Uutinen

”Jokaiselle mahdollisuus kansainvälistymiseen” – Selvityksessä suositellaan kansainvälisyyden kaksinkertaistamista vuoteen 2030 mennessä

Ajankohtaista Lukiokoulutus Ammatillinen koulutus Korkeakoulutus Erasmus+ Kansainvälistyminen
Opetus- ja kulttuuriministeriön teettämässä selvityksessä esitetään toimia, joilla lisätään oppilaiden ja opiskelijoiden kansainvälistä liikkuvuutta lukioissa, ammatillisissa oppilaitoksissa sekä korkeakouluissa. Taustalla on hallitusohjelman tavoite koulutuksen ja tutkimuksen kansainvälisyyden lisäämisestä. Samaan kannustaa myös ministeriön Korkeakoulutus ja tutkimus 2030 -visio.
Kuvituskuva, nuoret aikuiset kokouksessa

Selvityksen on opetus- ja kulttuuriministeriölle tehnyt professori Tuula Teeri Ruotsin Kuninkaallisesta Teknisten Tieteiden Akatemiasta. Siinä otetaan huomioon kansainvälistä liikkuvuutta tukevat ohjelmat, kestävän kehityksen mukaiset tavoitteet sekä liikkuvuuden uudet muodot, kuten tietotekniikan mahdollistama virtuaalinen liikkuvuus.

Liikkuvuutta tukevista ohjelmista suurin on Euroopan unionin Erasmus+, joka koskee kaikkia koulutusasteita, nuorisotoimintaa ja urheilua. Ohjelmasta Opetushallituksessa vastaava Mikko Nupponen pitää selvitystä merkittävänä. ─ Kansainvälinen osaaminen on tulevaisuudessa entistäkin tärkeämpää suomalaisen yhteiskunnan kannalta. On myös tärkeää taata kaikille tasavertaiset mahdollisuudet osallistua kansainväliseen toimintaan. Hienoa, että selvitys ottaa vahvasti kantaa myös tähän asiaan, sanoo Nupponen.

Selvitysraportissa todetaan, että koulutus on ehdoton edellytys pienen, viennistä riippuvaisen maan menestykselle. Suomalaisen osaamisjärjestelmän on kyettävä kouluttamaan uuden aikakauden osaajia, joilla on kykyä ja intoa toimia kansainvälisessä vuorovaikutuksessa maailmanlaajuisesti.

Tämä näkyy jo nyt koulutukseen liittyvissä linjauksissa. Uudessa lukiolaissa edellytetään opetuksen järjestämiseltä sitä, että opiskelijalla on mahdollisuus kehittää sekä kansainvälistä osaamistaan että työelämä- ja yrittäjyysosaamistaan. Ammatillisessa koulutuksessa tavoitteena on kansainvälisyyden lisääminen osana osaamisen kehittämistä, opintoja ja työssäoppimista. Korkeakoulujen kansainvälisyyden edistämisen linjauksissa (2017─2025) todetaan, että kaikkiin korkeakoulututkintoihin tulee pääsääntöisesti sisällyttää kansainvälistymisjakso.

Raportti sisältää suosituksia kansainvälisyyden kaksinkertaistamiseksi

Lukuvuonna 2017─2018 ulkomaanjaksolle lähti yhteensä 5 150 lukiolaista ja noin 5 500 ammattiin opiskelevaa. Korkeakouluissa ulkomaanjaksolle lähtijöitä on ollut noin 10 000 vuosittain; tästä joukosta noin puolet yliopistoista, puolet ammattikorkeakouluista.

Lähtijöiden määrä olisi tarkoitus kaksinkertaistaa eri koulutusasteilla vuoteen 2030 mennessä. Raporttiin on listattu suositukset siihen, miten tämä on tarkoitus tehdä.

  1. Kaikkien koulutusasteiden oppilaitoksilta tulisikin edellyttää kansainvälistymisen strategia ja toimenpideohjelma, joka ottaa huomioon kunkin koulutusasteen ominaispiirteet.
  2. Kansainvälistymisen tukipalveluja tulee lisätä, erityisesti alemmilla koulutusasteilla, jotta vaihtoon osallistuminen olisi lähtijöille nykyistä helpompaa ja opetushenkilöstöä vähemmän kuormittavaa. Tukipalvelujen rahoitus tulee kytkeä osaksi oppilaitosten perusrahoitusta, joko tarve- tai tulosperustaisena.
  3. Kansainvälistymisen erilaisista mahdollisuuksista ja rahoitusjärjestelmistä tulee koota kansallinen tietopankki, joka kattaa valtaosan kansainvälistymisen keinoista ja rahoitusmahdollisuuksista koulutusasteittain. Tietopankin kokoamiseen ja ylläpitämiseen tulee osoittaa riittävät resurssit.
  4. Opettajien kansainvälistymisosaamista tulee laventaa lisäämällä opettajakoulutuksen kansainvälistymiskasvatusta sekä vahvistamalla opettajien kansainvälisiä liikkuvuusmahdollisuuksia ja täydennyskoulutusta.
  5. Tarvehankintaisen kansainvälistymiskoulutuksen stipendijärjestelmän perustamista tulisi harkita, jotta erilaisista taustoista tulevat ja toimintarajoitteiset opiskelijat saadaan kansainvälistymiskoulutuksen piiriin.
  6. Syitä poikien ja miesten vähäiseen osallistumiseen ja laimeaan kiinnostukseen ulkomaan vaihtoihin tulee selvittää syrjäytymisuhan ehkäisemiseksi.
  7. Ammatti- ja aikuiskoulutuksessa tulee ottaa huomioon opiskelijoiden perhetilanne sekä luoda heidän työnantajilleen kannusteita tukea ja mahdollistaa opiskelijoiden kansainvälinen opiskelu ja harjoittelu. Perheellisten opiskelijoiden kansainvälisyysrahoituksen tulee mahdollistaa myös perheenjäsenten osallistuminen.
  8. Yritystukia tulee kehittää tukemaan myös erityisesti PK-yritysten kansainvälistymistä, johon opiskelija- ja harjoittelijayhteistyö on hyvä keino.

─ Tavoite ulkomaanjaksoille lähtevien määrän kaksinkertaistamisesta on kunnianhimoinen, mutta täysin mahdollinen. Hyvän lähtökohdan työlle antaa vuonna 2021 käynnistyvä Erasmus+ -ohjelman toinen vaihe, jolle on esitetty kaksinkertaista budjettia. Rahoituksen kasvu ei kuitenkaan yksin riitä, vaan tavoitteen saavuttamiseen tarvitaan hyvää yhteistyötä kaikkien toimijoiden, erityisesti oppilaitosten ja koulutuksen järjestäjien kanssa, toteaa Nupponen.