Lapset ja nuoret kokevat kiusaamista kasvatuksessa ja koulutuksessa, verkossa ja vapaa-ajalla. Lasten ja nuorten kokema kiusaaminen koulussa on vähentynyt pitkällä aikavälillä tarkasteltuna. Myös koulukiusaamiseen osallistuvien oppilaiden ja opiskelijoiden osuus on vähentynyt pitkällä aikavälillä.

Kuvituskuvassa näkyy jalat ja keltaiset saappaat kalliolla
Kuva: Mikko Lehtimäki

Seuraavat kuviot havainnollistavat oppilaiden ja opiskelijoiden kokemaa kiusaamista koulussa vuosina 1996-2021. Tiedot ovat peräisin kouluterveyskyselyistä (THL).

 

Vuonna 2021 vähintään kerran viikossa koulukiusaamista kokeneiden osuus vaihteli koulutusasteittain: kun vain yksi prosentti lukiolaispojista koki koulukiusaamista vähintään kerran viikossa, 4.- ja 5.-luokkalaisten tyttöjen joukossa lähes joka kymmenes koki koulukiusaamista viikoittain. Myös pitkällä aikavälillä tarkasteltuna eniten kiusaamista koetaan keskimäärin 4- ja 5. vuosiluokilla, toiseksi eniten 8- ja 9. luokilla, kolmanneksi eniten ammatillisissa oppilaitoksissa ja vähiten lukioissa, ja jokaisella koulutusasteella kiusaamista koetaan viikoittain enemmän poikien kuin tyttöjen joukossa. Vähintään kerran viikossa koulukiusaamista kokevien lasten ja nuorten osuus on vähentynyt viime vuosikymmenellä vuosista 2008-2009 lähtien. Vuosien 2019 ja 2021 välillä vähintään kerran viikossa kiusattujen tyttöjen osuus on kuitenkin lisääntynyt selvästi 8.- ja 9.- luokkalaisten sekä 4.- ja 5.-luokkalaisten joukossa.

Graafi, jossa kerrotaan kuinka moni on joutunut kiusatuksi vähintään kerran viikossa
Niiden lasten ja nuorten osuus (%), joita on kiusattu koulussa vähintään kerran viikossa lukukauden aikana vuosina 1996-2021, tarkastelussa pojat ja tytöt perusopetuksen 4.- ja 5.- sekä 8.- ja 9.-luokilla, lukioissa ja ammatillisissa oppilaitoksissa.

Kiusaamisen kohteeksi joutuu muita useammin lapsi tai nuori, joka kuuluu sukupuoli- ja/tai seksuaalivähemmistöön (=sateenkaarinuori) tai on ulkomaalaistaustainen. Kaikilla koulutusasteilla ulkomaalaistaustaisia kiusataan enemmän kuin suomalaistaustaisia. Useampi kuin joka kymmenes peruskoululaisista ulkomaalaistaustaisista koki kiusaamista vähintään kerran viikossa vuosina 2019 ja 2021, kun suomalaistaustaisista sitä koki vain noin puolet tästä osuudesta. Sukupuolivähemmistöjen kokema kiusaaminen on noin kolminkertaisesti yleisempää kuin cissukupuolisten kokema kiusaaminen, ja seksuaalivähemmistöjen kokema kiusaaminen noin kaksinkertaista heterojen kokemaan kiusaamiseen verrattuna kaikilla koulutusasteilla. Kiusaaminen on kaikkein yleisintä 8.- ja 9.-luokkalaisten sukupuolivähemmistöjen kohdalla: selvästi useampi kuin joka kymmenes heistä tulee kiusatuiksi vähintään kerran viikossa. 

Kuvassa on pylväsgraafi, jossa kerrotaan prosentteina, kuinka moni ulkomaalaistaustainen, suomalaistaustainen, sukupuolivähemmistöön kuuluva, cis-sukupuoliset, seksuaalivähemmistöt ja heterot ovat olleet koulukiusattuna vähintään kerran viikossa.
Niiden nuorten osuus (%), joita on kiusattu koulussa vähintään kerran viikossa lukukauden aikana vuosina 2019 ja 2021, tarkastelussa ulkomaalaistaustaiset ja suomalaistaustaiset, sukupuolivähemmistöt ja cissukupuoliset sekä seksuaalivähemmistöt ja heterot perusopetuksen 8- ja 9.- luokilla, lukioissa, ja ammatillisissa oppilaitoksissa. 

