Opetuksen järjestäminen

Taiteen perusopetusta järjestävät muun muassa musiikkioppilaitokset, kuvataidekoulut ja muut taideoppilaitokset. Taiteen perusopetusta voidaan järjestää myös esimerkiksi kansalaisopistoissa.

Käytännössä taiteen perusopetusta voivat järjestää

• kunnat
• kuntayhtymät
• rekisteröidyt yhteisöt
• säätiöt
• valtion oppilaitokset.

Kunnat voivat järjestää taiteen perusopetusta omalla päätöksellään, mutta muut koulutuksen järjestäjät, kuten kuntayhtymät, yhteisöt ja valtion oppilaitokset, tarvitsevat järjestämiseen luvan opetus- ja kulttuuriministeriöltä. Järjestämisluvassa määrätään taiteenala, jota koulutuksen järjestäjä opettaa.

Kunta tai taiteen perusopetuksen järjestämisluvan saanut koulutuksen järjestäjä voi hankkia opetukseen tarkoitetut palvelut julkiselta tai yksityiseltä taholta. Kunnan ei kuitenkaan tarvitse avustaa rahallisesti hankkimaansa palvelua. Koulutuksen järjestäjä vastaa siitä, että opetuksessa noudatetaan lakia ja taiteen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden mukaista opetussuunnitelmaa.

Opetus- ja kulttuuriministeriö voi myöntää koulutuksen järjestäjälle valtionosuutta opetustuntien määrän mukaan. Jotta kunta saisi ministeriön myöntämää valtionosuutta koulutuksen järjestämiseen, myös kunnalla pitää olla taiteen perusopetuksen järjestämislupa, vaikka kunta voikin järjestää taiteen perusopetusta ilman sitä.

Koulutuksen järjestäjän tehtävänä on laatia ja hyväksyä kunkin taiteenalan opetusta varten oma opetussuunnitelma, joka perustuu Opetushallituksen päättämiin taiteen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteisiin. Opetussuunnitelma tarkentaa ja täsmentää perusteissa annettuja tavoitteita ja sisältöjä. Koulutuksen järjestää suunnittelee opetuksen tarjonnan ja päättää opetuksen määrästä perusteiden mukaisesti.

Opetuksen suunnittelu on tärkeä osa taiteen perusopetuksen opetuksen kehittämistä. Pitkäjänteisellä suunnittelulla opetuksesta saadaan jatkuvasti kehittyvää, tavoitteellista, turvallista ja mielekästä. Opittavat asiat rakentuvat suunnitellusti aiemmin opitun varaan ja kaikki taiteenalalle tärkeät osa-alueet tulevat opetuksessa käsitellyksi.

Taiteen perusopetus perustuu opetussuunnitelman perusteiden mukaisesti laadittuun paikalliseen opetussuunnitelmaan. Koulutuksen järjestäjä suunnittelee opetuksen tarjonnan ja päättää opetuksen määrästä opetussuunnitelman perusteiden mukaisesti.

Opetussuunnitelma on toimintaa ohjaava julkinen asiakirja, joka tulee laatia niin selkeästi, että myös oppilas ja hänen huoltajansa voivat saada opinnoista riittävästi tietoa. Opetussuunnitelma mahdollistaa oppilaitoksen olemassa olevien resurssien puitteissa tasokkaimman mahdollisen toiminnan.

Opetussuunnitelman laatiminen

Kaikki opetussuunnitelman osa-alueet on mietittävä oppilaitostasolla niin, että ne tukevat oppilaiden oppimista ja opetussuunnitelmassa asetetut tavoitteet voidaan opetuksessa saavuttaa. Opetussuunnitelman tekeminen lähtee oman oppilaitoksen määrittelystä, toiminta-ajatuksesta ja mahdollisista opetuksen painopisteistä. Opetussuunnitelman laatimiseen osallistetaan koko oppilaitoksen opetushenkilöstö sekä mahdollisuuksien mukaan myös oppilaat, huoltajat ja muut tarpeelliseksi katsotut yhteistyötahot.

