Tiedote

Maksutonta kouluruokaa jo yli 70 vuotta – Kouluruokailun järjestämiseen haetaan nyt mallia Suomesta

Ajankohtaista Hyvinvointi
Suomi ja Ruotsi ovat edelleen ainoat maat maailmassa, joissa valtio takaa kaikille maksuttoman lämpimän kouluruoan joka päivä.
Oppijat ruokailevat

Monessa muussa maassa koululaisten ruokien maksajaksi päätyvät lasten vanhemmat tai oppilaiden mukaan pakataan koulueväät. 

Osassa maita valtio tai kunnat saattavat tukea kouluruokailua jollakin osuudella. Lisäksi kouluruokailua järjestään erilaisten kouluruokailuohjelmien avulla, erityisesti kehitysmaissa. Esimerkiksi YK:n Maailman ruokaohjelma (WFP) auttaa 71 maan hallitusta järjestämään kouluruokailua yli 18 miljoonalle lapselle.

Kiinnostus suomalaista järjestelmää kohtaan kasvanut maailmalla

Suomen kouluruokajärjestelmä on ainutlaatuinen: mukana ovat valtio, kunnat, yliopistot, yksityinen sektori ja kansalaisjärjestöt. Yhteistyöllä pidetään yllä kustannustehokasta ja kestävää järjestelmää, joka tarjoaa päivittäin ravitsevaa, maistuvaa ja monipuolista ruokaa yli 800 000 lapselle, oppilaalle ja opiskelijalle.

Ulkoministeriö ja Opetushallitus ovat koonneet nyt ensimmäistä kertaa Suomen kouluruokailua koskevat ohjeistukset yksiin kansiin School Meals for All -julkaisuun (suomeksi ”Kouluruokaa kaikille”). Julkaisulla halutaan vastata kansainväliseen kiinnostukseen Suomen järjestelmän erityispiirteitä kohtaan.

– Kiinnostus suomalaista kouluruokailumallia kohtaan on kasvanut selvästi ulkomailla. Tämä näkyy esimerkiksi siinä, että erilaisia tutustumiskäyntejä järjestetään ahkeraan ja kyselyjä kouluruokailuun liittyvistä aiheista tulee aiempaa enemmän, kertoo opetusneuvos Marjaana Manninen Opetushallituksesta.

Julkaisussa pureudutaan siihen, miten kouluruokailu on järjestetty hallinnollisesti, mitä ruoalta ja ruokailutilanteilta vaaditaan sekä avataan Suomen pitkästä kokemuksesta kertyneitä parhaita kouluruokailuun liittyviä käytäntöjä. Mukana on myös esimerkkejä siitä, miten kouluruokailu on järjestetty viidessä suomalaisessa kunnassa.

Kouluruokailu juurrutettiin Suomeen sota-aikana

Suomessa kouluruokailun järjestäminen on alkanut hyväntekeväisyyden kautta jo 1800-luvulla. Laki maksuttomasta koulu­ruokailusta säädettiin Suomessa ensimmäisenä maailmassa vuonna 1943 – sota-aikana. Maksutonta kouluruokailua alettiin tarjota kaikille oppivelvollisuuskoulujen oppilaille viiden vuoden siirtymäajan jälkeen 1948 – joten perinne on jatkunut katkeamattomana nyt jo yli 70 vuotta.

Sodan jälkeinen köyhyys, evakkojen asuttaminen ja sotaorvoista huolehtiminen on tuttua monelle nykyiselle kehitysmaalle, joille Suomen tarina voi toimia arvokkaana esimerkkinä.

Kouluruokailun käytännöt ja lautasilla oleva ruoka elävät ajassa. Kouluruokailua kehitetään jatkuvasti yhteistyössä oppilaiden kanssa esimerkiksi muutamalla ruokalistoja oppilaiden antaman palautteen mukaan.

Yhteistyöstä, osallisuudesta ja ravitsemuskasvatuksesta on tullut osa kouluruokailulle asetetuista, oppimista edistävistä kansallisista tavoitteista. Ruokailutilanteet tarjoavat mahdollisuuden jakaa kouluissa tietoa esimerkiksi eri maiden ruokakulttuureista, terveellisestä ravinnosta ja hyvistä ruokailutavoista.

– Suomessa kouluruokailu koetaan valtion tasolla tärkeäksi ja sitä kehitetään jatkuvasti. Maksuton kouluruoka on ollut yksi avaintekijöistä siinä, että Suomesta on kasvanut vahva osaamisen ja koulutukseen nojaava yhteiskunta. Suomella on mallimaana vastuu edistää kouluruokailun merkitystä kansainvälisessä yhteistyössä niin, että kouluruokailu voitaisiin nähdä kaikkialla tehokkaana työvälineenä oppilaiden ja opiskelijoiden hyvinvoinnin, osaamisen ja yhteisöllisyyden parantamiseksi.

Opetushallituksen kouluruokailufoorumiin kerääntyy alan asiantuntijoita keskustelemaan siitä, miten suomalaisella kouluruokailumallilla voidaan edistää kansallisia tavoitteita ja globaalia oppimista.

Kouluruokailufoorumissa esitellään ajankohtaisia tilastoja ja kehittämisen painopisteitä sekä Opetushallituksen ja verkostoyhteistyön tarjoamia keinoja kansallisen ja kansainvälisen yhteistyön vahvistamiseksi kouluruokailun kehittämisessä. Oppijoiden hyvinvoinnin globaali kehittäminen tukee myös Opetushallituksen kansallisia keskeisiä vaikuttamistavoitteita, jotta oppijoilla ympäri maailmaa olisi mahdollisuus syödä ja oppia yhdessä. Yhteinen visio on Kaikki syö 2030! #KaikkiSyö2030 #YhdessäEniten 

Fakta:

  • Suomessa tarjotaan päivittäin noin 830 000 kouluateriaa
  • Peruskouluissa yhden oppilaan vuoden kouluateriat maksoivat vuonna 2019 keskimäärin noin 535 euroa, kun se julkaisua laadittaessa oli vuoden 2017 tilastoraportin mukaan 530 euroa. 
  • Yhden peruskoulussa tarjotun aterian hinta oli vuonna 2019 noin 2,82 euroa (2,80 vuonna 2017). Summaan on laskettu mukaan ruoka, henkilöstökulut, varusteet ja kuljetus
  • Suomen hajautetussa kouluruokailujärjestelmässä ruokailun järjestely- ja suunnitteluvastuu jakautuu useammalle taholle. Ohjaus tapahtuu kansallisesti. Kunnat vastaavat kouluruokailun paikallisesta järjestämisestä
     

Selvitys on vapaasti ladattavissa ulkoministeriön ja Opetushallituksen sivuilta. Toivomme, että selvitystä käytetään mahdollisimman laajasti kansainvälisissä yhteyksissä, kun kouluruokailu tulee puheeksi.