Pidennetty oppivelvollisuus

Oppivelvollisuuden kesto on eri asia kuin se, kuinka kauan oppivelvollisuuden suorittamiseen kuluu aikaa. Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevilla oppivelvollisuus alkaa 6-vuotiaana esiopetuksella. Muilla oppilailla se alkaa perusopetuksen ensimmäisellä vuosiluokalla 7-vuotiaana.

Pidennetty oppivelvollisuus tarkoittaa oppivelvollisuuden alkamista vuotta säädettyä aiemmin, oppivelvollisuus ei pidenny perusopetuksen keskeltä tai lopusta. Oppivelvollisuus päättyy, kun opiskelija täyttää 18 vuotta tai kun hän tätä ennen suorittaa toisen asteen tutkinnon (ylioppilastutkinto tai ammatillinen tutkinto) tai vastaavan koulutuksen ulkomailla. 

Päätös pidennetystä oppivelvollisuudesta tehdään pääsääntöisesti ennen oppivelvollisuuden alkamista. Jos päätös on jäänyt tekemättä tai oppilaan tilanne muuttuu esi- tai perusopetuksen aikana, voidaan päätös poikkeuksellisesti tehdä myöhemminkin. Tällöin oppivelvollisuus ei voi enää pidentyä, mutta päätös vaikuttaa oppilaan opetusryhmän kokoon ja  se saattaa vaikuttaa myös opetuksen järjestämiseen. Päätös vaikuttaa opetuksen järjestäjän saamaan rahoitukseen. Päätökset tehdään aina perustuen yksittäisen oppilaan tilanteen arviointiin, hänen vahvuuksiinsa ja yksilöllisen tuen tarpeisiinsa. Kaikki yksittäistä oppilasta koskevat päätökset tulee aina perustella ja asiantuntijalausunto liitetään päätökseen.

Kun päätös tehdään 5-vuotiaana, merkitään päätökseen, että pidennetty oppivelvollisuus alkaa 1.8. sinä vuonna, kun lapsi täyttää kuusi vuotta. Jos huoltaja päättää, että lapsi aloittaa oppivelvollisuutta edeltävässä esiopetuksessa 5-vuotiaana, annetaan hänelle heti erityistä tukea, ja hänelle on laadittava henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS) esiopetuksen opetussuunnitelman perusteiden (2014) mukaisesti.

Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä oleva oppilas on aina myös erityistä tukea saava oppilas. Hänelle tehdään hallintopäätös pidennetyn oppivelvollisuuden piiriin ottamisesta ja erityisen tuen antamisesta. Päätös erityisestä tuesta tehdään perusopetuslain 17 §:n 4 momentin perusteella ja päätös pidennetystä oppivelvollisuudesta oppivelvollisuuslain 2 §:n 3 momentin perusteella. Hallintopäätökset tehdään hallintolain mukaisesti ja oppilaalle sekä huoltajalle tai muulle lailliselle edustajalle tarjotaan mahdollisuus tulla kuulluksi.

Hallintopäätös pidennetystä oppivelvollisuudesta tehdään pääsääntöisesti ennen oppivelvollisuuden alkua, jo 5-vuotiaana. Silloin oikeus oppivelvollisuutta edeltävään, maksuttomaan esiopetukseen voi toteutua sen vuoden syksystä, jolloin lapsi täyttää 5 vuotta eli vuotta ennen hänen oppivelvollisuutensa alkua.

Pidennetyn oppivelvollisuuden päätöksen perusteluina tulee olla psykologinen tai lääketieteellinen lausunto. Päätöksentekijä huomioi asiantuntijalausunnon, mutta lausunnon sisältö ei sido päätöksentekijää. 

Pidennetyn oppivelvollisuuden päätös on luonteeltaan kertaluonteinen päätös. Pidennetyn oppivelvollisuuden päätöstä ei ole tarpeen tehdä uudelleen opetuksen järjestäjän vaihtuessa, mikäli päätös pidennetystä oppivelvollisuudesta ja erityisestä tuesta on tehty erillisinä päätöksinä. Pidennetyn oppivelvollisuuden päätös voidaan kumota silloin, kun arvioidaan esimerkiksi pedagogiseen selvitykseen tai muuhun riittävään selvitykseen ja psykologiseen tai lääketieteelliseen lausuntoon perustuen, että pidennetylle oppivelvollisuudelle ei ole lapsen tuen tarpeen muutoksesta johtuen enää tarvetta.

Jos pidennettyä oppivelvollisuutta koskeva päätös kumotaan, oppilas kuulee yleisen oppivelvollisuuden piiriin. Päätöksen kumoaminen tehdään myös hallintolain mukaisesti eli oppilasta ja huoltajia kuullaan ennen päätöksen tekoa. Jos erityisen tuen antamisen lopettamisesta tehdään päätös, samalla kumotaan päätös pidennetystä oppivelvollisuudesta. Päätös tehdään aina oppilaan edun ja tarpeiden perusteella, ei esimerkiksi sen vuoksi, että oppilasryhmät saadaan paremmin muodostettua. 

Pidennettyä oppivelvollisuutta koskevaan päätökseen ja erityisen tuen järjestämistä koskevaan päätökseen haetaan muutosta oikaisuvaatimuksin aluehallintovirastolta. Myös pidennetyn oppivelvollisuuden päätöksen kumoamista koskee oikaisuvaatimusoikeus.

Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä 5-vuotiaana aloitettu ns. oppivelvollisuutta edeltävä esiopetus on samojen esiopetuksen normien alaista kuin ilman tätä päätöstä olevien oppilaiden vastaava 6-vuotiaana aloitettu esiopetus. Kunta päättää pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevan lapsen esiopetuksen järjestämispaikasta. Esiopetus toteutetaan aina esiopetuksen opetussuunnitelman mukaisesti riippumatta siitä, missä sitä annetaan. Esiopetuksen aikana lapsi ei opiskele toiminta-alueittain, vaikka hänet olisi sijoitettu toiminta-alueittain opiskelevien perusopetuksen oppilaiden kanssa samaan ryhmään. Kunkin lapsen yksilölliset tavoitteet kuvataan HOJKSissa. Lapsella on oikeus vähintään 700 tuntia lukuvuodessa kestävään esiopetukseen. Lapsen ollessa 5-vuotias huoltaja valitsee, osallistuuko lapsi esiopetukseen, 6-vuotiaana se on osa oppivelvollisuuden suorittamista. 

Perusopetuksessa pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä oleva oppilas opiskelee joko oppiaineittain tai toiminta-alueittain. Toiminta-alueittaisesta opetuksesta päätetään osana erityisen tuen päätöstä. Päätöksen perusteluna ei voi olla oppilaan luokkasijoitus. Oppilaalla on aina oikeus opiskella ensisijaisesti oppiaineittain. Opetus järjestetään toiminta-alueittain vain, kun todetaan, ettei oppilas kykene opiskelemaan edes oppiaineiden yksilöllistettyjä oppimääriä. Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevia koskevat samat säädökset kuin muitakin, esimerkiksi valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta (1435/2001). Samoin heidän kohdallaan noudatetaan näihin säädöksiin perustuvia paikallisissa opetussuunnitelmissa tarkennettuja määräyksiä. Jos näistä poiketaan yksittäisen oppilaan kohdalla, esimerkiksi oppilas vapautetaan jonkin oppiaineen opiskelusta tai opetus poikkeaa jonkin oppiaineen kohdalla vuosiluokan tuntimääristä, tulee tästä päättää perusopetuslain 18 §:n nojalla erityisen tuen päätöksessä.

Toiminta-alueittain opiskelevat oppilaat saavat opetusta saman vuosiviikkotuntimäärän kuin samalla vuosiluokalla opiskelevat. Jos tästä tuntimäärästä poiketaan yksittäisen oppilaan kohdalla, päätetään siitäkin perusopetuslain 18 §:n nojalla erityisen tuen päätöksessä. Ellei poikkeaminen ole tilapäinen, esimerkiksi sairaudesta johtuen, tulee siitä aina tehdä päätös, jonka tarpeellisuus tarkistetaan perusopetuslain mukaisesti. 

Perusopetusasetuksessa on säädetty pidennetyn oppivelvollisuuden oppilaita koskevat ryhmäkoot. Niistä ei voi poiketa edes tilapäisesti. Jos esimerkiksi pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä oleva oppilas integroidaan yleisopetuksen ryhmään, 20 oppilaan enimmäisryhmäkokoa noudatetaan kaikilla oppitunneilla. Oppilaat lasketaan kulloisellakin tunnilla läsnä olevien oppilaiden mukaan. Näin ollen ryhmässä voi olla maksimimäärän ylittävä määrä oppilaita, jos joustavilla järjestelyillä pidetään huoli siitä, ettei enimmäismäärä ylity yhdelläkään oppitunnilla. Samanaikaisopetuksessa tilanteessa, jossa luokassa on kaksi opettajaa, lasketaan oppilaat kahden opettajan oppilaiksi, joten tällaisen ryhmän yhteiskoko voi olla säädettyä suurempi.

Asetus ei kategorisesti estä useamman pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevan oppilaan sijoittamista samaan opetusryhmään. Opetuksen järjestäjän on varmistuttava, että opetusryhmässä opetussuunnitelman tavoitteet ovat saavutettavissa. Näin ollen laki saattaa edellyttää, että ryhmäkoko on 20 oppilaan maksimiryhmäkokoa pienempi. Opetuksen järjestäjän on otettava opetusjärjestelyjä suunnitellessaan huomioon pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevien oppilaiden vamman tai sairauden laatu, tukitoimet ja muut järjestelyt, sekä muiden ryhmään kuuluvien oppilaiden edellytykset.

Ryhmäkokosäännökset koskevat myös esiopetusta. Päiväkodissa järjestettävään esiopetukseen sovelletaan, mitä varhaiskasvatuslaissa ja asetuksessa säädetään päiväkodin ryhmäkoosta ja henkilöstömitoituksesta.

Erityisen tuen ja pidennetyn oppivelvollisuuden päätösten tulee aina perustua tapauskohtaiseen harkintaan. Päätöstä pidennetyn oppivelvollisuuden päättämisestä ei voi tehdä esimerkiksi sen vuoksi, että ryhmäkoko muuten ylittäisi säädetyn. Opetuksen järjestäjä ei voi kategorisesti päättää, että jonkin diagnoosin saaneiden oppilaiden, esimerkiksi lievästi kehitysvammaisten, opetus järjestetään aina yksilöidyssä koulussa, luokassa tai tietyssä esiopetusryhmässä, vaan päätös opetuspaikasta harkitaan yksilökohtaisesti erityisen tuen päätöksen yhteydessä. Samoin opetuksen järjestäjä ei voi päättää, että käytössä on vain yksi kolmesta toteuttamistavasta, vaan ratkaisu toteuttamistavasta tehdään jokaisen lapsen osalta erikseen yksilöllisin perusteluin.

Olemme koonneet vastauksia meiltä usein kysyttyihin kysymyksiin, joita meille on esitetty pidennetystä oppivelvollisuudesta.