Opetussuunnitelmatyössä on tärkeää suhteuttaa oppilaitoksen resurssit opetuksen tavoitteisiin. Resurssien suhteuttamisessa voi ottaa huomioon seuraavanlaisia kysymyksiä:

• Minkälaisia opintoja on mahdollista toteuttaa olemassa olevilla resursseilla ja tarjottavan oppimäärän puitteissa? 
• Mikä on tilanne esim. opetustilojen, opettajien, opetusvälineiden, oppilaiden ja rahoituksen suhteen?
• Mitkä ovat oppilaitoksen tulevaisuuden näkymät ja tavoitteet?

Taiteen perusopetus on tavoitteellista ja pitkäkestoista taiteenalan opetusta, jossa oppilailla on (oltava) mahdollisuus opetussuunnitelman mukaiseen opetukseen ja koko oppimäärän suorittamiseen. Asianmukaisesti hyväksytty ja käyttöön otettu opetussuunnitelma on oppilaitosta sitova asiakirja.

Kaikki opetussuunnitelman osiot ovat tärkeitä ja niiden pohtimiseen tulee ja kannattaa varata aikaa. On tärkeää yhteisesti pohtia, minkälaiselle arvopohjalle opetus perustuu ja miten oppimiskäsitys konkretisoidaan opetuksessa. Kun pohjatyö on tehty hyvin, kaikki työntekijät voivat toimia tietoisesti samojen periaatteiden mukaan. Opetussuunnitelman lisäksi oppilaitoksella on oltava yhteistyössä henkilöstön ja oppilaiden kanssa laadittu tasa-arvosuunnitelma ja yhdenvertaisuussuunnitelma. Ne ovat suunnitelmia tarvittavista toimenpiteistä tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämiseksi oppilaitoksessa.

Ensimmäistä kertaa paikallista opetussuunnitelmaa tehtäessä kannattaa tutustua muiden vastaavien oppilaitosten opetussuunnitelmiin ja kysyä rohkeasti apua taiteen perusopetusta antavilta oppilaitoksilta. Opetussuunnitelmaa laatiessa perehdytään myös lakiin (633/1998) ja asetukseen (813/1998) taiteen perusopetuksesta.

Opintojen laajuus ja rakenne 

Taiteen perusopetuksen keskeisenä ajatuksena on tavoitteellinen tasolta toiselle eteneminen, ja se toteutetaan opetuksen rakenteen huolellisella suunnittelulla. Koulutuksen järjestäjä kuvaa opetussuunnitelmassaan opintokokonaisuuksien tavoitteet, sisällöt ja laskennalliset laajuudet. Oppilaitoksen tehtävänä on tehdä suunnitelma opintojen etenemisestä eli siitä montako vuotta opinnot kestävät ja montako tuntia oppilas saa opetusta vuodessa. Opintojen rakenteeseen vaikuttavia tekijöitä ovat muun muassa

• oppilaitoksen lukuvuoden pituus
• opintoviikkojen määrä
• yksittäisen opetuskerran pituus
• opintokokonaisuuksien laajuus opetustunneissa.

Oppilaitos jakaa omassa opetussuunnitelmassaan yleisen oppimäärän tai laajan oppimäärän opinnot pienempiin osiin eli opintokokonaisuuksiksi.

Opintokokonaisuudet

Oppilaitoksen opetussuunnitelman rakenne muodostuu opintokokonaisuuksista, jotka oppilaitos muodostaa opetussuunnitelman perusteiden mukaisesti. Taiteen perusopetuksen järjestäjä määrittelee opetussuunnitelman perusteiden pohjalta opintokokonaisuuksien tavoitteet, määrän, sisällöt ja laskennallisen laajuuden. Opintokokonaisuudet muodostavat oppilaan opintopolun.

