Uutinen

Meillä on projektit, heillä välineet!

Kokemuksia Nuorisotyö Erasmus+ nuorisoalalle Youth in Action
Romanialaiset nuorisotyöntekijät vierailivat Helsingissä huhtikuussa 2019.
Kaksi naista laittaa post it -lappuja seinälle.

– Hei kaikki, olen Tessa. Minulla on pitkähköt hiukset ja melko lämpimät kädet.

Näin esittelin itseni romanialaisille nuorisotyöntekijöille, jotka myös vuorollaan esittäytyivät muille leikkimielisten tehtävien kautta. Opetushallituksen  järjestämän opintovierailun aikana 23.–26.4.2019 kaksitoista nuorisotyöntekijää Romaniasta tutustuivat suomalaiseen nuorisotyöhön. Vierailua tuettiin Erasmus+ Youth in Action -rahoituksella.

Vieraita kiinnosti, miten nuorisotyöntekijöitä koulutetaan Suomessa, mitä osaamista heillä on ja miten osaamista vahvistetaan. Romaniassa nuorisotyöntekijät ovat yleensä vapaaehtoisia eikä heillä ole muodollista nuorisotyön koulutusta. Ryhmä tutustui vierailun aikana niin muodollisen koulutuksen mahdollisuuksiin Suomessa kuin ei-muodolliseen koulutukseenkin: Pääkaupunkiseudun Partiolaisten partioasemaan, Suomen Nuorisosirkusliittoon, nuorisoalan kattojärjestö Allianssiin ja Suomen Diakoniaopistoon.

Kuinka joukosta ihmisiä tehdään ryhmä!

Vierailun ensimmäisenä päivänä fasilitaattori Auli Wallenius onnistui hyvin nopeasti tiivistämään tämän entuudestaan toisilleen tuntemattoman joukon ihmisiä ryhmäksi, jota yhdistivät mielenkiinnon kohteet ja tavoitteet. Wallenius mainitseekin tämän olevan yksi nuorisotyön tavoitteista. Ihmiset hakevat luontaisesti yhteisöjä, ja nuorten hyvinvointiin kuuluu mahdollisuus harrastaa osana ryhmää tai yhteisöä. Wallenius kokosi ryhmän (joka koostui siis kahdestatoista romanialaisesta nuorisotyöntekijöistä eri järjestöistä, kahdesta suomalaisesta Opetushallituksen työntekijästä ja yhdestä suomalais-kreikkalaisesta toimittajasta) improvisaatioteatterista tuttujen tehtävien kautta. Asetuimme ensin etunimen alkukirjaimen mukaiseen aakkosjärjestykseen, sitten järjestykseen hiusten pituuden mukaisesti ja lopuksi käsien lämmön mukaan. Ryhmä oli valmis.

Ryhmän nuorisotyöntekijät kaipasivat neuvoja henkilökohtaisella tasolla (miten kehittyä ja oppia jatkuvasti uutta), kansallisella tasolla (miten kehittää nuoristyöntekijöiden koulutusta Romaniassa ja miten osallistaa ja aktivoida nuorisoa tehokkaammin) ja kansainvälisellä tasolla (miten kehittää hankkeita yhteistyössä muiden maiden kanssa ja mitä kansainvälisiä rahoitushankkeita on olemassa). Nuorisotyöntekijöiden kouluttautumismahdollisuudet kiinnostivat kaikkia, ja seuraavaksi ryhmä tutustuikin koulutusvaihtoehtoihin Suomessa.

Neljä nuorisotyöntekijää katsoo projektorista heijastettua sivua.

Avainosaaminen: luottamuksen ja yhteyden luominen

Suomen Diakoniaopistolla Katja Danska ja Heli Ramula kertoivat ammatillisen koulutuksen merkityksestä sekä kasvatus- ja ohjausalan perustutkinnon nuoriso- ja yhteisöohjauksen osaamisalasta. Suomen Diakoniaopisto korostaa yhdenvertaisuutta opiskelumahdollisuuksissa ja pyrkii varmistamaan opiskelupaikan kaikille, kouluarvosanoista riippumatta. Haastattelussa voi saada lisäpisteitä esimerkiksi vapaaehtoistyöstä tai muusta aktiivisuudesta. Opinnot kestävät kolme vuotta, mutta niitä voi nopeuttaa osoittamalla näytössä työssäoppimisjaksoilla, vapaaehtoistyöllä tai partiotoiminnalla hankittua osaamista.