Suurin osa lapsista ja nuorista ei koe kiusaamista koulun aikuisen taholta. On kuitenkin lapsia ja nuoria, jotka kokevat koulun aikuisen kiusaavan heitä. Koettu kiusaaminen koulun aikuisen taholta oli vuonna 2021 yleisintä 8.- ja 9.- luokkalaisten joukossa, toiseksi yleisintä 4.- ja 5.- luokkalaisten joukossa, kolmanneksi yleisintä ammatillisissa oppilaitoksissa, ja harvinaisinta lukioissa. Kun noin joka viides 8.- ja 9.-luokkalaisista koki kiusaamista aikuisen taholta harvemmin kuin viikoittain tai vähintään viikoittain, lukiolaisista sitä koki joka kymmenes harvemmin kuin viikoittain tai vähintään viikoittain. 

Kuvassa on graafi, jossa kerrotaan prosentteina, kuinka moni perusopetuksen 4., 5., 8., 9., lukion 1. ja 2. vuoden sekä ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijoista on kokenut koulun aikuisen taholta kiusaamista.
Niiden lasten ja nuorten osuus (%), joita opettaja tai muu koulun aikuinen on kiusannut koulussa lukuvuoden aikana vuonna 2021, tarkastelussa pojat ja tytöt perusopetuksen 4.- ja 5.- sekä 8.- ja 9.-luokilla, lukioissa ja ammatillisissa oppilaitoksissa.

Niiden oppilaiden ja opiskelijoiden osuus, joita ei ole kiusattu koulussa lainkaan lukukauden aikana on ollut kaikkina vuosina suurin lukioasteella, toiseksi suurin ammatillisissa oppilaitoksissa, kolmanneksi suurin 8.- ja 9.-luokilla ja pienin 4.- ja 5.-luokilla. Kiusaaminen vähenee alemmalta koulutusasteelta ylemmälle siirryttäessä. Niiden poikien, joita ei ole kiusattu koulussa lainkaan lukukauden aikana, osuus on pienempi kuin saman koulutusasteen tyttöjen, lukuun ottamatta vuosia 2017, 2019 ja 2021. Niiden poikien, joita ei ole kiusattu koulussa lainkaan lukukauden aikana, osuus on lisääntynyt vuodesta 2008 alkaen, ja 4.- ja 5.-luokkalaisten ryhmää lukuun ottamatta kasvanut suuremmaksi kuin tyttöjen vastaava osuus, joka on puolestaan viime vuosina vähentynyt tai pysynyt samana.

Graafi, jossa kerrotaan kuinka montaa ei ole kiusattu lainkaan lukukauden aikana
Niiden lasten ja nuorten osuus (%), joita ei ole kiusattu koulussa lainkaan lukukauden aikana vuosina 1996-2021, tarkastelussa pojat ja tytöt perusopetuksen 4.- ja 5.- sekä 8.- ja 9.-luokilla, lukioissa, ja ammatillisissa oppilaitoksissa. 
Takaisin ylös

Niiden oppilaiden ja opiskelijoiden osuus, jotka eivät osallistu muiden oppilaiden kiusaamiseen, on pitkällä aikavälillä lisääntynyt kaikilla koulutusasteilla. Myös viime vuosina, vuosien 2019 ja 2021 välillä, kiusaamiseen osallistumattomien osuus on lisääntynyt yleisesti, lukuun ottamatta hieman vähentynyttä 4.- ja 5. luokkalaisten tyttöjen osuutta. Lukioissa kiusaamiseen osallistumattomien osuus on suurin ja ammatillisissa oppilaitoksissa toiseksi suurin. Ala- ja yläkoululaisten poikien joukossa kiusaamiseen osallistumattomien osuus on pienin. Pojat osallistuvat kiusaamiseen selvästi enemmän kuin tytöt: esimerkiksi vuonna 2021 keskimäärin harvempi kuin joka kymmenes tytöistä osallistui kiusaamiseen, kun pojista selvästi useampi kuin joka kymmenes osallistui siihen.  

Graafi, jossa kerrotaan, kuinka moni ei ole osallistunut muiden oppilaiden kiusaamiseen
Niiden lasten ja nuorten osuus (%), jotka eivät ole osallistuneet lainkaan muiden oppilaiden kiusaamiseen lukukauden aikana vuosina 1996-2021, tarkastelussa pojat ja tytöt perusopetuksen 4.- ja 5.- sekä 8.- ja 9.-luokilla, lukioissa, ja ammatillisissa oppilaitoksissa.
 

Kasvatuksen ja koulutuksen järjestäjän on tärkeää seurata kiusaamisen yleisyyttä kouluissa, oppilaitoksissa ja varhaiskasvatuspalveluissa, ja tehdä tietojen perusteella kiusaamista vähentäviä toimia.

Takaisin ylös
Liitteet