Monitieteinen ja luova osaaminen - STEAM osaksi lukion kuvataidetta

Lukion opetussuunnitelman perusteiden mukaan kuvataiteessa monitieteinen ja luova osaaminen näkyy siten, että taiteelle ominainen työskentely hyödyntää erilaisia tutkimisen, ilmaisemisen, esittämisen ja toiminnan tapoja. Lukiossa kulttuurisia ilmiöitä tutkitaan visuaalisuutta ja muita tiedon tuottamisen tapoja käyttämällä. Monitieteisen ja luovan osaamisen tueksi voi erityisesti kuvataiteessa ottaa STEAM-ajattelun.

Kirjoittaja: Piritta Malinen

STEAM ja taide

STEAM-kirjainyhdistelmä viittaa sanoihin Science – Technology – Engineering – Art – Math eli laaja-alaiseen ja teknologiaorientoituneeseen työskentelyyn. Monesti STEAMin toivotaan lisäävän matemaattista ja luonnontieteellistä osaamista sekä tekevän siitä oppijalähtöisempää ja konkreettisempaa. Joissain yhteyksissä on käyty keskustelua, viittaako STEM-oppimiseen lisätty A taiteeseen ja muotoiluun vai humanistisiin aineisiin. Suomalaisessa kontekstissa STEAM mielletään kuitenkin nimenomaan yhdistelmäksi teknologiaa, luovuutta, insinööritaitoja ja niin sanottua värkkäilyä, muotoilua ja visuaalisuutta.

Kuvataideopetuksen voidaan puolestaan ajatella toteuttaneen jonkinlaista STEAM-ajattelua jo paljon ennen kuin siitä on puhuttu. Geometrian ymmärtäminen, kolmiulotteisuuden hahmottaminen, mallinnusrakenteiden kokeilut ja teknologian käyttö ovat olleet arkipäivää kuvataideopetuksessa jo kauan ennen lukioiden digiloikkaa. Erilaisiin STEAM-hankkeisiin ja projekteihin sisältyy usein ajatus käsillä tekemisen ja robotiikan yhdistämisestä, kokemuksellisuudesta, omaehtoisuudesta, vertaisohjaamisesta, innovatiivisuudesta sekä visuaalisuudesta tai konkreettisten esineiden tuottamisesta.

Kuvataiteen opiskelussa voidaan käyttää luontevasti monipuolisia tekniikoita ja teknologioita sekä hyödyntää erilaisia toimintaympäristöjä tarkoituksenmukaisesti. Kyseessä voivat olla pienimuotoisemmat kokeilut tai tiedostetummin eräänlainen STEAM-orientoituminen arjessa, projekteissa tai oppimisympäristöjen rakentamisessa. Mikäli opiskelijoille tulee tutuksi ja luontevaksi erilaisten teknisten laitteiden mahdollisuudet ja käyttö, niiden hyödyntäminen monialaisesti helpottuu. Monissa STEAM-hankkeissa tavoitteena onkin teknologian saavutettavuus ja sen käytön mahdollistaminen. Siihen olisi hyvä lukioissa pyrkiä ilman erityisiä hankkeitakin.

Tällä hetkellä STEAM-oppiminen mielletään helposti kalliiden laitteiden ja hyvin insinöörimäisten kokeilujen pelikentäksi, mutta perusidean toteutuminen voi lähteä pienistä kokeiluista ja eritoten laaja-alaisesta ajattelusta. Vaikkapa iPadeilla erilaisilla sovelluksilla pystytään toteuttamaan niin green screen -kuvaamista kuin lisättyä todellisuutta (esim. ARMakr-ohjelmisto). Tuolloin opiskelijalle hahmottuvat ne toimintatavat, jotka ovat tätä aikaa niin median tuotannoissa kuin jatko-opiskelussa.

Olennaisin kysymys ei olekaan, onko koululla VR-laitteet, robotit, 3D-tulostimet tai mittava kuvauskalusto. Monipuolinen ja mahdollistava teknologia auttaa, mutta ei ole välttämättömyys monitieteisen ajattelun ja käytänteiden omaksumisessa. Merkityksellistä on huomata mahdollisuuksia ennakkoluulottomuudessa, tutkimisessa, luovuudessa, osallisuudessa, toimijuudessa, ongelmanratkaisussa, vertaisoppimisessa, oppiaineidenvälisyydessä, teknisten taitojen ja ymmärryksen lisääntymisessä ja ennen kaikkea innovatiivisessa ajattelussa.

Kestävä tulevaisuus

Lukion opetussuunnitelman perusteisiin on kirjattu monitieteisen ja luovan osaamisen kohdalle, että opiskelija pohtii tulevaisuuden kannalta kestäviä ratkaisuja, joissa otetaan huomioon ympäristön, talouden, teknologian ja politiikan yhteyksiä, ja oppii tekemään ja arvioimaan vaihtoehtoisia tulevaisuusskenaarioita yksilön, yhteisöjen ja ekosysteemien näkökulmasta. Sen lisäksi, että STEAM-perustainen oppiminen auttaa hahmottamaan teknologian mahdollisuuksia ja toisaalta uhkia, monitieteinen ja aineidenvälinen työskentely auttaa ymmärtämään kokonaisuuksia.

