International Student Barometer: Suomi on ulkomaalaiselle korkeakouluopiskelijalle erittäin hyvä opiskelumaa

International Student Barometer -kysely tehtiin syksyllä 2017 ja kaikkiaan siihen osallistui 110 386 opiskelijaa 17 maan korkeakouluista. Suomesta vastanneita oli 6650. Heistä kaksi kolmannesta suoritti tutkintoa ja kolmannes oli opiskelijavaihdossa suomalaisessa korkeakoulussa. Opetushallitus koordinoi kyselyn kansallista osuutta, joka toteutettiin edellisen kerran vuonna 2014.

Suomessa opiskelevat ulkomaalaiset antoivat parhaat yleisarviot kyselyn kokonaisuuksille, jotka mittasivat opiskelijoiden saapumiseen ja tukipalveluihin liittyviä asioita. Näitä piti hyvinä tai erittäin hyvinä noin 90 % vastanneista. Tukipalveluihin suhtautumisessa oli kuitenkin selvä ero vaihto- ja tutkinto-opiskelijoiden välillä, sillä vaihto-opiskelijoista niihin oli tyytyväisiä peräti 96 %, tutkinto-opiskelijoista 89 %.

─ Suomi on erittäin hyvä maa erityisesti opintojen aloittamisen näkökulmasta, sillä uusien opiskelijoiden saapumiseen liittyvät palvelut koetaan korkeakouluissamme erittäin hyvin järjestetyiksi, summaa kyselyn alustavia tuloksia markkinointiviestinnän asiantuntija Joanna Kumpula Opetushallituksesta.

─ Kun verrataan vaihto- ja tutkinto-opiskelijoiden kokemuksia keskenään, näyttää siltä, että tutkinto-opiskelijat ovat yleisesti hieman kriittisempiä. He viipyvät maassa pidempään, jolloin uutuudenviehätys monen asian suhteen karisee.

Opiskeluympäristöön liittyvät tekijät koetaan Suomen vahvuuksiksi

Suomi erottuu kyselyn tuloksissa maana, joka koetaan erittäin turvalliseksi. Lähes kaikki – 98 % vastaajista ─ olivat tyytyväisiä tai erittäin tyytyväisiä Suomen turvallisuuteen, kun kansainvälinen vertailuarvo oli 93 %.

Suomessa opiskelevat saavat mielestään parempia opiskelijapalveluita kuin muissa maissa opiskelevat keskimäärin. Korkeakoulujen kansainvälisten asioiden toimistoja piti hyvinä tai erittäin hyvinä 97 % vastaajista ja opiskelijaneuvontaa lähes yhtä moni. Muista maista vastanneissa näin tyytyväisiä oli selvästi vähemmän.

Suomalaisissa korkeakouluissa opiskelevien tyytyväisyys opiskeluun liittyvien tekijöiden kokonaisuuteen on parantunut edellisestä mittauskerrasta. Tyytyväisten osuus vastaa nyt kansainvälistä keskiarvoa. Suomalaiset korkeakoulut pärjäävät ja ovat ennenkin pärjänneet hieman kansainvälisiä verrokkejaan paremmin oppimisympäristöön liittyvissä asioissa. Esimerkiksi opiskelutilat, oppimista tukevat tekniset välineet ja laboratoriot saivat kiitosta miltei kaikilta opiskelijoilta. Myös kirjastot kuuluvat suomalaisten korkeakoulujen vahvuuksiin.

Opiskeluryhmien kokoon ja monikulttuurisuuteen sekä opetushenkilökunnan asiantuntemukseen oltiin niin ikään hyvin tyytyväisiä. Suomalaisten opiskeluryhmien koko miellytti 95 % vastanneista, mikä on 6 prosenttiyksikköä parempi kuin kansainvälinen vertailuarvo. Miltei yhtä moni vastaajista oli tyytyväinen korkeakoulujen kampuksiin, joita pidettiin viihtyisinä ja mukavina. Myös opiskelija-asumisen laatua pidettiin hyvänä tai erittäin hyvänä. Suomi oli näissä osatekijöissä kansainvälisiä verrokkejaan parempi myös edellisellä kyselykerralla.

