Uutinen

Pisa 2018: suomalaisten tulokset yhä hyvällä tasolla

Ajankohtaista Perusopetus Laatu ja kehittäminen
Pisa 2018 -tutkimuksen tulosten perusteella suomalaisten oppimistulokset ovat yhä OECD-maiden kärkeä. Heikkojen lukijoiden määrän kasvuun ja koulutuksen tasa-arvon säilyttämiseen on kuitenkin kiinnitettävä huomiota.
Kuvituskuva, koululaisia kulkemassa rappusia

3.12. julkaistut Pisa 2018 -tutkimuksen tulokset osoittavat, että suomalaisten oppimistulokset ovat edelleen hyvällä tasolla. Suomalaisten 15-vuotiaiden lukutaito on OECD-maiden kärkeä ja myös matematiikassa suomalaisnuorten osaamistaso on pysynyt samana vuoteen 2015 verrattuna. Luonnontieteiden osaaminen on laskenut hieman.

 Olemme edelleen koulutuksen huipulla, mistä voimme olla hyvin ylpeitä. Erityisen hienoa on, että Suomessa yhdistyy korkea osaaminen ja tyytyväisyys elämään. Pärjääminen ei siis tapahdu hyvinvoinnin kustannuksella, opetusneuvos Marjo Rissanen sanoo.

Heikkojen lukijoiden määrä kasvu huolestuttaa

Selkein muutos Suomen tuloksissa on heikkojen lukijoiden määrän kasvu. Lukutaidossa oppilaiden taustan ja asenteiden merkitys näyttää vain kasvavan, ja erityisesti pojista entistä harvempi lukee vapaa-ajallaan.

 Koulu ei voi yksin ratkaista lukutaidon heikkenemistä, mutta kun vapaa-ajalla luetaan entistä vähemmän, on tärkeää, että koulu pystyy innostamaan lukemiseen, opetusneuvos Leena Nissilä kommentoi.

Lukutaidon heikkeneminen ei ole uusi ilmiö, ja tilanteeseen on reagoitu jo muun muassa Lukuliike-toiminnan perustamisella. Opetushenkilöstölle on myös suunnattu runsaasti täydennyskoulutusta lukutaidon ja lukuinnon kehittämisestä viime vuosina ja vastikään. Lisäksi koulukirjastoille on suunnattu lisäresurssina ilmaisia kirjoja Suomen Kulttuurirahaston Lukuklaani-hankkeen avulla.

Myös nykyisissä opetussuunnitelman perusteissa on otettu monin tavoin huomioon huoli lukutaidon heikkenemistä. Lukeminen ja lukutaito nähdään nyt entistä selkeämmin osana kaikkea oppimista.

Tasa-arvoisesta koulutuksesta pidettävä kiinni

Suomessa koulujen väliset erot ovat osanottajamaiden pienimpiä, mutta meilläkin alueellisia eroja on ja ovat näkyneet sekä Pisa-tuloksissa että myös kansallisten oppimistulosten arvioinneissa jo pidemmän aikaa. Erot kasvavat myös kaupunkien sisällä.

 Meidän on jatkuvasti tehtävä työtä varmistaaksemme koulutuksen tasa-arvon. Onnistumista mitataan siinä, että koulumme pystyy osaltaan tasaamaan kotitaustan ja vanhempien koulutustaustan merkitystä oppimistuloksissa, sanoo pääjohtaja Olli-Pekka Heinonen.

Kun heikosti osaavien osuus kasvaa, täytyy myös miettiä, miten entistä paremmin voidaan tukea kaikkien oppimista, muistuttaa Marjo Rissanen. Opetuksessa on pystyttävä huomiomaan oppilaiden erilaiset tarpeet. Tässä voivat olla apuna muun muassa monipuoliset työtavat ja erilaiset oppimisympäristöt.

 Pohdimme Opetushallituksessa keinoja, joilla voimme parhaiten tukea opettajia, kouluja ja opetuksen järjestäjiä uudessa tilanteessa, jossa oppilaiden moninaistuneet taustat ja eriytymiskehitys haastaa järjestelmäämme. Opettajilla ja rehtoreilla tulee olla riittävästi aikaa toteuttaa koulun perustehtäviä. Lisäksi on tärkeää tukea kouluja opetussuunnitelman toimeenpanossa ja varmistaa, että myös opettajilla on mahdollisuus osaamisensa kehittämiseen, Rissanen sanoo.

Yksi olennainen toimenpide alueellisten erojen tasaamisessa on tekeillä oleva perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden arvioinnin linjausten ja päättöarvioinnin kriteerien täsmennys. Kansalliset linjaukset ja kriteerit lisäävät merkittävästi arvioinnin yhdenvertaisuutta ja selkiyttävät myös opetettavia ja opiskeltavia asioita oppiaineittain.