Uutinen

Koulutusvientiä koskeva tutkimus- ja selvityskirjallisuus koottu yhteen katsaukseen

Ajankohtaista Koulutusvienti
Opetushallituksen uusi julkaisu kartoittaa suomalaisesta koulutusviennistä vuosien 2010–2019 aikana toteutetut ja meneillään olevat tutkimukset. Selvityksen ovat koonneet Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitoksen tutkijat Henna Juusola ja Terhi Nokkala. Merkittävä osa tutkimusajanjaksolla julkaistusta kirjallisuudesta koskee korkeakoulusektoria.
Koulutusvientiohjelman esitteitä

Koulutusviennistä on kertynyt kymmenen vuoden aikajaksolta verrattain kattavasti erilaista kokemus- ja tutkimusperustaista tietoa. Kiinnostus aiheen tutkimukseen on kasvanut vuosi vuodelta monipuolisemmaksi koulutusvientiliiketoiminnan kasvun rinnalla. Kansallisessa keskustelussa huomattavan roolin ovat saaneet lukuvuosimaksuja koskeneet näkökulmat.

Erityisen ahkerasti tietoa ovat tuottaneet korkeakoulujen opiskelijat opinnäytetöissään. Opinnäytetöissä korostuvat erityisesti koulutusviennin markkinointia koskevat aiheet, joista yhden erillisen kokonaisuuden muodostavat koulutusvientitoimijoiden toimeksiantoina toteutetut markkina-analyysit. Niissä on pyritty kehittämään tehokkaita markkinastrategioita eri puolille maailmaa.

Useissa vertaisarvioiduissa artikkeleissa koulutusvientiä puolestaan tarkastellaan johtamisen ja hallinnon sekä koulutuspolitiikan näkökulmista. Näissä tutkimuksissa on tarkasteltu muun muassa koulutuspoliittisia strategioita ja koulutusvientiin liittyvää keskustelua, koulutusvientitoiminnan johtamista sekä käytännön koulutusvientitoteutuksia.

Nyt julkaistussa katsauksessa koulutusvientiä on tarkasteltu laajasti, ja sen katsotaan tarkoittavan “kaikkea koulutukseen, koulutusjärjestelmään tai osaamisen siirtoon pohjautuvaa liiketoimintaa, josta muotoillusta tuotteesta tai palvelusta ulkomainen taho maksaa” – tämä on myös opetus- ja kulttuuriministeriön koulutusviennin tiekartassa käytetty määritelmä.  Katsaus huomioikin näin koulutusvienti-ilmiön moninaisuuden ja yhtymäkohdat koulutusjärjestelmän yleiseen kansainvälistymiseen, koulutuspalveluiden kaupallistumiseen ja kehitysyhteistyöhön.

 

Tavoitteena saada koulutusvientiä koskeva tutkimustieto käyttöön

Education Finland -ohjelman tilaustyönä tuotettu julkaisu tarjoaa tutkimus- ja selvityskirjallisuudesta lyhyet ja selkokieliset tiivistelmät, joiden kohderyhmänä on laaja asiantuntijayleisö: koulutusvientiä toteuttavat tahot, virkamiehet, asiantuntijat ja tutkijat. Tavoitteena on, että aihealuetta koskeva tutkimustieto saataisiin helposti käyttöön.

– Nyt käsillä oleva katsaus antaa vankan tietopohjan koulutusviennin seuraavan kasvuvaiheen ollessa käsillä. Samalla se tuo hallintoon uutta tietoa, kun suunnittelemme koulutusviennin tulevia uusia linjauksia, sanoo Education Finland -koulutusvientiohjelman johtaja Jouni Kangasniemi.

– Lisäksi toiveenamme on, että tutkimusyhteisö tarttuu katsauksen paljastamiin aukkoihin. Lisätietoa tutkimuksen muodossa olisi hyvä saada esimerkiksi koulutusviennin liiketoiminta- ja sopimusmallien toimivuudesta ja esteistä, kansainvälistä vertailevaa tutkimusta opetushenkilöstön osaamisen kehittämiseen liittyvistä käytänteistä sekä lisää tutkimusta myös muiden koulutusasteiden kansainvälisistä käytännöistä sekä kehitysyhteistyön ja koulutusvientitoiminnan rajapinnasta. Erityisesti nostaisin esiin koulutusvientitoiminnan vaikuttavuuteen liittyvät pidemmän aikavälin tutkimukset.

Education Finland -koulutusvientiohjelma on toiminut Opetushallituksessa vuodesta 2017 lähtien. Ohjelmassa on jäsenenä 120 yritystä, ja sen tavoitteena on nykyisellä hallituskaudella edistää suomalaisen koulutusvientitoimijoiden kansallista ja kansainvälistä verkottumista, purkaa hallinnollisia esteitä ja lisätä toimialan kasvua kansainvälisesti.

Lisätietoja:

Jouni Kangasniemi, ohjelmajohtaja, jouni.kangasniemi@oph.fi, p. 040 517 9222.