Varhainen yhteistyö ja vuorovaikutus kiusaamis-, häirintä-, syrjintä- ja väkivaltatilanteissa, niihin puuttumisessa sekä niiden lopettamisessa on erittäin tärkeää.

 

Huoltajat ratkaisemassa – Toimintamallit kotien kanssa tehtävään yhteistyöhön

Koulun, oppilaitoksen ja varhaiskasvatuspalvelujen henkilöstö on velvollinen tekemään yhteistyötä lapsen, oppilaan ja alle 18-vuotiaan huoltajien (tai heidän laillisten edustajiensa) kanssa, sekä tukemaan huoltajien kasvatustyötä.

Vastuu lapsen ja nuoren kasvusta on ensisijaisesti huoltajilla. Huoltajien tehtävänä on tukea lapsen ja nuoren koulunkäyntiä ja oppivelvollisuuden suorittamista.

Tasa-arvoinen vuorovaikutus ja keskinäinen kunnioitus rakentavat luottamusta ja yhteistyötä. Opettajat jakavat lasta ja oppilaita koskevia tapahtumia ja kokemuksia huoltajien kanssa.

Huoltajille on tärkeää antaa tosiseikkoihin pohjautuvaa, rakentavaa ja myönteistä palautetta lapsesta ja oppilaasta. Lasta koskevat ongelmat ja oireet voivat korostua varhaiskasvatuksen, esiopetuksen tai perusopetuksen ryhmässä, ja ongelmat voivat tulla yllätyksenä huoltajille.

Luottamuksellinen yhteistyö antaa hyvän pohjan ongelmatilanteisiin puuttumiseen ja lapsen edun mukaisiin päätöksiin. 

Opettajilla ja rehtorilla on velvollisuus ilmoittaa kiusaamisesta, häirinnästä, syrjinnästä ja väkivallasta, sekä niiden epäilystä lapsen, oppilaan ja alle 18-vuotiaan opiskelijan vanhemmille (tai lapsen laillisille edustajalle). Ilmoitusvelvollisuus koskee sekä kohdetta että tekijää. 

Kouluissa, oppilaitoksissa ja varhaiskasvatuspalveluissa puututaan varhain ja johdonmukaisesti kiusaamiseen, häirintään, syrjintään ja väkivaltaan erilaisin keinoin ja päätöksin. Esiopetuksessa, peruskoulussa, lukiossa ja ammatillisessa koulutuksessa sovitaan toimintatavat näiden ilmiöiden tunnistamiseen, niihin puuttumiseen sekä tilanteiden seurantaan. Toimintatavoista sovittaessa tehdään yhteistyötä oppilaiden, opiskelijoiden sekä huoltajien ja heitä edustavien vanhempainyhdistysten kanssa.

Toimintatavoista tulee aktiivisesti viestiä esimerkiksi vanhempainilloissa ja sähköisillä kanavilla.  

Opetuksessa ja koulutuksessa käytetään kurinpitokeinoja ja -toimia, sekä turvaamistoimia. Kurinpitotoimista päätettäessä on kuultava oppilasta ja opiskelijaa, ja myös huoltajaa ennen päätöksentekoa. 

Kasvatuksen ja koulutuksen ammattilaisten on aina myös ilmoitettava salassapitosäännösten estämättä poliisille ja lastensuojeluun esimerkiksi pahoinpitelystä tai henkeen tai terveyteen liittyvästä teosta tai epäilystä. Ilmoituksen tekemisestä kannattaa keskustella ennakkoon huoltajien kanssa, mikäli tilanne sen sallii ja keskustelu on lapsen edun mukaista. Näin vältetään mahdollisia lisäkonflikteja koulun, oppilaitoksen, varhaiskasvatuspalvelujen ja kodin välillä.   

Opettajan tai rehtorin on tarvittaessa saatettava kiusaamista, häirintää, syrjintää tai väkivaltaa aiheuttavan sekä kohteena olevan tilanne opiskeluhuoltopalvelujen tietoon.

Tilanteen luonteesta riippuu, ilmoitetaanko asiasta kuraattorille, psykologille, terveydenhoitajalle vai lääkärille.  Toimet voivat olla kiusaamisen, häirinnän, syrjinnän tai väkivallan selvittämistä ja yksilöllistä tukea. Lisäksi perheellä on oikeus tarpeen mukaisiin sosiaali- ja terveydenhuollon palveluihin.

Varhaiskasvatuksessa neuvolan, sekä opetuksessa ja koulutuksessa yksilökohtaisen opiskeluhuollon toimet on tärkeää aloittaa varhain. Tärkeää on, että sekä kohde että tekijä saavat ajoissa tarpeellista apua ja tukea.

 

Mitä voin tehdä ja mistä haen apua, kun minua kiusataan

Jos huoltaja havaitsee, että lasta tai nuorta kiusataan, häiritään, syrjitään tai häneen kohdistuu väkivaltaa kasvu- tai opiskeluympäristössä, hänen kannattaa olla yhteydessä luokanvalvojaan tai muuhun opettajaan. Opettajan on selvitettävä asia ja puututtava tilanteeseen selvittämisen jälkeen, mikäli tilanne sitä vaatii. Selvittämisessä ja puuttumisessa voi olla mukana opiskeluhuoltopalveluiden ammattilaisia sekä rehtori. Heidän lisäkseen voi apuna olla koulun ja oppilaitoksen ulkopuolisia toimijoita ja muita viranomaisia.  

Jos huoltaja ei pyynnöstään huolimatta saa lapsensa kohtaamaa kiusaamista, häirintää, syrjintää tai väkivaltaa käsittelyyn ja päättymään, on huoltajalla mahdollisuus tehdä perusoikeuksien toteutumattomuudesta kantelu Aluehallintovirastoon. Huoltajalla on aina mahdollisuus olla yhteydessä lastensuojeluun ja poliisiin.

 

PODCAST: Ammatillisen koulutuksen ja kotien yhteistyöllä nuorelle turvallisuutta