Uutinen

Kysely: Lapset ja nuoret viihtyvät koulussa – paljon on vielä tehtävääkin

Ajankohtaista
Lapset ja nuoret pitävät koulunkäynnistä, ilmenee Terveyden- ja hyvinvoinninlaitoksen (THL) Kouluterveyskyselyn 2019 juuri julkaistuista tuloksista. Keväällä järjestettyyn kyselyyn vastasi yhteensä lähes 300 000 lasta ja nuorta sekä lisäksi perusopetuksen 4. ja 5. -luokkalaisten vanhemmat.
Kuvituskuva: hymyilevä poika kääntyneenä tuolillaan taaksepäin


Yksi Kouluterveyskyselyn parhaista uutisista on se, että lapset ja nuoret pitävät koulunkäynnistä ja viihtyvät koulussa. Yli puolet koululaisista ja opiskelijoista kertoi käyvänsä koulua mielellään ja koki, että opettaja on kiinnostunut heidän kuulumisistaan. Eniten koulunkäynnistä pitäviä on perusopetuksen 4. ja 5. luokalla ja ammatillisessa koulutuksessa. 

– Myönteinen kehitys tuloksissa kertoo siitä, että koulut tekevät tällä hetkellä jotakin aivan oikein, opetusneuvos Kristiina Laitinen toteaa. Se vanha myytti, että suomalaiset koululaiset pärjäävät koulussa hyvin mutta viihtyvät huonosti, voisi tämän tutkimuksen valossa olla murtumassa. 

Positiivinen uutinen on myös se, että ammatillisissa oppilaitoksissa opiskelevien nuorten alkoholinkäyttö on nykyisin maltillisempaa kuin aikaisemmin, ja humalahakuinen juominen on vähentynyt viime vuosikymmenellä. Raittiiden osuus on säilynyt samalla tasolla vuoteen 2017 verrattuna. 

Koulukiusaamisen ehkäiseminen on jatkuvaa ja suunnitelmallista työtä

Lasten ja nuorten hyvinvointiin vaikuttaa merkittävästi kuuluminen kaveriporukkaan. Koulukiusaamisessa on havaittavissa kymmenessä vuodessa laskeva suunta, etenkin perusopetuksen 8. ja 9. luokalla. 

Toisaalta Laitinen toteaa, että kiusaamista voidaan verrata rikkaruohoon: kun sitä jostain kitketään, niin toisaalla se nostaa päätään. On tärkeää, että kiusaamisen ehkäiseminen ja tilanteisiin puuttuminen ymmärretään jatkuvana ja suunnitelmallisena työnä koulun arjessa. Kiusaamisen vastaisen työn tueksi Opetushallitus julkaisee tänä syksynä kouluille ja oppilaitoksille suunnatun oppaan.

Hengästyttävää liikuntaa vain vähän harrastavien nuorten osuus kasvanut

Kaikkiaan Kouluterveyskysely antaa varsin myönteisen kuvan lasten ja nuorten elämästä; joskin huolenaiheitakin löytyy. Huolestuttava trendi on esimerkiksi aamupalan syömättä jättäminen, joka on edelliseen kyselyyn verrattuna hieman yleistynyt. Myös hengästyttävää liikuntaa vain vähän harrastavien nuorten osuus on hieman noussut vuoteen 2017 verrattuna.

Nämä muutokset elintavoissa yhdistyvät huoleen lasten ja nuorten ylipainosta. Toisaalta hyvä uutinen on se, että ylipainoisten osuus on pysynyt samalla tasolla vuoteen 2017 verrattuna. 

Koululaisten liikunnan lisäämiseksi onkin kehitetty ratkaisuja. 
 
– Liikkuva koulu- ja Liikkuva opiskelu -toiminta ovat hyviä esimerkkejä koulujen ja oppilaitosten toiminnan vaikuttavuudesta liikunnan määrään, Laitinen toteaa. 

– Olisi hyvä, että kouluilla olisi yhteisesti sovittuja käytäntöjä tai toimintaohjeita siihen, miten oppilaiden fyysistä aktiivisuutta pystyään lisäämään koulupäivän aikana. Tämä on tärkeää myös siksi, että koulun toiminnalla on suuri merkitys terveiden elämäntapojen omaksumisessa. Lapsuudessa ja nuoruudessa omaksutut elämäntavat vaikuttavat osaltaan myöhemmässä elämässä ilmeneviin terveyseroihin.

”Sydämen sivistyksen taidot ovat elämässä tärkeitä”

Koulu-uupumusta kokevat yleisimmin tytöt perusopetuksen 8. ja 9. luokilla ja lukioissa (20 %). 

– Koulu-uupumus on monisyinen ilmiö, johon vaikuttavat sekä koulun toimintatavat ja vaatimukset että elämä koulun ulkopuolella – siis se, kuinka paljon lapset ja nuoret nukkuvat ja jääkö vapaa-ajan harrastuksille kuten liikunnalle aikaa. Elintapojen lisäksi on tärkeää, että lapsilla ja nuorilla on vaikutusmahdollisuuksia opintojen järjestämiseen ja koulutyön suunnitteluun. 

Myös koulun osallistava toimintakulttuuri on merkittävässä roolissa uupumuksen ehkäisijänä, Laitinen muistuttaa.

– Toivomme, että koulut panostaisivat myös yhteisöllisyyteen, elämän makuiseen arkeen sekä jaksamisen näkökulmasta tärkeisiin taito- ja taideaineisiin. 

– On tärkeää, että lukiolaisilla jää aikaa myös lepoon, palautumiseen ja muuhun elämään. Lukiovuosiin ajoittuu monia keskeisiä kehitystehtäviä kuten oman identiteetin muodostaminen ja elämän suunnan etsiminen. Nuorille tulisi jäädä energiaa myös näiden kysymysten pohtimiselle. Sydämen sivistyksen taidot ovat elämässä tärkeitä.

Uutisen pohjana on käytetty THL:n tiedotetta.