Ruotsissa. Miten aatelisten ja säätyihin kuulumattomien (esimerkiksi piiat ja rengit) arkielämä erosi toisistaan?

    Kirjoita tältä pohjalta kuvitteellinen haastattelu, jossa haastattelet kahta 1600-luvun lopulla Ruotsin valtakunnassa (mielellään Suomen alueella) asunutta henkilöä. Henkilöt voivat olla todellisia (esimerkiksi Ruotsin kuningatar Ulrika Eleonora tai Turun ja Porin läänin maaherra Lorentz Creutz nuorempi) tai kuvitteellisia (esimerkiksi piika Juvalta tai renki Sydänmaan kylästä).

    Kysy haastattelussasi ainakin seuraavat kysymykset:

    1. Kerro elämästäsi: Missä asut? Millaista arkesi on? Mitä teet työksesi? Millainen perheesi on?
    2. Kerro, millaista ruokaa syöt arkisin.
    3. Miten nälkävuodet vaikuttivat sinun ja perheesi elämään? Kerro ja kuvaile.
    4. Mikä sinun mielestäsi on syy siihen, että näiden vuosien aikana kuoli paljon ihmisiä?
    5. Vuonna 2022 Suomessa heitetään paljon hävikkiruokaa roskiin. Mitä ajattelet siitä?

    Toimi näiden ohjeiden mukaan:

    1. Asetu haastateltavan asemaan. Kirjoita minämuodossa. Kerro perheestä, työstä, arjesta, tunteista, peloista, toiveista. Voit käyttää mielikuvitustasi niin paljon kuin haluat, kunhan tarkistat, että tiedetyt faktat pitävät paikkansa ja että kirjoittamasi asiat sopivat vuoden 1695–1697 Suomeen ja henkilön tilanteeseen.
    2. Etsi perustietoa myös elämästä 1600-luvun lopussa. Lue kirjan teksti kappaleesta NN. Voit tutkia myös seuraavia lähteitä.
    1. Kysy henkilöltäsi vähintään minimikysymykset. Voit kysyä enemmänkin. Anna haastateltavasi puhua, älä rajoita häntä.
    2. Merkitse haastattelun loppuun käyttämäsi lähteet. Internet-sivuista merkitään sivun otsikko ja tarkka osoite, esim. Suuret kuolonvuodet, https://fi.wikipedia.org/wiki/Suuret_kuolonvuodet, 29.11.2022
    3. Haastattelut arvioidaan. Tutustu arvioinnin kriteereihin etukäteen!

    Arviointi

    Arvosana 5: Oppilas tunnistaa, että ihmisillä on ollut erilaisia motiiveja toiminnalleen. Oppilas osoittaa, miten jokin ihmisen toiminnan motiivi näkyy tämän toiminnassa.

    = Oppilas osaa kertoa kummankin henkilön kohdalla jonkin syyn heidän toiminnalleen nälkävuosien aikana.

    Arvosana 7: Oppilas antaa esimerkkejä menneisyyden ihmisten toiminnan motiiveista. Oppilas kuvailee mahdollisia syitä menneisyyden ihmisen toiminnalle.

    = Oppilas osaa kertoa kummankin henkilön kohdalla useita syitä heidän toiminnalleen nälkävuosien aikana.

    Arvosana 8: Oppilas asettautuu menneen ajan ihmisen asemaan ja nimeää tämän toiminnan motiiveja. Oppilas esittää käsiteltävästä asiasta kuvauksen siten, että hän selittää tapahtuman tai ilmiön yksittäisen toimijan kannalta.

    = Oppilas osaa kuvata uskottavasti, mitä tapahtui paremmassa sekä huonommassa asemassa olevalle ihmiselle. Hän kertoo syitä toimintaan ja kuvaa, miten yhteiskunnallinen asema vaikutti toimintaan.

    Arvosana 9: Oppilas asettautuu menneen ajan ihmisen asemaan ja tarkastelee, miten hänen yhteiskunnallinen asemansa vaikuttaa hänen toimintaansa. Oppilas analysoi ihmisten toiminnan motiiveja ja esittää kuvauksen siitä, miten yhteiskunnallinen asema vaikuttaa ihmisten toimintaan.