Opintokokonaisuudet voivat pitää sisällään tavoitteita eri tavoitealueista. Opintokokonaisuudet voivat olla myös keskenään eri kokoisia laajuudeltaan. Opintokokonaisuuksia voidaan myös teemoittaa, ja niitä voidaan toteuttaa peräkkäisinä tai rinnakkaisina.

Opintokokonaisuuksia rakennettaessa tulee ottaa paikallisesti huomioon, mitä opetussuunnitelman perusteissa on opintokokonaisuuksista eri opintotasojen osalta määrätty.

Oppilaitoksen toiminta-ajatus

Toiminta-ajatus paikallisessa opetussuunnitelmassa on oppilaitoksen esittelyä sekä sen toiminnan ja oppilaitoskohtaisten suuntauksien ja painotusten kuvaamista. Toiminta-ajatus kertoo ytimekkäästi sen, miksi oppilaitos on olemassa, mikä on sen toiminnan tarkoitus ja mitkä ovat sen toimintaa ohjaavat periaatteet. Se sisältää ajatuksen siitä, mitä palveluita koulu tuottaa ja kenelle ne on suunnattu tai minkälaisia tuloksia toiminnalla saadaan.

Oppimisympäristöt

Oppimisympäristöt ovat tiloja, paikkoja, yhteisöjä ja käytäntöjä, joissa taiteenalan opiskelu tapahtuu. Taiteen perusopetuksessa lähtökohtana on, että oppimisympäristöt ovat ensisijaisesti turvallisia ja ilmapiiriltään avoimia ja myönteisiä. Ne rohkaisevat oppilaita kehittämään osaamistaan kussakin taiteenalassa.

Taiteen perusopetuksessa tavoitteena on, että oppimisympäristöt luovat edellytyksiä ja tarjoavat mahdollisuuksia taiteenalalle ominaiselle aktiiviselle työskentelylle. Oppimisympäristöissä oppiminen tapahtuu niin yhteisössä kuin yksinkin.

Oppimisympäristöjen luomisessa ja valitsemisessa on tarkoituksena ottaa huomioon asianmukaisten tilojen, työvälineiden ja materiaalien käyttö sekä esimerkiksi tieto- ja viestintäteknologian ja muiden taiteenalojen hyödyntäminen. 

Toimintakulttuuri

Kunkin taiteen perusopetuksen oppilaitoksen toimintakulttuuri muotoutuu lopulta sitä ohjaavista normeista, vakiintuneista käytännöistä sekä sen jäsenten ajattelusta ja tulkinnoista. Varsinainen opetus ja muu toiminta tekevät toimintakulttuurin näkyväksi.  Tämä myös vaikuttaa oppilaiden kokemukseen osallisuudesta ja opetuksen laadusta. Koska taiteen perusopetuksen tavoitteena on luoda oppimista ja kestävää hyvinvointia edistävää yhteisöllistä toimintakulttuuria, aito kohtaaminen sekä välittävä ja kunnioittava vuorovaikutus ovat avainasemassa oppilaitosten toiminnassa. Yhteinen toimintakulttuuri ohjaa oppilaita ymmärtämään myös taiteenalaan liittyviä oikeudellisesti suojeltuja etuja kuten sananvapautta, yksityisyyden suojaa ja tekijänoikeuksia.

Toimintakulttuurin kehittämisessä tarvitaan jatkuvaa pedagogiikan ja taiteenalan osaamisen kehittämistä. Olennaista on, että oppilaitoksessa johtaminen ja opetuksen arkikäytännöt, kuten opetuksen suunnittelu ja arviointi, ovat kohdillaan. Toimintakulttuurista kumpuava avoin ja rakentava vuorovaikutus on tarpeen erilaisessa yhteistyössä, kuten huoltajien ja opettajien keskinäisessä yhteistyössä.