Lukio-opiskelijalla on oikeus saada tukea opinnoissaan riippumatta siitä, mistä vaikeudet ja haasteet johtuvat. Tuen tarve ja mahdolliset syyt siihen on tärkeä tunnistaa, jotta tarjottu tuki on oikeanlaista ja hyödyttää opiskelijaa parhaalla tavalla. Sivulla on tietoa yleisimmistä lukio-opiskelijoiden haasteista, niiden ominaispiirteistä sekä hyödyllisistä tahoista haasteiden selvittämiseksi.

Ympyrässä
Kuva: Jasmin Ryynänen

Sivulla esiteltyjen haasteiden lisäksi opiskelija voi kokea vaikeuksia myös muista syistä. Opettajan ja ohjaajan onkin tärkeää muistaa opiskelijoiden yksilöllisyys ja oma rajallisuutensa tuen tarjoamisessa. Esiteltyjen haasteiden yhteydessä on ehdotuksia myös erilaisista tukea ja lisätietoa tarjoavista tahoista, joihin opettajan on hyvä tutustua lukio-opiskelijan haasteiden kohtaamista varten. 

Lukivaikeudella (lukihäiriö, dyslexia) tarkoitetaan lukemisen ja kirjoittamisen erityisvaikeutta, jonka keskeinen piirre on vaikeus hahmottaa äänteisiin sisältyvää tietoa ja käsitellä sitä.

Koska lukivaikeuteen liittyy usein myös muistin ongelmia, esimerkiksi kielellisen lyhytkestoisen muistin kapeutta, lukivaikeus voi hidastaa uusien asioiden painamista mieleen ja ylipäätään oppimista. Lisäksi opiskelija voi tietoisesti vältellä lukemista sen hitauden tai ymmärtämisen vaikeuksien vuoksi, mikä voi johtaa sanavaraston ja yleistietojen köyhtymiseen.

Lukivaikeutta ilmenee hyvin monella tavalla, eikä se rajoitu pelkästään kirjoitetun tekstin lukemisen tai kirjoittamisen haasteisiin.  Lukivaikeudelle tyypillisiä piirteitä ovat

  • hidas lukeminen tai kirjoittaminen 
  • kaksoiskonsonantti- ja vokaalivirheet
  • reversaali (keila–kiela)
  • rotaatio (banaani–danaani)
  • äänteiden erottelukyvyn vaikeudet
  • tekstin ymmärtämisen vaikeudet
  • vaikeudet mm. matematiikan sanallisissa tehtävissä
  • kapea työmuisti
  • hahmottamisen vaikeudet esim. kartoissa
  • motoriikan vaikeudet (huono käsiala)
  • vaikeudet vieraiden kielten oppimisessa.

On tärkeää, että opiskelija löytää oman tapansa omaksua tietoa ja hyödyntää tekstiä. Sopivan tuen avulla opiskelu lukiossa mahdollistuu. Osalla lukivaikeus on todettu jo varhain, mutta joskus lukivaikeus huomataan vasta lukiossa.

Monessa lukiossa tehdään lukiseula opintojen alkaessa. Tarvittaessa erityisopettaja, psykologi, puheterapeutti tai muu asiantuntija antaa lausunnon lukivaikeudesta. Tämän perusteella voidaan suunnitella tarvittavat tukitoimet lukio-opiskeluun sekä erityisjärjestelyt ylioppilaskirjoituksiin.  

Vinkkejä lukivaikeudessa tukemiseen

Opettaja voi konkreettisilla keinoilla tukea opiskelijaa, jolla on lukivaikeuden tai esimerkiksi kielitaustan takia vaikeuksia opiskelussaan sekä erityisesti lukemisessa ja kirjoittamisessa. 