    = Oppilas pohtii eri ihmisten asemaa yhteiskunnassa ja analysoi ihmisten toiminnan motiiveja. Hän kertoo ihmisten elämästä laajasti ja osaa eläytyä 1600-luvun lopun ihmisen elämään.

    Takaisin ylös

    Opettajan ohje

    Tehtävässä oppilaat perehtyvät löytöretkien myötä syntyneen orjakaupan seurauksiin orjien näkökulmasta. He kirjoittavat fiktiivisen päiväkirjatekstin valitsemansa henkilöhahmon kokemuksista.

    Päiväkirjatekstissä historiallisten faktojen tulee olla tosia, mutta oppilas voi lisätä tekstiin asioita, jotka olisivat voineet tapahtua tai olla mahdollisia. Tehtävässä on mainittu muutamia avainsanoja kirjoittamisen rungoksi.

    Työtä varten oppilaan on haettava tietoa eri ihmisryhmien oloista. Hän harjoittelee tiedonhakua ja historiallista empatiaa.

    Tehtävän sisältöalue ja laaja-alaisen osaamisen tavoitteet:

    S4 Uuden ajan murrosvaihe
    L1 Ajattelu ja oppimaan oppiminen
    L2 Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu
    L4 Monilukutaito

    Tukimateriaalissa on oppilaalle annettavat ohjeet sekä arviointikriteerit. Arviointi kohdistuu seuraaviin taitoihin:

    • T5 Historiallinen empatia
    • T6 Syy-seuraussuhteen hahmottaminen.

    Oppilaan ohje

    Lue ohjeet ennen kuin ryhdyt työhön. Palaa ohjeisiin matkan varrella.

    1. Lue kirjan kappale NN. Mieti keskusteluja tunnilla. Tutustu myös seuraaviin lähteisiin.
    1. Valitse hahmoksesi länsiafrikkalainen nainen tai mies, joka siepattiin ja myytiin orjaksi. Kirjoita päiväkirjateksti jostain seuraavista tapahtumista.
      1. Joutuminen orjaksi Afrikassa
      2. Olot laivassa (nukkuminen, tila, syöminen, kohtelu)
      3. Orjamarkkinat Amerikassa

    Arvioinnin perusteet

    Arvosana 5: Oppilas tunnistaa, että ihmisillä on ollut erilaisia motiiveja toiminnalleen. Oppilas tunnistaa yksittäisen syyn tai seurauksen menneisyydessä tapahtuneelle asialle. 

    = Oppilas osaa kertoa jonkin syyn tai seurauksen, joka on voinut liittyä henkilön elämään/kokemuksiin.

    Arvosana 7: Oppilas antaa esimerkkejä menneisyyden ihmisten toiminnan motiiveista.  Oppilas tunnistaa yksittäisen syyn ja siitä johtuvan seurauksen menneisyydessä tapahtuneille asioille.

    = Oppilas osaa kertoa useita syitä tai seurauksia, jotka ovat voineet liittyä henkilön elämään/kokemuksiin.

    Arvosana 8: Oppilas kuvailee suorien ja epäsuorien syiden vaikutuksia muutokseen. Oppilas tunnistaa syitä ja seurauksia menneisyydessä tapahtuneille asioille.

    = Oppilas osaa kuvata uskottavasti, mitä on voinut tapahtua henkilölle. Hän kertoo syitä tapahtumille tai henkilön toimintalle.

    Arvosana 9: Oppilas asettautuu menneen ajan ihmisen asemaan ja tarkastelee, miten hänen yhteiskunnallinen asemansa vaikuttaa hänen toimintaansa. Oppilas tunnistaa erilaisia syitä (suoria ja epäsuoria) ja seurauksia (lyhyt- ja pitkäkestoisia) menneisyydessä tapahtuneille asioille.

    = Oppilas pohtii henkilön asemaa yhteiskunnassa ja analysoi hänen toimintansa motiiveja. Hän kertoo henkilön elämästä laajasti ja osaa eläytyä tuon ajan ihmisen elämään.

    Takaisin ylös