kirjoittanut tutkija, sosiaalityön tohtori Harry Lunabba, Helsingin yliopisto
Turvallisessa luokkaympäristössä ja turvallisessa opettajan ja oppilaan välisessä suhteessa on kyse tasapainoisista sosiaalisista sidoksista. Opettajana on tärkeää havainnoida tunteita ja tarkkailla ilmapiiriä, jotta voi seurata oppilaiden vointia ja tarjota heille mahdollisuuden kääntyä turvallisen aikuisen puoleen.
Henkilöiden välisillä suhteilla on suuri merkitys hyvälle kohtaamiselle. Voimme ymmärtää suhteita käyttämällä viitekehyksenä Thomas J. Scheffin teoriaa sosiaalisista sidoksista. Tälle teorialle keskeistä on, että eroavaisuudet ihmisten välisissä suhteissa voidaan ymmärtää erilaisia sosiaalisina sidoksina, jotka voivat olla joko väljiä tai tiiviitä.
Sosiaalisten sidoksien teoriaa voidaan käyttää myös selittämään opettajien ja oppilaiden välisiä suhteita koulussa, esimerkiksi kuvatessa erilaisia sosiaalisia sidoksia luokassa. Liian väljä sosiaalinen sidos luokassa voi ilmetä rakenteen ja työrauhan puutteena tai siinä, että opettajalta puuttuu ne sosiaaliset taidot, joita vaaditaan, että hän voi toimia turvallisena aikuisena oppilaille. Liian tiiviissä sosiaalisissa sidoksissa taas voi olla kyse turhan hierarkkisesta luokkarakenteesta, josta puuttuu sellainen turvallisuuden tunne, joka kannustaa oppilaita ilmaisemaan itseään tai esittämään kysymyksiä ja pyytämään apua. Ristiriidat ja luottamuspula voivat myös johtaa liian tiiviiseen sosiaaliseen sidokseen, jota on jollakin tavoin väljennettävä.
Lähtökohtana on siis se, että turvallinen luokkaympäristö ja turvallinen suhde ovat sosiaalisia sidoksia, jotka ovat tasapainossa eivätkä ole liian väljiä tai liian tiiviitä. Näin ollen turvallisuus luokassa tarkoittaa sitä, että ryhmässä vallitsee järjestys, mutta oppilailla on kuitenkin tilaa ilmaista itseään ja erilaisia vahvuuksiaan. Turvallisessa luokassa on myös mahdollisuus tarvittaessa tiivistää sosiaalisia sidoksia, jos tunnelma muuttuu liian levottomaksi. Turvallisuus merkitsee kuitenkin myös sitä, että jännitteet tai konfliktit voidaan ratkaista ennen kuin ne eskaloituvat. Kaiken kaikkiaan turvalliselle opetusryhmälle on ominaista ilmapiiri, joka on ennemmin vapautunut kuin jäykkä ja ehkä myös ennemmin hauska kuin vakava.
Monet opettajat ovat taitavia sekä lukemaan että luomaan opetusryhmän ilmapiiriä. Voidaan puhua ilmapiirin lukemisen taidosta, jossa on kyse juuri ihmissuhdeosaamisesta ja kehittyneestä kyvystä käyttää tunteita työkaluna. Tunteiden kautta saa yleensä paljon tietoa, kun me ihmiset yritämme ymmärtää toisiamme. Juuri tunteita havainnoimalla voi saada selville, jos jollakin oppilaalla on huolia tai jos hän haluaa puhua jostakin asiasta, joka on herkkä tai josta on vaikea kertoa.
Tunteita välittämällä voi myös ilmaista ymmärrystä ja luoda turvallisia hetkiä, jolloin vaikeista asioista voi puhua. Thomas J. Scheff kuvaa näitä yhteisymmärryksen hetkiksi, jolloin sosiaalinen sidos ei ole liian väljä eikä liian tiivis ja jolloin todella ymmärrämme toinen toistamme sekä tiedollisella että emotionaalisella tasolla.
Perusedellytys näiden yhteisymmärryksen hetkien saavuttamiselle on nimenomaan turvallinen suhde, ja juuri siksi turvallinen suhde on hyvän kohtaamisen perusedellytys. Tämän vuoksi on tärkeää, että sinä opettajana rakennat turvallisen suhteen kaikkiin luokkasi oppilaisiin.
Viite:
Scheff, T. J. (1997). Emotions, the social bond, and human reality: Part/whole analysis. Cambridge University Press.
Opettajan ja oppilaan vuorovaikutussuhde - Annika Wiklund Engblom
Tallenteessa pääset tutustumaan tutkimukseen, joka tarjoaa useita näkökulmia siihen mistä opettajan ja oppilaan välisissä suhteissa on kyse sekä ihmissuhdeosaamisesta ja miten sitä voi kehittää. Luennoitsijana toimii tutkija ja kasvatustieteen lehtori Annika Wiklund-Engblom Uumajan yliopistolta. Tallenne on osa Opetushallituksen kouluun kiinnittymisen kokonaisuutta ja toteutettiin yhteistyössä Brave Teddy oy:n kanssa.