Opettaja, sinä voit

  • tutustua itse selkotekstin tuottamiseen (esim. selkeä puhe) ja selkokielisiin oppimateriaaleihin sekä laatia itse selkeäkieliset tehtävänannot
  • hyödyntää Celian saavutettavia aineistoja ja  muita tarjolla olevia selkokirjoja, säeromaaneja ja äänikirjoja (esim. äidinkielen tunneilla)
  • avustaa tehtävien hahmottamisessa sanallistamalla niiden aloitukset ja välivaiheet myös suullisesti
  • selventää myös käytettävissä olevaa aikaa ilmoittamalla suullisesti, kuinka paljon aikaa tehtävään saa tai täytyy käyttää
  • kerätä välikokeiden avulla opiskelijoille ja itselleen tietoa kunkin opiskelijan omasta osaamisesta opintojakson aikana ja selventää kokeiden jälkeen vajavaisesti sisäistetyt asiat
  • testauttaa erilaisia opiskelustrategioita erityisopettajan avustuksella ja auttaa jokaista opiskelijaa näin löytämään itselleen sopiva opiskelutekniikka (esim. Feynman-, Cornell-, SQ3R- ja erilaiset muistiinpanotekniikat)
  • ohjeistaa syventävien lukuohjelmien käytössä (esim. Wordin syventävä lukuohjelma)
  • mahdollistaa sanakirjojen käytön (esim. Opetushallituksen laatimat eri oppiaineiden sanastot vieraskielisille).

Lisätietoa

Lukivaikeuden tunnistamisesta ja lukivaikeuteen olemassa olevista apuvälineistä on saatavilla tietoa esimerkiksi Lukihäiriöt.fi-sivustolla. Ylioppilastutkintoa varten lukemisen ja kirjoittamisen erityisvaikeudesta ja sen vaikeusasteesta antaa lausunnon asiaan perehtynyt erityisopettaja, psykologi tai puheterapeutti. Tekstien saavutettavuudesta ja selkokielestä tietoa tarjoaa Celia.
Takaisin ylös

Opiskelijalla voi ilmetä ongelmia tarkkaavuuden säätelyssä ja toiminnanohjauksessa. Keskittyminen voi olla herkästi häiriintyvää, eikä opiskelija jaksa paneutua yhteen asiaan pitkäksi aikaa kerrallaan. Opiskelijan ajatus voi lähteä harhailemaan ja saattaa hypellä tehtävästä toiseen. Tehtävien loppuun saattaminen voi olla hankalaa ja yksitoikkoisuus tuntua ylivoimaiselta. Opettajan on tällöin erityisen tärkeää ymmärtää, että on olemassa monenlaisia tapoja oppia ja samanaikaisesti monenlaisia asioita, jotka voivat oppimista häiritä. 

Keskittymisen ja tarkkaavuuden tyypillisiä haasteita ovat

  • vaikeus pysyä paikoillaan ja ajatuksen harhaileminen
  • kykenemättömyys keskittyä opiskeltavaan asiaan
  • asioiden pirstaloituminen ja asioiden meneminen ohi, koska tarkkaavaisuus ei pysy yllä
  • toiminnanohjauksen vaikeudet
  • vireystilan vaikeudet ja häiriöherkkyys
  • motorinen levottomuus
  • impulsiivinen käytös. 

ADHD:llä tarkoitetaan aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriötä, joka ilmenee usein tarkkaamattomuuden ja ylivilkkauden lisäksi impulsiivisena käytöksenä sekä ja motorisena levottomuutena. ADHD ei aina aiheuta yliaktiivisuutta, vaan ilmenee esimerkiksi asioiden unohteluna ja unelmointina. 

Jos opiskelijalla on ADHD-diagnoosi, nuoren sekä hänen läheistensä on tärkeää ymmärtää, että oireet johtuvat hermoston erilaisesta toiminnasta ja että oireisiin on saatavilla apua. Tarkkaavuudessa ja keskittymisessä esiintyy huomattavaa vaihtelua, eikä aina kysymyksessä ole erillinen tarkkaavuushäiriö.

Vinkkejä keskittymisen ja tarkkaavuuden tukemiseen

Opettaja voi tukea opiskelijan keskittymistä ja rauhoittaa luokkatilaa vähentämällä opetuksen ja opiskelun aikaisia aistiärsykkeitä. Niitä vähentäviä keinoja voivat olla

  • korvatulppien käyttö tai musiikin kuuntelu
  • luokan valaistuksen tai akustiikan muuttaminen sekä visuaalisten ärsykkeiden vähentäminen esimerkiksi sermien avulla
  • stressilelujen ja jumppapallojen käyttö sekä mahdollisuus opiskella seisten motorisen levottomuuden purkamiseksi 
  • opiskelijoiden sijoittaminen luokkatilaan toisiaan vähemmän häiritsevällä tavalla
  • silmien väsymisen välttäminen lukukalvojen käytöllä ja näytön kontrastin muuttamisella.

