Yhteinen suunta peruskoulun kehittämiselle

Tasa-arvon toteutuminen peruskoulussa sekä oppimisen ja opetuksen hyvä laatu ovat asioita, joiden yhdistäminen on peruskoulufoorumin toimintaryhmän työtä johtaneen pääjohtaja Olli-Pekka Heinosen mukaan keskeinen haaste, jota ollaan nyt ratkaisemassa ja mahdollisuus, johon ollaan entistä vahvemmin tarttumassa.

– Tasa-arvoisen peruskoulun on huomioitava se, että lasten ja nuorten lähtökohdat ovat moninaisemmat kuin aiemmin. Kun sanotaan, että jokainen peruskoulu on tasa-arvoinen ja laadukas, se tarkoittaa ennen kaikkea sitä, että oppilas on hyvinvoiva ja motivoitunut oppimaan.

Tutkija- ja asiantuntijaryhmän puheenjohtajana toiminut professori Jouni Välijärvi tarkastelee asiaa oppimistulosten kannalta ja arvioi, että enenevässä määrin tekniset ratkaisut mahdollistavat yksilölliset tavoitteet. Oppijat voivat edetä yhteisiin tavoitteisiin eri polkuja ja samalla voidaan huomioida oppijoiden oppimistavat, erilaiset kyvyt ja valmiudet edetä opinnoissaan. Välijärvi painottaakin, että on huolehdittava siitä, että yhteinen perusta on riittävä. Tasa-arvo ei enää tarkoita sitä, että opetus on kaikille sama.

Tukea opetussuunnitelman perusteiden toimeenpanoon vahvistetaan

Peruskoulufoorumin työn edetessä on määritelty tavoitteet kansallisesta, opetuksen järjestäjän, koulun ja oppilaan sekä kasvuyhteisön näkökulmista. Heinonen korostaa, että on päästävä tilanteeseen, jossa kaikki toiminnan tasot kulkevat samaan suuntaan ja ovat tietoisia siitä, mitä itsekukin tekee.

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet on yhteinen kehittämisen asiakirja, jonka tulee ohjata peruskoulun uudistumista ja jonka pohjalta paikalliset ratkaisut tehdään.

– Työryhmä esittää, että meidän tulee kansallisesti kyetä antamaan entistä vahvempaa tukea perusteiden toimeenpanoon, Heinonen painottaa.

Tavoitteiden saavuttamiseksi keskeistä on tehdä yhteistyötä eri toimijoiden, kuten opettajankoulutusfoorumin kanssa. Sähköisten palveluiden luominen sekä ministeriön rahoittamien ja Opetushallituksen myöntämien valtionavustusten jakaminen opetuksen järjestäjille ovat osa toimenpiteiden kehittämistä.

–On mentävä laajempien kokonaisuuksien kehittämisen suuntaan pirstaleisen kehittämisen sijaan, Heinonen linjaa ja jatkaa, että tavoitteena on tukea kehittävien yhteisöjen syntyä, kouluyhteisön yhteissuunnittelua, yhteisopettajuutta ja mentorointia.

Kun puhutaan peruskoulun kehittämisestä ja tulevaisuudesta, puhutaan asiasta, joka koskettaa 2 400 peruskoulua, joissa työskentele noin 540 000 koululaista ja 50 000 opettajaa. Puhutaan myös asiasta, joka koskettaa perheitä, koulutuksen kehittämisen parissa työskenteleviä toimijoita laajalti Opetushallituksen ja opetus- ja kulttuuriministeriön ohella, mutta myös koko suomalaista yhteiskuntaa tulevaisuuden tekijöiden näkökulmasta.

– Peruskoulufoorumin työssä on piirtynyt kaikkien keskeisten toimijoiden yhteinen tilannekuva peruskoulun tilasta ja tämän pohjalta myös sitoutuminen keskeisiin uudistamisen tarpeisiin. Tehdään vähemmän, mutta vaikuttavampaa ja autetaan kouluja ja opettajia keskittymään olennaiseen, Heinonen summaa.

–Tutkimustietoon pohjautuvaa koulun kehittämistä ja yhteistä työtä tarvitaan tasa-arvoisen peruskoulun tavoittamiseen. Opetussuunnitelmat ovat se pohja, josta peruskoulun kehittämisessä edetään, opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen sanoo.