Olet varmasti kiinnittänyt huomiota oppilaiden lisääntyneisiin poissaoloihin. Sellaisten poissaolojen määrä, jotka haittaavat oppilaiden oppimista ja hyvinvointia, näyttääkin kasvaneen viime vuosina. Näin on käynyt Suomen lisäksi myös muissa maissa.
On hyvä, että koulut seuraavat poissaoloja entistä tarkemmin yksilö-, sekä opetusryhmätasolla ja opetuksen järjestäjät koulu- ja kuntatasolla. Tieto on tärkeää, sillä poissaolot koulusta voivat kertoa laajemmista hyvinvoinnin haasteista, joihin puuttumalla voimme vahvistaa kaikkien oppilaiden kouluun kiinnittymistä. Poissaolot aiheuttavat pitkittyessään oppimisvajetta, joka puolestaan saattaa hankaloittaa uusien asioiden oppimista ja opinnoissa etenemistä. Siksi onkin tärkeää, että seuraamme sekä luvallisten että luvattomien poissaolojen kertymistä ja puutumme niihin varhain.
Lisääntyneet poissaolot koulusta saattavat olla oire, johon varhain tarttumalla pystymme tukemaan oppilaiden läsnäoloa. Tutkimustulokset osoittavatkin, että perusopetuksen aikaiset koulupoissaolot heikentävät oppimistuloksia sekä ala- että yläkouluvaiheessa. Koulupoissaolot aiheuttavat myös haasteita lapsen ja nuoren sosioemotionaaliselle kehitykselle sekä pitkittyessään kytkeytyvät muihin hyvinvoinnin haasteisiin, kuten mielenterveyden ongelmiin. Poissaolojen kerrannaisvaikutukset voivat näkyä vaikeuksina suoriutua oppivelvollisuudesta ja sitä kautta syrjäytymisenä jatko-opinnoista ja työelämästä. Koulupoissaolot eivät olekaan vain yksittäisten oppilaiden haasteita, vaan niiden aiheuttamat vaikutukset kohdistuvat myös perheeseen, koulutusjärjestelmään sekä yhteiskuntaan.
