Opiskeluhuoltopalveluista apua ja tukea oppilaille ja opiskelijoille

Oppilailla ja opiskelijoilla sekä esiopetuksessa olevalla lapsella on oikeus opiskeluhuoltopalveluihin. Opiskeluhuoltopalveluja ovat opiskeluhuollon kuraattori- ja psykologipalvelut sekä koulu- ja opiskeluterveydenhuollon palvelut.  Opiskeluhuoltopalveluiden ammattilaiset eli terveydenhoitaja, kuraattori, psykologi ja lääkäri auttavat oppilasta ja opiskelijaa, ja heidän huoltajiaan myös tilanteissa, joissa on tullut esiin kiusaamista, häirintää, syrjintää tai väkivaltaa.     

Kiusaaminen, häirintä, syrjintä ja väkivalta jäävät usein aikuisilta piiloon. Lasten ja nuorten kiireetön kohtaaminen, ja huolellinen kuunteleminen ovat tärkeitä kiusaamisen, häirinnän, syrjinnän ja väkivallan tunnistamisessa, ja niihin puuttumisessa.

On tärkeää, että lasten ja nuorten kanssa otetaan huoli puheeksi, ja keskustellaan tarvittaessa myös vaikeista asioista ja ongelmista. Kiusaamis-, häirintä-, syrjintä- tai väkivaltatilanteissa koulun tai oppilaitoksen opettajan, rehtorin tai johtajan sekä muun työntekijän on tarvittaessa ohjattava oppilas tai opiskelija opiskeluhuoltopalveluihin. Kiusaamis-, häirintä-, syrjintä- tai väkivaltatekoja tehneellä lapsella ja nuorella, tai niiden kohteena olleella lapsella tai nuorella, voi olla kiireinen tarve palvelujen käyttöön. Oppilaalla ja opiskelijalla on mahdollisuus päästä kiireellisessä tapauksessa keskustelemaan kuraattorin, psykologin tai terveydenhoitajan kanssa jo samana päivänä. Kiireettömässäkin asiassa lapsella ja nuorella on oikeus päästä psykologin tai kuraattorin vastaanotolle seitsemän päivän kuluessa. Terveydenhoitajilla on päivittäin avoin vastaanotto ja opiskeluterveydenhuollon sairaanhoitopalvelujen tulee toteutua terveydenhuollon hoitoon pääsyn määräaikojen puitteissa.   

Yksilökohtaisessa opiskeluhuollossa seurataan ja edistetään oppilaan kokonaisvaltaista terveyttä, hyvinvointia, osallisuutta ja oppimista, ehkäistään ongelmia ja tarjotaan varhaista tukea. Tätä toteutetaan esimerkiksi määräaikaisissa terveystarkastuksissa koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa. Terveydenhoitaja tapaa vuosittain jokaisen lapsen ja nuoren, ja keskustelee myös kiusaamiseen ja häirintää liittyvistä asioista. Lääkärintarkastus järjestetään kaikille oppilaille vuosiluokilla 1, 5 ja 8. Ammatillisessa ja lukiokoulutuksessa lääkäri tapaa opiskelijan viimeistään toisena opiskeluvuonna. Kuraattorille ja psykologille oppilaat ja opiskelijat voivat hakeutua tarpeen mukaisesti.

Kaikissa opiskeluhuoltopalveluissa huomioidaan kiusaamis-, häirintä- ja väkivaltatilanteet potentiaalisina hyvinvoinnin uhkina ja oireilun taustatekijöinä. 

Kiusaamisen, häirinnän, syrjinnän ja väkivallan tilanteissa voi olla tarpeen kutsua koolle tapauskohtaisesti koottava monialainen asiantuntijaryhmä. Ryhmän voi kutsua koolle opettaja, rehtori, tai opiskeluhuoltopalvelujen ammattilainen. Ryhmän kokoaminen vaatii suostumuksen itse oppilaalta tai opiskelijalta, tai huoltajalta. Opiskelijan yksilökohtaisen opiskeluhuollon järjestämiseen ja toteuttamiseen osallistuvilla on salassapitovelvollisuuden estämättä oikeus saada toisiltaan ja luovuttaa toisilleen opiskeluhuollosta vastaavalle viranomaiselle sellaiset tiedot, jotka ovat välttämättömiä yksilökohtaisen opiskeluhuollon järjestämiseksi ja toteuttamiseksi. 

Oppilaalla ja opiskelijalla on oikeus saada kurinpidon yhteydessä opiskeluhuoltopalveluja.

Esi- ja perusopetuksessa, ammatillisessa ja lukiokoulutuksessa opetuksen epäämisen aikana on oppilaalle ja opiskelijalle järjestettävä mahdollisuus keskustella henkilökohtaisesti opiskeluhuollon psykologin tai kuraattorin kanssa. Lisäksi oppilaalle ja opiskelijalle on järjestettävä muu hänen tarvitsemansa tuki epäämisen aikana ja oppilaan ja opiskelijan palatessa opetukseen. Heille tehdään myös suunnitelma opetukseen palaamisen tukemiseksi.  

Opiskeluhuoltopalvelujen ammattilaiset ovat myös opettajien, muun henkilöstön sekä rehtorin ja johtajan apuna ja tukena oppilaiden ja opiskelijoiden kokeman kiusaamisen, häirinnän, syrjinnän ja väkivallan tunnistamisessa, tilanteiden selvittämisessä sekä seurannassa. Yhteistyöhön voi osallistua tarpeen mukaisesti myös muita hyvinvointia tukevia tahoja esimerkiksi muualta sosiaali- ja terveystoimesta.