News

Cygnaeus-palkinnon kuusi finalistia on valittu – tutustu ehdokkaisiin

Ajankohtaista Varhaiskasvatus Perusopetus Lukiokoulutus Ammatillinen koulutus Nuorisotyö Kansalaistoiminta
Kuusi finalistia tavoittelee Opetushallituksen myöntämää Cygnaeus-palkintoa, joka jaetaan syyskuussa Kuntamarkkinoilla. Voittajan valitsevat Itä-Suomen yliopiston sosiologian yliopistonlehtori Mari Käyhkö ja tasa-arvovaltuutettu Jukka Maarianvaara. 
Nuoret katsovat uusia tiimipaitojaan

Opetushallituksen asiantuntijoista koostuva palkintotoimikunta on valinnut kuusi finalistia 29 ehdotuksen joukosta. Cygnaeus-palkinto myönnetään yksilölle, hankkeelle tai yhteisölle, joka on edistänyt tasa-arvoisia ja yhdenvertaisia oppimismahdollisuuksia Suomessa. 

Finalistit ovat apulaisprofessori Sonja Kosunen Helsingin yliopistosta, Careerian Äidit mukana -hanke, Naisasialiitto Unionin Tasa-arvoinen varhaiskasvatus -hanke, Invalidisäätiön Live Polku, Koulutuksen tutkimuslaitoksen Koulutuksen arviointi -tutkimusryhmä sekä Icehearts. 

Tutkimuksella kehitetään tasa-arvoista koulutusta

Sonja Kosunen

Apulaisprofessori Sonja Kosunen Helsingin yliopistosta on tarkastellut tutkimuksissaan yhdenvertaisia mahdollisuuksia koulunkäyntiin ja oppimiseen. Hän on myös selvittänyt, miten eriarvoisuus suomalaisessa koulussa rakentuu ja suhteutuu muihin maihin. Kosunen johtaa tällä hetkellä kolmea tutkimushanketta, joissa tarkastellaan koulutuksen yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon kysymyksiä esiopetuksessa, perusopetuksessa ja siirtymässä korkeakoulutukseen. Hän on jakanut eriytymiseen ja eriarvoistumiseen liittyvää tutkimustietoa yleiseen keskusteluun sekä päättäjille tueksi. 

Kosunen pitää tärkeänä sitä, että yhdenvertaisuuteen liittyvää tutkimusta nostetaan esiin. Hänen mielestään sijoittuminen finalistien joukkoon on huomionosoitus koko tutkimusryhmää ja laajemmin tutkimuskenttää kohtaan.

Juhani Rautopuro

Finalisteihin lukeutuu myös Koulutuksen tutkimuslaitoksen Koulutuksen arviointi -tutkimusryhmä Jyväskylän yliopistosta. Tutkimusryhmä toteuttaa kansainvälisiä arviointitutkimuksia lasten ja nuorten ja aikuisten osaamisesta, osaamiseen vaikuttavista tekijöistä, opetuksen järjestämisestä ja vanhempien osallisuudesta. Osaamistason lisäksi tutkimusryhmä selvittää muun muassa opiskeluun kohdistuvia asenteita sekä oppimista tukevaa vapaa-ajan toimintaa.

Kansainvälinen arviointitutkimus tarjoaa ainutlaatuista ja luotettavaa trenditietoa tasa-arvoisen koulutuksen kehittämiseen. Tuloksia on hyödynnetty muun muassa opettajien täydennyskoulutuksessa, opetussuunnitelman perusteiden laadinnassa, Kansallisen Lukutaitofoorumin työssä sekä nuorten syrjäytymisen ehkäisemistä tutkivassa OmaLinja-hankkeessa.

– On erittäin tärkeää havaita ajoissa mahdolliset ongelmat, jotka estävät tasa-arvoisen koulutuksen toteutumista, tiimin johtaja Juhani Rautopuro perustelee tutkimuksen merkitystä.

Äidit vahvistavat luku- ja kirjoitustaitoaan lastensa rinnalla koulussa

Minna Perokorpi-Sulin

Careerian Äidit mukana -hankkeessa edistetään maahanmuuttajataustaisten äitien integroitumista osaksi yhteiskuntaa. Tavoitteena on, että naiset pääsevät opiskelemaan ammattiin ja työllistyvät. 