Suomen hintataso sekä opintojen ja työelämän yhdistäminen haasteita

─ Opiskelun ja työelämän yhdistäminen ei International Student Barometer -selvityksessä saa huippupisteitä missään maassa, mutta Suomessa jäädään vielä kansainvälisten keskiarvojen alapuolelle. Tämä on ollut meillä haasteena myös aikaisemmin, mutta eteenpäin on menty: tyytyväisten määrä on noussut edelliseen mittauskertaan verrattuna ja kaulaa kansainvälisiin vertailuryhmiin on kurottu kiinni, toteaa Kumpula.

Suomalaisten korkeakoulujen opiskelijoista vajaat 60 % oli tyytyväisiä tai erittäin tyytyväisiä mahdollisuuksiinsa työskennellä opiskelun aikana sekä korkeakoulun akateemiselta henkilökunnalta saamaansa uraohjaukseen. Kansainvälinen keskiarvo oli kymmenisen prosenttiyksikköä parempi. Opintojensa työllistävyyteen uskoi meillä opiskelevista reilut kaksi kolmannesta, mikä on hieman enemmän kuin edellisellä mittauskerralla. Myös ero kansainvälisiin verrokkeihin on hieman kaventunut.

Suomi koetaan kansainvälisessä vertailussa hieman keskivertoa kalliimmaksi opiskelumaaksi. Kyselyyn vastanneista opiskelijoista 58 % on tyytyväisiä tai erittäin tyytyväisiä suomalaisiin elinkustannuksiin, kun kansainvälinen keskiarvo on 64 %. Ero muihin maihin on kuitenkin reilusti kaventunut, sillä kolmea vuotta aikaisemmin tyytyväisiä oli alle puolet.

Noin puolet Suomesta vastanneista opiskelijoista on tyytyväisiä tai erittäin tyytyväisiä saamaansa taloudelliseen tukeen, mikä on hieman kansainvälistä keskiarvoa vähemmän.

Näyttää myös siltä, että elinkustannuksia on muissa maissa helpompi kompensoida opintojen ohessa työskentelemällä: Suomesta vastanneista piti mahdollisuuksia rahan ansaitsemiseen hyvinä tai erittäin hyvinä 41 %, muualta vastanneista reilu puolet. Tilanne on kuitenkin parantunut, sillä kolme vuotta sitten tyytyväisten osuus oli meillä 35 %.

─ Tutkinto-opiskelijat näkevät elinkustannuksiin ja rahan ansaitsemiseen liittyvät tekijät positiivisemmin kuin vaihto-opiskelijat. He ovat yhtä tyytyväisiä elinkustannusten tasoon kuin kansainväliset verrokit. Vaihto-opiskelijat kokivat ansaitsemismahdollisuutensa selvästi heikompina, sillä heistä vain neljännes piti niitä hyvinä tai erittäin hyvinä, vertaa Kumpula.

Lisätiedot

Opetushallitus

markkinointiviestinnän asiantuntija Joanna Kumpula, puh. 029 533 8587,

vastaava asiantuntija Irma Garam, puh. 029 533 8549,

International Student Barometer -kysely mittaa ulkomaalaisten korkeakouluopiskelijoiden tyytyväisyyttä opiskelumaahansa ja opiskelun eri osa-alueisiin. Kysely toteutetaan vuosittain ja siitä vastaa iGraduate.

Syksyllä 2017 osallistujina oli opiskelijoita 129 korkeakoulusta 17 maasta. Suomesta mukana oli 13 yliopistoa ja 2 ammattikorkeakoulua. Korkeakoulut ovat saaneet omat korkeakoulukohtaiset tuloksensa.

Syksyn 2017 kysely oli kolmas, jossa kerättiin Suomea koskevat kansalliset tulokset. Opetushallitus julkaisee tarkemman analyysin tuoreimmalta kyselykierrokselta toukokuun 2018 aikana.