Pidennetty oppivelvollisuus

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden (Määräykset ja ohjeet 2014:96) mukaan pidennetyn oppivelvollisuuden piiriin kuuluvat vaikeasti vammaiset lapset. Myös vaikea sairaus voi olla syynä pidennettyyn oppivelvollisuuteen. Määritelmä on otettu asiakirjasta Hallituksen esitys Eduskunnalle koulutusta koskevaksi lainsäädännöksi (HE 86/1997). Harkittaessa kuuluuko lapsi pidennetyn oppivelvollisuuden piiriin, tulisi hänen tilannettaan verrata edellä mainittuun määritelmään. Pidennetyn oppivelvollisuuden ja samalla kertaa tehtävän erityisen tuen ensikertaisen päätöksen perusteluina tulee olla psykologinen tai lääketieteellinen lausunto, josta tulisi käydä ilmi asiantuntijan näkemys vammaisuuden asteesta.

Alla esitetyt pidennetyn oppivelvollisuuden toteuttamisen kolme tapaa on esitetty perusopetuksn opetussuunnitelman perusteiden luvussa 7.4.5.

Eri hallintokuntien ja toimijoiden, kuten lausuntoja antavien tahojen välinen yhteistyö on tärkeää siksi, että tieto pidetyn oppivelvollisuuden tarpeesta tulisi riittävän ajoissa siitä päättävälle ja lapsi ohjautuisi tuen piiriin. Opetussuunnitelman perusteiden mukaan paikallisessa opetussuunnitelmassa tulee määritellä lapsen ohjautuminen pidennetyn oppivelvollisuuden piiriin ja monialainen yhteistyö prosessissa. Lisäksi paikallisessa opetussuunnitelmassa kuvataan yhteistyö esiopetuksen ja muun varhaiskasvatuksen kanssa sekä muu yhteistyö ja eri toimijoiden vastuut ja työnjako. Lisäksi korostetaan sitä, että lapsen huoltajalle tulee antaa ajoissa tietoa pidennetyn oppivelvollisuuden eri vaihtoehdoista ja valinnan vaikutuksista, koska huoltaja päättää osallistuuko lapsi oppivelvollisuutta edeltävään esiopetukseen.

Esiopetuksen aloittaminen ja kesto sekä perusopetuksen aloittaminen tulee suunnitella lapsen kokonaistilanteen, edistymisen ja tuen tarpeen perusteella. Jos lapsi aloittaa esiopetuksen suoraan oppivelvollisuutena 6-vuotiaana, ratkaisu siitä kestääkö esiopetus yhden vai kaksi vuotta, tehdään ensimmäisen esiopetusvuoden aikana vasta siinä vaiheessa kun nähdään, onko lapsi valmis siirtymään ensimmäiselle luokalle jo yhden esiopetusvuoden jälkeen vai tarvitseeko hän vielä toisen vuoden esiopetusta.

Huoltajalle on tärkeää kertoa, että jos hän valitsee oppivelvollisuutta edeltävän esiopetuksen 5-vuotiaana, lapsi aloittaa silloin perusopetuksen 7-vuotiaana. Kolmas esiopetusvuosi voi tulla kysymykseen vain hyvin poikkeuksellisesti. Tällainen päätös voidaan tehdä vain siinä tapauksessa, jos esiopetuksen toisen vuoden aikana tai sen loppupuolella havaitaan, ettei lapsi ole esiopetuksen aikana edistynyt tavoitteiden mukaisesti, mutta hänellä olisi potentiaalia selviytyä perusopetuksessa merkittävästi korkeampien tavoitteiden mukaisesti kuin silloin, jos hän aloittaisi perusopetuksen 7-vuotiaana. Tällainen harvinainen tilanne voi johtua esimerkiksi siitä, että lapsi on esiopetuksen aikana ollut pitkiä aikoja sairaana.

Aina, jos lapsi ei aloita perusopetusta 7-vuotiaana, tehdään hänelle perusopetuslain 27 §:n mukainen päätös. Sen mukaan opetuksen järjestäjä voi psykologisten ja tarvittaessa lääketieteellisten selvitysten perusteella antaa lapselle luvan aloittaa perusopetus vuotta säädettyä myöhemmin.

Jokaisen lapsen/oppilaan kohdalla on aina tiedettävä, onko hän esiopetuksessa vai perusopetuksessa ja millä vuosiluokalla hän on. Tämä koskee myös vaikeimmin vammaisia, perusopetuksessa toiminta-alueittain opiskelevia oppilaita.

Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä 5-vuotiaana aloitettu ns. oppivelvollisuutta edeltävä esiopetus on samojen esiopetuksen normien alaista kuin ilman tätä päätöstä olevien oppilaiden vastaava 6-vuotiaana aloitettu esiopetus. Kunta päättää pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevan lapsen esiopetuksen järjestämispaikasta. Esiopetus toteutetaan aina esiopetuksen opetussuunnitelman mukaisesti riippumatta siitä, missä sitä annetaan. Esiopetuksen aikana lapsi ei opiskele toiminta-alueittain, vaikka hänet olisi sijoitettu toiminta-alueittain opiskelevien perusopetuksen oppilaiden kanssa samaan ryhmään. Kunkin lapsen yksilölliset tavoitteet kuvataan HOJKSissa. Lapsella on oikeus vähintään 700 tuntia lukuvuodessa kestävään esiopetukseen. Lapsen ollessa 5-vuotias huoltaja valitsee, osallistuuko lapsi esiopetukseen, 6-vuotiaana se on osa oppivelvollisuuden suorittamista. 

