GE1 Maailma muutoksessa -moduuli (2 op) tukee kaikkien laaja-alaisten tavoitteiden saavuttamista. Paikallisesti pitää pohtia, mitä laaja-alaisen osaamisen osa-alueita käsitellään moduulista rakennettavassa opintojaksossa. Keskeistä on, että maantieteen oppimäärään suorittamisen jälkeen kaikki laaja-alaisen osaamisen osa-alueet on käsitelty.
Maailma muutoksessa -moduuli rakentaa pohjaa maantieteellisen maailmankuvan kehittämiselle ja alueelliselle ajattelulle. Paikannimistön hallinta luontevissa yhteyksissä konkretisoi opetusta ja linkittää ilmiöt alueisiin. Lisäksi on tärkeä hallita maantieteellisiä peruskäsitteitä. Käsitteitä on käytettävä täsmällisesti ja oikeissa yhteyksissä. Moduulissa korostuu myös maantieteen ainutlaatuisuus luonnontieteellisten ja humanistis-yhteiskuntatieteellisten ilmiöiden ja prosessin vuorovaikutuksen ymmärtämisessä. Ajankohtaiset, opiskelijoiden elämismaailmaan liittyvät havainnot ja uutiset innostavat maantieteen opiskeluun.
Hyvinvointiosaaminen
- Moninaisuuden ymmärtäminen. Opetus lisää opiskelijan ymmärrystä monimuotoisesta maailmasta. Maantieteessä korostuu alueiden erilaisuus ja monimuotoisuus sekä toisaalta niiden samankaltaisuus, mikä antaa opiskelijalle työkaluja moninaisuuden ymmärtämiseen. Tätä voidaan vahvistaa tutustumalla erilaisiin alueisiin geomedian avulla, kuten karttojen, satelliittikuvien, kuvien tai videoiden avulla sekä ryhmätyöskentelyllä ja keskusteluilla.
- Puhdas elinympäristö. Opetus lisää opiskelijan ymmärrystä puhtaan, terveellisen ja turvallisen elinympäristön merkityksestä ihmisen kokonaisvaltaiselle hyvinvoinnille. Tätä voidaan vahvistaa muun muassa tilastojen, valokuvien, videoiden tai kertomusten avulla.
Vuorovaikutusosaaminen
- Työskentely pareittain ja pienryhmissä. Yhteistyöhön perustuvaa työskentelyä voidaan harjoittaa esimerkiksi pienimuotoisen kokeellisen työn tutkimusaineiston hankkimisessa, analysoinnissa ja tulkitsemisessa. Pienryhmissä yhteisesti ideoiden ja suunnitellen vahvistetaan vuorovaikutusosaamista, mikä vaatii onnistuakseen opettajalta ohjausta ryhmätyöskentelyn eri vaiheissa.
- Tuotosten esittäminen. Tuotosten (esimerkiksi tulos, johtopäätös, esitelmä) esittäminen koko ryhmälle tukee niin ajattelutaitojen kuin esiintymis- ja vuorovaikutustaitojen kehittymistä. Myös esiintymistaitojen harjoittaminen vaatii opettajalta ohjausta ja tukea.
- Vaikuttamisen keinot. Moduulin teemoihin sopivat myös asiaperusteinen argumentointi, vastamainokset, mielipidekirjoitukset, posterit ja muiden vaikuttamisen keinojen hyödyntäminen.
Monitieteinen ja luova osaaminen
- Käsitteiden käyttö täsmällisesti ja oikeissa yhteyksissä. Kielitietoinen opetus muun muassa innostaa opiskelijoita käyttämään maantieteen omia käsitteitä ja tieteellistä kieltä esimerkiksi pelillistämällä tai poimimalla maantiedeaiheisia uutisia arjesta.
- Alue-esimerkit opetuksen tukena. Maantieteen opetuksen oleellinen osa on myös maantieteellisten ilmiöiden havainnollistaminen alue-esimerkkien avulla hyödyntäen esimerkiksi kuvia, videoita tai muuta geomediaa. Tällä tavalla opetus konkretisoituu ja globaaliymmärrys vahvistuu.
- Geomedian käyttö. Maantiede on tilaa tutkiva tiede. Tilaa voidaan havainnollistaa, ymmärtää ja tutkia eri tavoin. Keskeistä maantieteessä ovat geomediataidot, kuten karttojen, paikkatiedon, diagrammien, kuvien, videoiden sekä kirjallisten lähteiden tarkoituksenmukaiset tulkinta- ja käyttötaidot. Näitä taitoja tulee harjaannuttaa maantieteen opinnoissa.
- Luonnonmaantieteellisen ja ihmismaantieteellisen lukutaidon vahvistaminen. Luonnonmaantieteellistä ja ihmismaantieteellistä lukutaitoa voi vahvistaa esimerkiksi erilaisilla teemaan liittyvillä uutisilla ja muilla tekstilajeilla, jotka havainnollistavat tieteellistä tutkimusta tai hyödyntävät maantieteeseen nojaavaa retoriikkaa. Samalla opiskelijat käyttävät ja arvioivat kriittisesti maantieteellisiä tietolähteitä sekä perustelevat näkemyksiään maantieteelle ominaisella tavalla. Opiskelijat pääsevät vertailemaan, miten arkitieto eroaa tieteellisestä tiedosta.