Lisätietoa

Erityisesti ADHD:stä saa tietoa, julkaisuja ja tukea muun muassa ADHD-liitolta sekä ADHDtutuksi.fi-sivustolta.
Tietoa tarkkaavuuteen liittyvistä oppimisvaikeuksia tarjoaa esimerkiksi Kuntoutussäätiön ylläpitämä Oppimisvaikeus.fi-sivusto
Takaisin ylös

Autismikirjoon kuuluvalla opiskelijalla on aivojen neurobiologinen kehityshäiriö, joka vaikuttaa hänen tapaansa ja kykyynsä viestiä ja olla vuorovaikutuksessa muiden ihmisten kanssa sekä siihen, millä tavoin hän aistii ja ylipäätään kokee ympäröivän maailman. Nimitys "autismikirjo" kuvaa sitä, miten yksilöllistä ja monimuotoista kirjon vaihtelu on.  Autismikirjon ilmeneminen on aina yksilöllistä, mikä näkyy myös tuen tarpeessa ja tukimuodon valitsemisessa.  

Autismikirjoon kuuluvalla opiskelijalla voi olla

  • toiminnanohjauksen pulmia
  • aistiyliherkkyyttä
  • heikot sosiaaliset taidot (esim. taito lukea sosiaalisia tilanteita)
  • suuri mahdollisuus ymmärtää väärin tai tulla väärin ymmärretyksi
  • vaikeuksia tulkita ilmeitä ja eleitä
  • puutteita tilannetajussa
  • kapea-alaisia kiinnostuksen kohteita.

Autismikirjon toimintarajoitteet ja haasteet voivat vaikuttaa elämään. Mutta autismikirjoon liittyy myös vahvuuksia, esimerkiksi hyvä keskittymiskyky tai vahva asiantuntijuus omasta kiinnostuksen kohteesta. Näitä kykyjä on mahdollista painottaa oikeanlaisella tuella ja ohjauksella. 

Lisätietoa

Tietoa autismikirjosta sekä siihen liittyvistä koulutuksista, kursseista ja tapahtumista on saatavilla esimerkiksi Autismiliiton sivuilta. Autismiliitto on valtakunnallinen asiantuntija- ja kansalaisjärjestö, joka pyrkii toiminnallaan yhdenvertaisuuteen, yhteisöllisyyteen ja asiantuntijuuteen, joita autismikirjon monimuotoisuuden ymmärtäminen ja arvostaminen vaativat.
Takaisin ylös

Nuoruutta leimaa nopea fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen kehitys. Nuori käy läpi muutoksia suhteessa esimerkiksi omaan lähipiiriinsä, seksuaalisuuteensa ja identiteettiinsä. Jokainen nuori käy läpi nuoruuden ikävaiheen yksilöllisesti, eivätkä siihen liittyvät hämmennykset ja haasteet eivät välttämättä näy ulospäin. Nuoruudelle tyypillinen tunteiden kuohunta, hämmennys ja alakuloisuus muuttuvat haasteiksi silloin, kun ne häiritsevät merkittävästi nuoren toimintakykyä ja tekemistä. 

Mielenterveyden tyypillisiä haasteita ovat

  • häiritsevä koejännitys
  • vaikeus esiintyä
  • sosiaalisten tilanteiden vaikeudet
  • ryhmäytymisen haasteet
  • yksinäisyys
  • vaikeat elämäntilanteet
  • masennus ja ahdistus
  • traumat
  • erilaiset pakko-oireet.

Vinkkejä mielenterveyden tukemiseen

Mielenterveyden haasteet ovat yksilöllisiä ja monipuolisia. Opettaja voi kuitenkin helpottaa yksinkertaisillakin teoilla opiskelijoiden kokemaa kuormitusta ja siten edesauttaa opiskelijoiden mielenterveyttä. 