Hankkeessa suomen kieltä taitamattomat ja lukutaidottomat äidit opiskelevat samassa koulussa lastensa kanssa suomen kieltä, matematiikkaa ja kotoutumiskoulutuksen sisältöjä. Tämän jälkeen naisia tuetaan jatko-opintoihin tai työelämään pääsemisessä. Yhteistyö naisten kanssa jatkuu jatko-opintojen ja työharjoitteluiden aikana.

– Äidit ovat perheissä avaintekijöitä, ja heidän esimerkkinsä tekee näkyväksi ja edistää tasa-

arvoisuutta perheissä ja maahanmuuttajayhteisöissä, palvelupäällikkö Minna Perokorpi-Sulin Careeriasta sanoo.

Naisasialiitto Unionin Tasa-arvoinen varhaiskasvatus -hanke on tuottanut ja jakanut tietoa sekä kouluttanut varhaiskasvatuksen tasa-arvosta ja sukupuolisensitiivisyydestä aktiivisesti vuodesta 2006. Kohderyhmänä ovat varhaiskasvatuksen ammattilaiset, opiskelijat ja muut aiheesta kiinnostuneet. 

Nea Alasaari

– Erityisen tärkeää on ollut vaikuttaa varhaiskasvatuksen kentän asenteisiin, projektipäällikkö Nea Alasaari, sanoo. – Lakien ja asetusten vaatimuksista huolimatta monelle on vielä epäselvää, mitä sukupuolisensitiivisyys ja tasa-arvo varhaiskasvatuksessa tarkoittavat. 

Hankkeessa on laadittu käytännönläheisiä menetelmiä arjen havainnoimiseen ja suunnittelemiseen tasa-arvon näkökulmasta. Tarkoituksena on tukea varhaiskasvatussuunnitelman perusteita sekä lasten yksilöllistä kohtaamista.

Icehearts on kokonaisvaltaista ja pitkäkestoista tukea lapsille

Invalidisäätiön Live Palvelut -yksikkö on käynnistänyt matalan kynnyksen Live Polku -palvelun, joka tarjoaa osallistujalle nopean, joustavan ja yksilöllisen väylän ammatilliseen koulutukseen, kuntouttaviin tai työllistäviin palveluihin tai työelämään. Palvelu on avoin kaikille, ja jokaiselle osallistujalle laaditaan yksilöllinen valmennussuunnitelma. Live Polussa pyritään erityisesti tavoittamaan henkilöitä, joille soveltuvaa paikkaa koulutus- tai työelämässä ei tahdo löytyä ja jotka siksi ovat syrjäytymisvaarassa.

Terhi Voutilainen

Invalidisäätiön Terhi Voutilaisen mukaan keskeistä Polku-palvelussa on avoimuus ja saavutettavuus. – Ei tarvitse täyttää hakulomakkeita eikä osata olla juuri oikeaan aikaan asialla. Polku on aina avoinna: voi vain kävellä sisään ja aloittaa vaikka heti.

Finalistiksi valittiin myös vuodesta 1996 toimineen Icehearts-yhdistyksen samanniminen varhaisen puuttumisen toimintamalli. Toimintamallin keskiössä on joukkue, johon erityistä tukea tarvitsevat lapset valitaan, ja joukkueella on oma kasvattajansa. Kasvattaja tukee joukkueeseen valittuja lapsia koulussa, kotona ja vapaa-ajalla 12 vuoden ajan. 

Toimintamallin avulla ennaltaehkäistään osattomuutta ja syrjäytymistä sekä vahvistetaan lasten hyvinvointia.

Erika Turunen

–Icehearts on tutkitusti pystynyt parantamaan lasten kokonaisvaltaista hyvinvointia ja koulussa pärjäämistä tarjoamalla yhteisön ja rinnallakulkijan, järjestöpäällikkö Erika Turunen kertoo.

Voittaja julkistetaan Kuntamarkkinoilla 11.9.2019.


Cygnaeus-palkintoa on jaettu vuodesta 1981, jolloin kouluhallitus perusti palkinnon kunnioittamaan Suomen oppivelvollisuusisän Uno Cygnaeuksen (1810–1888) muistoa. Kouluhallitus lakkautettiin vuonna 1991, ja tilalle perustettu Opetushallitus jatkoi palkinnon jakamista.