Tietoa varhaiskasvatuksesta maahanmuuttotaustaisille vanhemmille ja huoltajille

Varhaiskasvatus on 0–6-vuotiaille lapsille tarjottavaa suunnitelmallista ja tavoitteellista toimintaa. Varhaiskasvatus on osa suomalaista koulutusjärjestelmää, sitä ohjaavat varhaiskasvatuslaki ja varhaiskasvatussuunnitelman perusteet. Varhaiskasvatusta järjestetään suomen, ruotsin ja saamen kielillä. 

Lapsella on oikeus osallistua varhaiskasvatukseen ennen kouluikää. Varhaiskasvatuksen tärkeänä tehtävänä on tukea lapsen kehitystä, oppimista ja hyvinvointia yhteistyössä vanhempien kanssa. Vanhemmilla on ensisijainen vastuu lasten kasvatuksesta, ja varhaiskasvatus tukee tätä kasvatustyötä. Suomalaisessa varhaiskasvatuksessa lapsi saa leikin, liikkumisen, tutkimisen ja ilmaisun kautta tapahtuvaa opetusta koulutetulta henkilöstöltä. Lapsella on oikeus saada oppimiseensa ja kehitykseensä tarvitsemaansa tukea.

Lapsen vanhempi voi hakea lapselleen paikkaa haluamastaan toimintamuodosta: päiväkodista, perhepäivähoidosta tai avoimesta varhaiskasvatuksesta. Esiopetusta järjestetään kaikille 6-vuotiaille lapsille. 

Kuva: Kaisa Rekinen

Päiväkodissa lapsi toimii ryhmässä. Päiväkotiryhmän toiminnasta vastaa varhaiskasvatuksen opettaja. Lisäksi päiväkodeissa työskentelee varhaiskasvatuksen sosionomeja ja varhaiskasvatuksen lastenhoitajia. Lapsiryhmän koko voi olla 8–21 riippuen lasten iästä. Lapsiryhmässä työskentelee yleensä kolme työntekijää.

Perhepäivähoitoa järjestetään esimerkiksi perhepäivähoitajan kotona tai ryhmäperhepäivähoitona kahden tai kolmen hoitajan yhteistyössä. Yhdellä perhepäivähoitajalla on hoidossa yleensä neljä lasta.

Avointa varhaiskasvatusta voidaan järjestää esimerkiksi leikkipuisto- tai kerhotoimintana, joka on ohjattua ja tavoitteellista kasvatustoimintaa muutama tunti kerrallaan. Vanhemmat voivat osallistua toimintaan.

Kuva: Kaisa Rekinen

Esiopetus on osa varhaiskasvatusta ja tärkeä ajanjakso lapsen elämässä. Esiopetus on velvoittavaa ja maksutonta opetusta, johon lapsi osallistuu vuotta ennen koulun aloitusta. Kunnat järjestävät esiopetusta sen alueella asuville lapsille. Kunta voi järjestää myös perusopetukseen valmistavaa opetusta, jos lapsen kielitaito sitä edellyttää.  

Päiväkodit ovat useimmiten avoinna kello 6.00–18.00 arkipäivinä. Joissain päiväkodeissa tai perhepäivähoidossa tarjotaan varhaiskasvatusta esimerkiksi vanhempien vuorotyön takia myös iltaisin, öisin tai viikonloppuisin. Koulujen loma-aikoina varhaiskasvatuksen toiminta-ajoissa saattaa olla poikkeuksia.  

Vanhempien ja henkilöstön välinen hyvä yhteistyö on lapsen etu. Varhaiskasvatuksen aloituskeskustelu, tutustumisaika sekä päivittäiset kuulumiset ja säännölliset lapsen vasu -keskustelut luovat pohjaa luottamukselliselle yhteistyölle. Vanhemmilla on mahdollisuus vaikuttaa ja osallistua lapsensa varhaiskasvatukseen esimerkiksi osallistumalla vanhempainiltoihin tai lapsiryhmän toimintaan. Vanhemmat voivat myös aina halutessaan antaa palautetta ja kertoa toiveita henkilöstölle. 