Opettaja, ohjeita sinulle

  • Varmista, ettei tehtävien palautus ole viimeistään keskellä yötä. Tämä on usein vakiona monissa ohjelmistoissa, kuten Classroomissa. 
  • Muista, että opiskelijan mielenterveyden haasteiden taustalta voi löytyä puutteelliset lukutaidot (luku- ja kirjoitustaidot, opiskelutekniikat, tiedonhaku-, esiintymis-, vuorovaikutus- ja ryhmätyötaidot​), mikä alentaa opiskelijan itsetuntoa ja sisäistä motivaatiota opiskeluissa.
  • Älä väheksy omia tai muiden ohjaajien ja opettajien huomioita opiskelijan hyvinvoinnista: jos sinulla on huoli opiskelijasta, puhu hänelle ja kerro siitä. Ohjaa opiskelija tarvittaessa mielenterveyspalvelujen piiriin.
  • Helpota koko luokan koejännitystä sallimalla lunttipaperit kaikille kokeen aikana. 
  • Aikatauluta tehtävien palautukset ja kokeet ennen loma-aikoja, jotta opiskelijat saavat käyttää lomansa aidosti palautumiseen.

Keinoja elämänhallinnan edistämiseksi

  • Opiskelijoiden hyvinvointia ja elämänhallinnantaitoja voi vahvistaa lisäämällä niitä käsitteleviä valinnaisia opintoja​ lukioon. Tällaisilla opintojaksoilla voi vahvistaa ohjausta erityisopettajan, opinto-ohjaajan tai vaikka koulukuraattorin avulla.
  • Esitelmien ja esilläolon jännittävyys on hyvä pitää mielessä ja niiden suunnittelu tärkeää. Kovasta esiintymisjännityksestä tai sosiaalisten tilanteiden pelosta kärsivälle opiskelijalle voi tarjota vaihtoehtoisen toteutustavan esimerkiksi videon tai vain opettajalle esiintymisen muodossa. Sosiaalisten tilanteiden pelko voi pahimmillaan estää lukio-opinnot, jos vaihtoehtoja ei anneta.
  • Kokeita voi järjestää eriytetyissä tiloissa tarvittaessa.
  • Ryhmäyttämisen merkitys on suuri erityisesti ensimmäisenä vuonna. Sitä on hyvä toteuttaa myös opintojaksokohtaisesti, jotta jakson aloittaminen mahdollisesti uudella kokoonpanolla alkaa sujuvasti.
  • Opiskelijalle voi tarjota opintojen pidennyssuunnitelman  mahdollisuutta, jos opinnot eivät suju tavoitetahdilla tai tahdin ylläpitäminen tuntuu vaikealta ja stressaavalta. 

Lisätietoa

Nuorten mielenterveyshäiriöistä saa tietoa esimerkiksi Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta, Nuorten mielenterveystalo -palvelusta sekä Mannerheimin Lastensuojeluliitolta. Nuorten mielenterveystalo tarjoaa muun muassa oppaita peliriippuvuudesta, päihteistä tai psykoosista selviämiseksi sekä omahoitotukea esimerkiksi kriiseistä selviämiseksi ja itsetuhoisuuden voittamiseksi.
Mielenterveyden haasteet voivat aiheutua myös opiskelumaailmasta ja sen aikaansaamasta stressistä. Muun muassa Nyyti ry edistää opiskelijoiden mielenterveyttä tarjoamalla monipuolista tietoa ja toimintaa mielen hyvinvointiin ja opiskeluarjessa jaksamiseen liittyvissä asioissa.  Järjestö myös tukee opiskelijoita tarjoamalla koulutusta, materiaaleja ja verkostoja.
Takaisin ylös

Edellä esitetyt opiskelijan haasteet voivat vaikuttaa opiskelijan toiminnanohjaukseen. Toiminnanohjaus tarkoittaa niitä keinoja ja tapoja, joiden avulla opiskelija pyrkii saavuttamaan tavoitteensa. Siihen kuuluu muun muassa tavoitteellisen toiminnan suunnittelu ja suoritustavan valitseminen. Myös toiminnan aloittaminen, joustavuus  ja toimintatavan muuttaminen ovat osa toiminnanohjausta. 

