”Osaaminen ja sivistys ovat Suomen menestyksen avaimet”
Yhdessä – Osaamista ja luottamusta seuraavat sata vuotta! -seminaarin osallistujien joukossa oli paitsi paljon opettajia, rehtoreita ja muita koulutuksen parissa työskenteleviä, myös muiden ammattikuntien ja sidosryhmien edustajia.
– Suomen tarina on rakentunut osaamisen ja sivistyksen varaan. Nämä ovat menestyksen avaimet tulevaisuudessakin. Samalla on elintärkeää huolehtia tasa-arvoisista mahdollisuuksista, painotti tilaisuuden avauspuheenvuoron pitänyt opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen. – Varhaiskasvatus on tutkimusten mukaan vaikuttavimpia tapoja estää syrjäytymistä. Oppimaan oppimisesta tulee huolehtia, samoin yleissivistyksestä.
Tilaisuuden fasilitaattorina toimi Demos Helsingin Tuuli Kaskinen, jonka johdattelemana runsas puhujakunta tarjosi aiheeseen paljon erilaisia näkökulmia.
Millaista osaamista tarvitsemme?
Ennakoinnista vastaava päällikkö Riel Miller UNESCOsta haastoi miettimään, millainen maailma voisi olla sadan vuoden päästä mutta muistutti samalla, että meillä on aina menneisyyden kuva tulevasta. Suomen vahvuudeksi Miller näki tulevaisuudessakin tasa-arvon. Professori Markku Wilenius nosti esille muun muassa sosiaalisen ymmärryksen ja yhteistyön, tiedon jakamisen ja sen, etteivät innovaatiot synny siiloissa.
Työelämän muutoksesta puhuivat OP-ryhmän strategiajohtaja Tom Dahlström, johtaja Katri Viippola Varmasta ja henkilöstöpäällikkö Marja Ora Borealikselta. Ora korosti, että vaikka ammatillisen koulutuksen uudistuksen myötä oppiminen siirtyy yhä enemmän työpaikoille, kielitaitoa ja matemaattista osaamista tarvitaan tulevaisuudessakin.
– Teknisten taitojen ohella työelämässä tarvitaan sosiaalista älykkyyttä, kykyä omaksua nopeasti uutta, valmiuksia elinikäiseen oppimiseen, intohimoa löytää ratkaisuja ja myönteistä suhtautumista teknologiaan, Tom Dahlström listasi ja painotti, että harva pystyy ratkaisemaan asioita yksin.
Koulutus täydentyy muilla tavoilla oppia
Elinikäisestä oppimisesta osaamisen ja innovaatioiden rakentajana keskustelivat rehtori Maija Aaltola Omnia Koulutuksesta, professori Anne Brunila Hankenilta, vuoden tubettaja Roni Back, asiantuntija Jenna Lähdemäki Sitrasta, professorit Martti Raevaara Aalto-yliopistosta ja Kirsi Tirri Helsingin yliopistosta.
– Syntyy aloja, joita ei vielä ole edes olemassa. Internetin avulla kuka tahansa voi opetella itse melkein mitä tahansa, muistutti kauppatieteitä opiskellut Roni Back. Hän on vieraillut paljon kouluissa puhumassa nuorille tulevaisuudesta. – Vuonna 2012 Suomessa ei ollut vielä yhtään ammattimaista tubettajaa, jollaiseksi tuleminen oli tavoitteeni. Ei kannata noudattaa pelkästään valmiita polkuja, vaan katsoa myös, mitä muualla tapahtuu.
– Pitkäjänteisyyteen tulee ohjata kaikilla opintoasteilla, ja osa tarvitsee tähän enemmän tukea. Formaali koulutus tuo turvallisuutta ja tuottaa muodollista pätevyyttä, sitä tarvitaan yhä, Kirsi Tirri muistutti. – Tutkintojen avulla osaamista tehdään näkyväksi, vaikka vapautetaankin sitä, missä itse oppiminen tapahtuu, Maija Aaltola täydensi.
Kirsi Tirri painotti, että koulutuksen kehittämisen tulee pohjata tutkimustietoon. – Tällä hetkellä on menossa tutkimuksia digitalisaation vaikutuksista oppimiseen, joiden tuloksia odotan mielenkiinnolla.
Jokaiselle hyvä koulu
– Onko meillä tulevaisuudessa enemmän vai vähemmän työpaikkoja? Olli-Pekka Heinonen kysyi yleisöltä, joka jakautui vastauksissaan kahteen, suunnilleen yhtä suureen joukkoon. – Oikea kysymys olisi, onko meillä osaamista, joka synnyttää uusia työpaikkoja. Tähän haasteeseen koulutuksen tulee osaltaan vastata.
Koulutuksellisesta tasa-arvosta huolehtiminen on keskeisimpiä haasteita Suomelle tulevaisuudessa. – Miten pidämme huolta, että jokainen koulu on hyvä? Koulu synnyttää yhteiskunnallista eheyttä vain jos onnistumme pitämään tasa-arvosta kiinni.
Heinonen muistutti Snellmania siteeraten, että myös sivistys on määriteltävä jokaisessa ajassa uudelleen. – On arvokasta, että koulutuksesta keskustellaan paljon julkisuudessa. Jokainen puheenvuoro rakentaa osaltaan yhteistä ymmärrystä siitä, millaista osaamista tarvitsemme, mitä sivistys on. Se myös osoittaa, että koulutusta pidetään yhteiskunnassamme tärkeänä.