Diakoniaopiston opinnot koostuvat pakollisista ja vapaaehtoisista kursseista. Työssä opiskelu on hyvin tärkeää: oppitunnilla opiskelijat saavat työkalut ja teoriat, joita he opettelevat työssä käyttämään. Danska korosti ennen kaikkea luottamuksen tärkeyttä.

– Luottamuksen ja yhteyden luominen nuoriin on avainasemassa, sanoi Danska.

Hyvä nuorisotyöntekijä luo turvallisen ympäristön, jossa jokainen nuori voi osallistua yhteiseen toimintaan ja saada uusia ystäviä ja joka rohkaisee osallistumaan yhteiskuntaan.

Täysin erilaista lähestymistapaa ja kouluttautumispolkua edustaa Suomen Partiolaiset ry, joiden toimistossa partioasemalla vierailimme seuraavaksi. Partiolaiset esittelivät ryhmälle eri välineitä, joiden avulla on mahdollista tehdä ei-muodollinen koulutus ja oppiminen näkyväksi. Vertaisarviointiin perustuvan Qridin innovaatio on opiskelijan osallistaminen oppimisen kaikkiin vaiheisiin: tavoitteiden asettamiseen, toteuttamiseen ja lopuksi arviointiin. Kansainväliset, vapaasti netistä ladattavat digitaaliset osaamismerkit kertovat, mitä tietoja ja taitoja henkilöllä on hallussaan. Digitaalinen osaamiskiekko havainnollistaa harrastus- ja vapaaehtoistoiminnassa hankittua osaamista rinnakkain tutkintoon johtavien opintojen kanssa.

Esityksen jälkeen partiossa työskentelevät Ciprian Sfirlogea ja Amalia Bohateret jäivät vaihtamaan suomalaisten tovereidensa kanssa kuulumisia ja partiohuiveja. Amalia kertoi, että partiolaisilla on tapana kerätä eri maiden partiohuiveja isolle huiviseinälle. Sekä Amalia että Ciprian olivat kuitenkin sitä mieltä, että heillä oli esitelmän jälkeen kotiinviemisiksi muutakin kuin huivit.

– Meillä on projektit, heillä välineet, Bohateret nauroi selvästi innostuneena

– Tämä on tulevaisuus, jatkoi Sfirlogea.

Neljä naista pitää toisiaan käsistä kiinni.

Verkostojen kehittäminen ja tulevaisuuden suunnitelmia

Yhteisen reflektointisession aikana korostui muodollisen nuorisotyön opetuksen tärkeys. Osallistujat olivat yhtä mieltä siitä, että Romaniaan olisi tarpeellista kehittää akatemia nuorisotyön opetusta varten. He pitivät tärkeänä, että Suomen opetussysteemi on tasa-arvoa edistävä ja inklusiivinen sekä joustava – opintoja on mahdollista edistää eri lähtökohdista ja omaan tahtiin.

– Olisi todella hienoa saada tämä sama malli myös Romaniaan, Sfirlogea kommentoi.

Emilia Radu kertoi inspiroituneensa testaamaan päivän aikana hankittuja tietoja organisaatiossaan.

– Todennäköisesti emme voi käyttää samoja välineitä, koska meillä ei ole niihin varaa, mutta me voimme luoda omat välineemme! Ehdottomasti aiomme luoda omat osaamismerkkimme, Radu kertoi.

Nuorisotyöntekijät saivat ideoita, tietoja ja loivat verkostoja.

– Opintovierailu antoi minulle uusia välineitä, mutta ennen kaikkea kontakteja ja mahdollisia yhteistyökumppaneita. Nyt Romanian nuorisotyökenttä on yhtenäinen ja yhdessä vahvempi. Aiomme vahvistaa nuorisotyön asemaa Romaniassa – ehkä jopa perustaa akatemian, tiivisti Alexandry Macrinic.

Itsekin opin paljon vierailun aikana. Koin, että nämä ihmiset, joita en tuntenut entuudestaan, olivat kahden päivän ajan minun ystäviäni. Tämä kokemus ystävyydestä ja yhteisöllisyydestä tiivistää mielestäni nuorisotyön tarkoituksen: nuorisotyön arvot ovat niin läpileikkaavia, ettei yhteistyökumppaneita tarvitse tuntea; linkki muodostuu yhteisten tavoitteiden kautta.

Kuvat ja teksti: Athanasía Aarniosuo