Uutinen

Eurooppalainen vertailu: Suomi kärkimaita yhteiskuntaopin opetuksen määrässä

Ajankohtaista
EU:n koulutustiedonvaihdon verkosto Eurydice on selvittänyt, kuinka yhteiskunnallisia tietoja ja taitoja opetetaan eurooppalaisissa kouluissa. Suomi erottuu joukosta maana, jossa on eniten yhteiskuntaopin tunteja peruskoulun yläluokkia vastaavalla tasolla. Kuulumme kolmen kärkimaan joukkoon myös silloin, kun katsotaan aineen oppituntien kokonaismäärää perusopetuksen ja lukion aikana.

Eurydicen selvityksessä olivat mukana kaikki EU:n 28 jäsenmaata sekä 9 ehdokas- ja kumppanuusmaata. Käsiteltävänä oli kaikkiaan 42 itsenäistä koulujärjestelmää.

Selvityksen tulokset kerrotaan Citizenship education at school in Europe – 2017 -raportissa. Raportissa käydään läpi sitä, millaisin säännöin ja suosituksin Euroopan maissa ohjataan yhteiskunnallisten tietojen (citizenship education) ja taitojen (citizenship competences) opetusta peruskouluissa, lukioissa ja ammattikouluissa. Vertailtavina ovat muun muassa yhteiskunnallisten aineiden opetussuunnitelmat, opettaminen ja oppiminen, arviointi sekä opettajankoulutus.

Suomessa yhteiskuntaopin tuntimääriä lisättiin vuoden 2016 syyslukukauden alussa, kun kouluissa siirryttiin uuden tuntijaon mukaiseen opetukseen ja uusiin opetussuunnitelmiin. Samalla aineen opetus aikaistettiin alkamaan jo neljänneltä luokalta seitsemännen sijaan. Myös lukion pakollisiin kursseihin lisättiin yksi yhteiskuntaopin kurssi.

Yhteiskuntaopin opetuksen asema vaihtelee suuresti eri maissa

Yhteiskunnallisia tietoja ja taitoja opetetaan eurooppalaisissa kouluissa erillisenä oppiaineena, muihin oppiaineisiin integroituina sekä laaja-alaisina kokonaisuuksina, jotka kuuluvat kaikkiin oppiaineisiin ja kaikkien opettajien opetettavaksi. Erillisenä oppiaineena yhteiskuntaoppi on 20 eurooppalaisessa koulujärjestelmässä. Ainetta opetetaan hyvin erilaisia määriä, maasta riippuen 1─12 vuotta perusopetuksen ja toisen asteen opintojen aikana.

Yhteiskunnalliset tiedot ja taidot ovat käsitteinä joustavia ja Eurydicen selvityksessä ne on määritelty laaja-alaisesti. Oppiaineissa saadaan tietoja muun muassa yhteiskuntien toimintaan liittyvistä asioista, kuten poliittisten järjestelmien toiminnasta ja erilaisten instituutioiden merkityksestä.

Oppiaineiden tavoitteet ovat kuitenkin laajemmat ja nykyaikainen opetus moniulotteisempaa. Siinä painotetaan tietojen ohella modernissa, alati muuttuvassa maailmassa tarvittavien taitojen oppimista. Raportissa tällaisiksi taidoiksi katsotaan esimerkiksi vastuullisuus, ihmisoikeuksien kunnioittaminen, kestävä kehitys, kriittinen ajattelu, tehokas ja rakentava vuorovaikutus sekä medialukutaito.

Yhteiskuntaoppi pakollisena oppiaineena perusopetuksen ala- (ISCED 1) ja yläluokilla (ISCED 2) sekä lukiossa (ISCED 3) lukuvuonna 2016─2017. Lähde: Eurydice

Yhteiskuntaoppi pakollisena oppiaineena perusopetuksen ala- (ISCED 1) ja yläluokilla (ISCED 2) sekä lukiossa (ISCED 3) lukuvuonna 2016─2017. Lähde: Eurydice

Laaja tuntimäärä auttaa menestymään kansainvälisissä vertailuissa

Selvityksessä mukana olleista koulujärjestelmistä ainoastaan Suomessa, Virossa ja Ranskassa opetetaan yhteiskuntaoppia erillisenä oppiaineena kaikilla asteilla peruskoulun alaluokilta lukioon.

Laaja tuntimäärä lienee osaltaan vaikuttanut siihen, että suomalaiset kahdeksasluokkalaiset menestyivät hyvin nuorten yhteiskunnallisia tietoja, osallistumista ja asenteita selvittäneessä International Civic and Citizenship Education Study 2016 -tutkimuksessa, jonka tulokset julkistettiin marraskuussa. Mukana oli 24 maata ja 94 000 oppilasta. Suomalaisnuoret sijoittuvat neljän parhaan joukkoon. Virolaisnuoret olivat kuudensia; Ranska ei ollut mukana tutkimuksessa.

Suomalaisnuoret menestyivät hyvin myös OECD:n yhteistoiminnallista ongelmanratkaisua mittaavassa PISA 2015 Results ─ Collaborative Problem Solving -tutkimuksessa, jonka tulokset julkaistiin niin ikään marraskuussa. Tuloksista on pääteltävissä, että suomalainen koulutusjärjestelmä edistää opetussuunnitelmissa mainittuihin yhteiskunnallisiin taitoihin kuuluvien yhteistyötaitojen oppimista, sillä suomalaiset sijoittuivat 73 maan tai alueen vertailussa seitsemänsiksi. Virolaiset kirivät Suomen edelle yhden pisteen erolla: virolaisnuoret saivat 535 ja suomalaisnuoret 534 pistettä, kun OECD-maiden keskiarvo oli 500. Ranska ei menestynyt yhtä hyvin, vaan jäi pisteillä 494 sijalle 27.

Lisätiedot