- Tieteelliseen tutkimukseen perehtyminen. Monitieteellistä ja luovaa osaamista voidaan vahvistaa myös tarkastelemalla tieteellisen tutkimuksen prosessia (kuten pro gradu -töitä, tutkimusartikkeleita, maantieteellisiä sovelluksia). Näin havainnollistetaan maantieteen eri tieteenalojen merkitystä ja vahvistetaan ajatusta tutkimusmenetelmistä osana luonnontieteitä tai humanistis-yhteiskuntatieteellisiä tieteitä. Luovan ajattelun kehittymistä vahvistavat maantieteellisten ilmiöiden havainnointi ja tulkinta. Tieteen tekeminen itsessään on jo luovaa ja innovatiivista.
Yhteiskunnallinen osaaminen
- Maantieteen merkitys työelämässä ja jatko-opinnoissa. Opetuksessa voidaan tutustua jatko-opintoaloihin ja uratarinoihin sekä tehdä yritysvierailuja, myös yhteistyössä opinto-ohjaajien kanssa. Myös virtuaalivierailut ovat mahdollisia.
- Maantieteellisen osaamisen monipuolinen tarve eri aloilla. Opetuksessa voidaan tutustua eri aiheisiin (tutkimukset, artikkelit, uutisseuranta), maantieteen tieteenaloihin sekä eri ammattiryhmiin, joissa tarvitaan maantieteellistä osaamista huomioiden paikalliset ja kansainväliset tutkimukset. Lisäksi on huomioitava, että Suomessa tehdään merkittävää alan tutkimusta.
- Yhteiskunnalliset ja ympäristökysymykset. Maantieteellisen tietämyksen avulla opiskelija kykenee mediakriittisyyteen, mitä voidaan vahvistaa uutisseurannan ja -analyysien kautta. Tärkeää on havainnoida suomalaisen uutisvirran alueellista jakautumista: Mitkä ja mihin sijoittuvat tapahtumat ylittävät uutiskynnyksen? Miksi? Miten media vaikuttaa maailmankuvamme muodostumiseen?
Eettisyys ja ympäristöosaaminen
- Lähtökohtana luonnontieteellisten perusteiden ymmärrys. Nykyisen ilmastonmuutoksen tarkastelussa opiskelijan on välttämätöntä ymmärtää sen luonnontieteellinen perusta, jotta hän voi ymmärtää muutosten alueellista ja ajallista vaihtelua. Opiskelija hahmottaa tämän ajan viheliäisiä ongelmia, kuten kuivuutta ja tulvia tai puhtaan veden puutetta ja nälänhätää sekä niiden riippuvuussuhteita, ja oppii toimimaan kestävän tulevaisuuden edistämiseksi.
- Eettiset pohdinnat. Alueelliset esimerkit ja globaaliymmärryksen kehittyminen luovat pohjan mm. luontoympäristön merkityksen ja ihmisten moninaisuuden ymmärtämiselle, näiden itseisarvolle ja eettisille pohdinnoille. Tätä voidaan vahvistaa esimerkiksi ryhmätöiden, väittelyiden sekä asiaperusteisen argumentoinnin kautta.
Globaali- ja kulttuuriosaaminen
- Maantieteellisten tutkimusten tekeminen ja hyödyntäminen kansainvälisesti. Maailman verkottuminen ja keskinäiset riippuvuudet auttavat suuntautumaan tulevaisuuteen. On huomattava, että monet ilmiöt tapahtuvat sekä lokaalisti että globaalisti. Kansainvälisiin tutkimushankkeisiin ja innovaatioihin tutustutaan esimerkiksi esitelmien ja uutisseurannan avulla.
- Agenda 2030. YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelma Agenda 2030:n tavoitteita pohditaan maantieteen näkökulmasta. Agenda 2030:n tavoitteisiin tutustutaan alueellisista ja ajallisista näkökulmista. Opetuksessa pyritään ymmärtämään eri Agenda 2030 -tavoitteiden keskinäisriippuvuus ja ilmiöiden ylirajallisuus eli globaalinäkökulma, mikä kasvattaa globaalia ymmärrystä.
- Globaaliymmärrys. Esimerkiksi ilmastonmuutos, hyvinvoinnin jakautuminen tai kestävän kehityksen sitoumukset näyttäytyvät erilaisina eri puolilla maailmaa, ja niihin suhtaudutaan eri tavalla kulttuurista riippuen. Opetuksessa voidaan esitellä ympäristön ja ihmiskunnan muutoksia ja niiden ratkaisukeinoja eri alueilla hyödyntäen geomediaa, kansainvälisiä uutis- ja tiedesivustoja, virtuaalivierailuja, dokumentteja, elokuvia tai vaikka kirjallisuutta. Globaaliymmärrys kehittyy ajattelu kehittymisen kautta, eikä se vaadi matkustamista.