Toiminnanohjauksen tyypillisiä haasteita ovat

  • vaikeus aloittaa tehtävää
  • tehtävään juuttuminen 
  • täydellisyyden tavoittelu ja kykenemättömyys lopettaa
  • tehtävän jättäminen tekemättä
  • asioiden unohtelu
  • tehtävään käytettävän ajan hahmottamisen vaikeudet
  • puhelimen jatkuva käyttö
  • jatkuva myöhästyminen
  • oma ajanhallinta ja asioiden priorisointi.

Vinkkejä toiminnanohjauksen tukemiseen

Opiskelijan toiminnanohjauksen tukemiseksi opettaja voi ohjeistaa ja antaa mallia ajan- ja tilankäytön keinoihin. Toiminnanohjausta parantaa 

  • opiskelutahdin rytmittäminen ja tuntien jaksottaminen, jos opiskelija kokee yleisen tahdin liian nopeaksi tai hitaaksi
  • selkeä ohjeistus kurssin sisällöstä ja sen tehtävistä päivämäärineen kalenterin käyttöä varten
  • ryhmätöiden osittainen jakaminen taitotason mukaan, jotta hitaammat tekijät eivät päädy kopioimaan nopeiden vastaukset​
  • ajankäytön suunnittelu erityisopettajan kanssa esimerkiksi viikkosuunnittelmien muodossa
  • opiskelutöiden tasapainoinen suunnittelu ja osaamisen testaaminen opintojakson aikana, jotta opiskelijat ymmärtävät oman osaamisensa ja ajankäyttönsä riittävyydeen​.

Lisätietoa

Tietoa erityisesti toiminnanohjauksen haasteista on saatavilla muun muassa HUSin ja Terveyskylän sivuilta. Toiminnanohjausta varten on olemassa myös Käypä hoito -suositus. 

Takaisin ylös

Monet sairaudet ja vammat voivat vaikuttaa opiskelijan oppimiseen, motivaation ja jaksamiseen.  

Opiskelukykyyn voi vaikuttaa esimerkiksi: 

  • näkövamma tai näön heikkeneminen
  • kuulovamma tai kuulon heikkeneminen
  • liikuntavamma, nivel- ja tukielinsairaudet
  • pitkäaikaissairaudet 
  • onnettomuudet, loukkaantumiset
Kun opiskelijalla on haasteita yhden tai useamman aistin kanssa, opettajan on tärkeä ensin perehtyä siihen, millaista kyseisen aistivaikeuden kanssa toimiminen on ja millaista aistivaikeuden kanssa elävän opiskelijan kohtaamisen on syytä olla. Suomessa näkökyvyn haasteista tiedottaa ja tukea antaa muun muassa Näkövammaisten liitto ry. Kuulovaikeuksista ja viittomakielestä tietoa saa esimerkiksi Kuuloliitolta ja Kuurojen Liitolta. Oppimis- ja ohjauskeskus Valterin sivuilta löytyy puolestaan monipuolista materiaalia ja julkaisuja opetuksen ja kuntoutuksen tarpeisiin.
Motoriikan haasteiden taustalla syyt voivat olla hyvin moninaisia. Tästä syystä myös tuen muodot eroavat toisistaan motoriikan haasteissa. Suomessa tietoa, toimintaa ja tukea motorisiin haasteisiin ja vaikeuksiin tarjoaa muun muassa CP-liitto. Suomen Lihastautiliitto antaa lisäksi tietoa lihassairauksista ja niiden kanssa elämisestä ja kohtaamisesta sekä valvoo lihassairaiden ihmisten oikeuksien toteutumista. Tapaturmaisesti vammautuneen opiskelijan muuttuneeseen elämäntilanteeseen saa apua puolestaan Tatu ry:ltä, joka tarjoaa vertaistukea ja keskusteluapua nuorille.
Moniin fyysisiin haasteisiin voi liittyä myös pitkittynyttä kipua. Kipu on yksilöllistä ja ansaitsee tulla huomatuksi ja hoidetuksi, sillä hoitamattomana kiputila lisää stressiä ja vähentää huomattavasti toimintakykyä ja yleistä jaksamista. Esimerkiksi Suomen kipu ry tiedottaa ja tukee kivun kanssa eläviä ja heidän läheisiään erityisesti kroonisen kivun kanssa elämisessä ja kivun huomioimisessa.
Takaisin ylös