Kuvataiteen merkitys STEAM-kokeiluissa on myös kokemuksellisuudessa, joka lisää henkilökohtaista merkityksellisyyttä. Luonnon kokeminen, monipuolinen tarkasteleminen ja siitä erilaisiin oppiaineisiin liittyvä materiaalin ja oppimistehtävien tuottaminen vaikuttaa oppijaan lähes aina jollain tavalla. Mikroskooppitasoinen luonnontarkastelu voi olla samaan aikaan taiteellista tuottamista, biologista tutkimista ja oman luontokokemuksen rakentamista. Välineenä voi olla melkein mitä vain luupista, mikroskoopista tai mobiililaitteesta aina virtuaalisen todellisuuden rakentamisen laitteisiin.

Jos mikrotason tutkailusta jatketaan karttojen tai asemakaavojen tarkasteluun, saadaan mukaan myös yhteiskunnallisten arvovalintojen hahmottaminen. Mikrotasolta on hyvä jatkaa vaikka tähtitieteeseen asti. Kuvallinen tekeminen voi olla ytimessä taiteellisena toteuttamisena tai dokumentoinnin väline ja tiedon visualisoinnin opettelua.

STEAM-orientoitunut kuvataideopetus inspiroi myös niitä, jotka itse mieltävät vahvuudekseen matemaattiset aineet tai teknologian käytön. Kestävän tulevaisuuden rakentamisessa on yhteiskunnallisesti merkittävää, että teknologiaosaaminen ja kokemus itsestä luovana toimijana yhdistyvät.

Ohjelmointiajattelu, pelillisyys ja sovellusten kokeileminen

Perusopetukseen sisältyvän ohjelmoinnin ansiosta lukioon tulevat osaavat koodata tai vähintään ymmärtävät ohjelmoinnin perusteita. Kooditaide on lähtökohtaisesti laaja-alaista ja sen toteuttaminen on käytännössä ilmaista. Se tuo onnistumisen kokemuksia myös niille, jotka eivät perinteisesti koe olevansa ”hyviä piirtäjiä”. Kooditaide on nopea toteuttaa, ja siinä on helppo tehdä kokeiluja ilman materiaalihävikkiä. Kooditaiteella on mahdollista toteuttaa tilallisia, yhteisesti koettavia, heijastettavia kokeiluja sekä esimerkiksi taiteidenvälisiä esityksiä. Open Processing -alustalla voi luoda etukäteen pohjia, joihin oma tuottaminen tapahtuu matalalla kynnyksellä. Kooditaiteeseen voi liittää esimerkiksi väriopin, sommittelun ja tilallisen hahmottamisen, ja kokeilut sopivat vaikkapa KU1-moduuliin.

Niin ikään pelialustojen käyttö inspiroi opiskelijoita. Tilasuunnittelussa ja toisaalta esimerkiksi taidehistorian opiskelussa voi olla tarkoituksenmukaista hyödyntää opiskelijoille tuttuja pelejä. Esimerkiksi Minecraftilla voi suunnitella julkisia rakennuksia tai virtuaalisia pakohuoneita, kun sen mieltää välineenä visualisoida omia ideoita.

Materiaali-innovatiivisuus lisää laaja-alaisuutta

Monitieteisen ja luovan osaamisen laaja-alaiseen tavoitteeseen liittyy uteliaisuus ja motivaatio oppia sekä etsiä merkityksiä ja yhdistellä asioita uudenlaisilla tavoilla. STEAM-orientoineisuus lisää teknologiaan liittyvän innovatiivisuuden lisäksi materiaaleihin liittyvää kokeilevuutta. Perinteisiin kuvataiteen menetelmiin on helposti yhdistettävissä esimerkiksi kemian tai fysiikan lähtökohtia niin, että molempien oppiaineiden sisältöjen ymmärrys syvenee tai tulee henkilökohtaisemmalle tasolle. Keramiikan, saven ja lasin pehmentämisen yhdistelmät esimerkiksi korusuunnittelussa tai keramiikkataiteessa, pimiötyöskentely, omien väriaineiden tuottaminen kasveista sekä valottamisen kokeilut ovat kaikki jo itsessään STEAM-henkisiä.

Biotaide on lähtökohtaisesti luonnontieteellisen tutkimisen ja kuvallisen taiteen yhdistämistä. Kuvataideopetuksessa voidaan soveltaa biotaiteen periaatteita pienimuotoisemmin: se voi olla kasvien kasvattamista muodostelmiin, luonnosta kerätyn materiaalin muutosten dokumentoimista ja taideteoksen materiaalien muuttuvuuden hyödyntämistä. Materiaalien ja teknologian monipuolinen käyttö lisää opiskelijoiden omaa innovatiivisuutta ja kykyä nähdä monien ekologisempien ja edullisempienkin materiaalien mahdollisuudet.

STEAM-orientoitumisen avulla on luonteva dokumentoida omaa työskentelyä ja käydä läpi monivaiheista prosessia. Mitä tutumpia digitaalisen työskentelyn välineet ja kuvaamisen keinot ovat, sitä matalammalla kynnyksellä opiskelija tuottaa moniulotteisia ja viimeisteltyjä teoksia sekä toisaalta hyödyntää niitä mahdollisesti muiden oppiaineiden opiskelussa.