Perusopetuksessa pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä oleva oppilas opiskelee joko oppiaineittain tai toiminta-alueittain. Toiminta-alueittaisesta opetuksesta päätetään osana erityisen tuen päätöstä. Päätöksen perusteluna ei voi olla oppilaan luokkasijoitus. Oppilaalla on aina oikeus opiskella ensisijaisesti oppiaineittain. Opetus järjestetään toiminta-alueittain vain kun todetaan, ettei oppilas kykene opiskelemaan edes oppiaineiden yksilöllistettyjä oppimääriä. Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevia koskevat samat säädökset kuin muitakin, esimerkiksi valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta (1435/2001). Samoin heidän kohdallaan noudatetaan näihin säädöksiin perustuvia paikallisissa opetussuunnitelmissa tarkennettuja määräyksiä. Jos näistä poiketaan yksittäisen oppilaan kohdalla, esimerkiksi oppilas vapautetaan jonkin oppiaineen opiskelusta tai opetus poikkeaa jonkin oppiaineen kohdalla vuosiluokan tuntimääristä, tulee tästä päättää perusopetuslain 18 §:n nojalla erityisen tuen päätöksessä.

Toiminta-alueittain opiskelevat oppilaat saavat opetusta saman vuosiviikkotuntimäärän kuin oppiaineittain opiskelevat. Jos tästä tuntimäärästä poiketaan yksittäisen oppilaan kohdalla, päätetään siitäkin perusopetuslain 18 §:n nojalla erityisen tuen päätöksessä. Ellei poikkeaminen ole tilapäinen, esimerkiksi sairaudesta johtuen, tulee siitä aina tehdä päätös, jonka tarpeellisuus tarkistetaan perusopetuslain mukaisesti. 

Perusopetusasetuksessa on säädetty pidennetyn oppivelvollisuuden oppilaita koskevat ryhmäkoot. Niistä ei voi poiketa edes tilapäisesti. Jos esimerkiksi pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä oleva oppilas integroidaan yleisopetuksen ryhmään, 20 oppilaan enimmäisryhmäkokoa noudatetaan kaikilla oppitunneilla. Oppilaat lasketaan kulloisellakin tunnilla läsnä olevien oppilaiden mukaan. Näin ollen ryhmässä voi olla maksimimäärän ylittävä määrä oppilaita, jos joustavilla järjestelyillä pidetään huoli siitä, ettei enimmäismäärä ylity yhdelläkään oppitunnilla. Samanaikaisopetuksessa tilanteessa, jossa luokassa on kaksi opettajaa, lasketaan oppilaat kahden opettajan oppilaiksi, joten tällaisen ryhmän yhteiskoko voi olla säädettyä suurempi.

Asetus ei kategorisesti estä useamman pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevan oppilaan sijoittamista samaan opetusryhmään. Opetuksen järjestäjän on varmistuttava, että opetusryhmässä opetussuunnitelman tavoitteet ovat saavutettavissa. Näin ollen laki saattaa edellyttää, että ryhmäkoko on 20 oppilaan maksimiryhmäkokoa pienempi. Opetuksen järjestäjän on otettava opetusjärjestelyjä suunnitellessaan huomioon pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevien oppilaiden vamman tai sairauden laatu, tukitoimet ja muut järjestelyt, sekä muiden ryhmään kuuluvien oppilaiden edellytykset.

Ryhmäkokosäännökset koskevat myös esiopetusta. Päiväkodissa järjestettävään esiopetukseen sovelletaan, mitä varhaiskasvatuslaissa ja asetuksessa säädetään päiväkodin ryhmäkoosta ja henkilöstömitoituksesta.

Erityisen tuen ja pidennetyn oppivelvollisuuden päätösten tulee aina perustua tapauskohtaiseen harkintaan. Päätöstä pidennetyn oppivelvollisuuden päättämisestä ei voi tehdä esimerkiksi sen vuoksi, että ryhmäkoko muuten ylittäisi säädetyn. Opetuksen järjestäjä ei voi kategorisesti päättää, että jonkin diagnoosin saaneiden oppilaiden, esimerkiksi lievästi kehitysvammaisten, opetus järjestetään aina yksilöidyssä koulussa, luokassa tai tietyssä esiopetusryhmässä, vaan päätös opetuspaikasta harkitaan yksilökohtaisesti erityisen tuen päätöksen yhteydessä. Samoin opetuksen järjestäjä ei voi päättää, että käytössä on vain yksi kolmesta toteuttamistavasta, vaan ratkaisu toteuttamistavasta tehdään jokaisen lapsen osalta erikseen yksilöllisin perusteluin.