Uutinen

OECD-vertailu: Vanhempien koulutustaso vaikuttaa korkeakouluopintojen edistymiseen

Ajankohtaista Korkeakoulutus
Vanhempien koulutustasolla sekä opiskelijan sukupuolella ja maahanmuuttajataustalla on vaikutusta opiskelijan koulutusalan valintaan ja korkeakouluopintojen etenemiseen. Asia selviää tuoreesta OECD-maiden vertailusta, jonka yhtenä aiheena oli yhdenvertaisuuden toteutuminen korkea-asteen opinnoissa.
Kuvituskuva, nuoret tutkimassa kirjoja kirjastossa

Vaikka Suomessa tehdään korkeakouluopintoja ahkeraan ja korkeakoulutettujen määrä on noussut hieman viimeisen 10 vuoden aikana, ei opiskelu eri aloilla jakaudu yhdenvertaisesti.

Tämä selviää viimeisimmästä OECD-maiden vertailusta Education at a Glance, jossa yhtenä aiheena tutkittiin yhdenvertaisuuden toteutumista korkea-asteen koulutuksessa. Vuosittain tehtävässä raportissa tarkasteltiin tänä vuonna vertailumaiden eroja muun muassa korkeakoulutettujen määrissä, työllistymisessä ja korkeakoulujen sisäänotossa. Samalla analysoitiin sitä, miten korkeakoulutettujen tausta vaikuttaa tutkinnon suorittamiseen tavoiteaikataulussa.

Miehet opiskelevat naisia useammin matematiikkaa, luonnontieteitä ja insinööritieteitä

Vuonna 2017 uusista, alempaa korkeakoulututkintoa suorittavissa opiskelijoista naisten osuus oli miehiä suurempi (54%) Suomessa ja muissa OECD-maissa. Miehet opiskelevat selvästi naisia useammin luonnontieteitä, insinööritieteitä, matematiikkaa ja teknologian aloja (STEM-aloja).

Vertailumaissa vain 30 prosenttia uusista opiskelijoista kyseisillä aloilla oli naisia. Suomessa naisten osuus oli vielä OECD-maiden keskiarvoa alhaisempi, sillä vain 22 prosenttia STEM-alojen aloittavista opiskelijoista oli naisia.

Erot kuroutuivat kuitenkin umpeen ylemmän korkeakoulututkinnon ja tohtorintutkinnon kohdalla, jolloin STEM-aloilla tohtorintutkinnon suorittaneista jo yli puolet oli naisia. Tohtorintutkintotasolla aineisiin lukeutuvat luonnontieteet, matematiikka ja tilastotiede.

Vanhempien koulutustaustalla on vaikutusta opintojen etenemiseen

Selvityksen mukaan vanhempien koulutustaustalla on vaikutusta siihen, valmistuuko opiskelija opinnoistaan tavoiteaikataulussa.

Lähes kaikissa vertailluissa maissa opiskelijat, joilla vähintään yksi vanhempi oli suorittanut korkea-asteen tutkinnon, suorittivat useammin alemman korkeakoulututkintonsa loppuun tutkimuksen tarkasteluajanjakson aikana. Tarkasteluajanjaksona oli opintojen etenemisen tavoiteaika plus kolme vuotta.

Vastaavasti läpäisyaste oli keskimääräisesti matalin niillä opiskelijoilla, joiden vanhemmat eivät olleet suorittaneet toisen asteen tutkintoa.

Muista OECD-maista poiketen Suomessa vain harvalla opiskelijalla oli maahanmuuttotausta

Lähes kaikissa OECD-maissa alemman korkeakoulututkinnon tavoiteajassa läpäisivät useammin ne opiskelijat, joilla ei ollut maahanmuuttotaustaa. Vertailutietoja aiheesta saatiin kuitenkin vain seitsemästä maasta. Suomi erottui joukosta, sillä Suomessa tilanne oli päinvastainen.

Kovin pitkälle meneviä johtopäätöksiä tästä ei voi kuitenkaan tehdä, sillä toistaiseksi maahanmuuttajataustaisia henkilöitä on ollut korkeakouluikäisessä väestössä ja korkeakouluopiskelijoissa Suomessa melko vähän. Vuonna 2017 uusista opiskelijoista neljä prosenttia oli henkilöitä, jotka olivat syntyneet Suomen ulkopuolella ja 0,1 prosenttia henkilöitä, jotka olivat syntyneet Suomessa, mutta vanhemmat Suomen ulkopuolella.

Mikäli vastaisuudessa maahanmuuttajataustaisten korkeakouluikäisten määrän kasvaessa maahanmuuttajataustaisten korkeakouluopiskelijoiden määrä ei nouse samassa suhteessa, voidaan tätä pitää koulutuksellisen tasa-arvon toteutumisen kannalta huolestuttavana ilmiönä.

Lisätietoja:

Opetusneuvos Kristiina Volmari 
puh. 029 533 1276
etunimi.sukunimi [at] oph.fi

 

Liitteet