Tulkin käyttö keskusteluissa
Tarvittaessa vanhemman ja henkilöstön välisiin keskusteluihin tilataan tulkki, jotta kaikki osapuolet ymmärtävät toisiaan ja voivat osallistua tasapuolisesti. Tulkki tulkkaa kaiken, mitä henkilöstö ja vanhempi keskustelevat. Tulkki on vaitiolovelvollinen ja puolueeton. Varhaiskasvatuksen henkilöstö tilaa tulkin selvitettyään ensin vanhemman äidinkielen ja murteen. Tulkkauspalvelu on vanhemmalle maksuton.

Lapsen tuki 
Varhaiskasvatuksessa jokaisella lapsella on oikeus oppimisen, kehityksen ja hyvinvoinnin tukeen. Lasta tuetaan hänen yksilöllisten tarpeidensa mukaan osana ryhmän toimintaa. Tuki voi olla esimerkiksi pienryhmätoimintaa, kuvien tai apuvälineiden käyttöä tai lisäohjausta erilaisissa arjen tilanteissa. Tarvittaessa tuki voidaan toteuttaa myös pienryhmässä tai erityisryhmässä. Päiväkodissa voi työskennellä myös varhaiskasvatuksen erityisopettaja. Tuesta keskustellaan aina vanhemman kanssa ja tarvittaessa siitä tehdään päätös. 

Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma
Jokaiselle perhepäivähoidossa ja päiväkodissa olevalle lapselle laaditaan oma varhaiskasvatussuunnitelma eli lapsen vasu. Se on yhteisen keskustelun pohjalta laadittu suunnitelma, miten lapsen yksilöllistä kehitystä, oppimista ja hyvinvointia edistetään osana lapsiryhmää. Henkilöstö, vanhempi ja lapsi laativat lapsen vasun yhdessä. Lapsen vasua arvioidaan säännöllisesti vanhemman kanssa vähintään kerran vuodessa.

Muut yhteistyötahot
Varhaiskasvatuksessa tehdään yhteistyötä neuvolan sekä muiden tarvittavien terveydenhuoltoa ja sosiaalipalveluja järjestävien tahojen kanssa. Yhteistyöllä tuetaan lapsen hyvinvointia ja sitä kautta myös perheen hyvinvointia. 

Lasta koskevien tietojen siirto
Henkilötiedot ovat tietoja, josta lapsen voi tunnistaa tai jotka käsittelevät esimerkiksi lapsen terveyttä tai käyttäytymistä. Henkilötiedot on pidettävä salassa. Lasta koskevien tietojen siirto neuvolan ja varhaiskasvatuksen välillä toteutetaan ensisijaisesti vanhemman kirjallisella suostumuksella, mutta tarvittaessa tietoa voi siirtää myös ilman vanhempien suostumusta. Yhteistyötä ja tiedonsiirtoa tehdään myös, kun lapsi siirtyy varhaiskasvatuksesta esiopetukseen ja esiopetuksesta kouluun.

Kuva: Kaisa Rekinen

Lapsen kielen kehitystä ja varhaiskasvatuksen opetuskielen eli suomen tai ruotsin oppimista tuetaan varhaiskasvatuksessa monipuolisesti. Kielen oppiminen tapahtuu päivän aikana leikinomaisesti erilaisissa vuorovaikutustilanteissa ja erilaisissa oppimisympäristöissä. Lapsen toisen kielen oppimista seurataan säännöllisesti.

Perusopetukseen valmistava opetus
Osa kunnista tarjoaa esiopetuksessa perusopetukseen valmistavaa opetusta, jossa lapsi saa lisää aikaa ja opetusta suomen tai ruotsin kielen oppimiseen. Suomen tai ruotsin kielen opetus tapahtuu leikinomaisesti varhaiskasvatuksen keinoin.