Selvitys: Uudistuva ammatillinen koulutus haastaa oppilaitoksia muuttumaan
Siirtymien vaikutus koulutuspolun eheyteen -selvityksessä tarkastellaan ammatillisen koulutuksen nykytilaa ja kehittämistarpeita. Tulokset perustuvat 36 oppilaitosvierailuun ja keskusteluihin yli 300 ammatillisen koulutuksen asiantuntijan kanssa. Selvityksen teki Opetushallitukselle DiaLoog.
Osaaminen, yhteisöllisyys ja tiimityö tärkeimpiä voimavaroja
Muutoksen keskellä ammatilliset oppilaitokset hakevat lisää voimavaroja oman organisaationsa ja työyhteisönsä kehittämisestä. Uudet johtamiskäytännöt korostavat henkilökunnan osallistamista, yhteisöllisyyden lisäämistä ja tiimityön hyötyjä. Sisäisistä toimintatavoista halutaan karsia kaikki turhat, päällekkäiset, tehottomat ja byrokraattiset käytännöt. Näin raivataan lisää aikaa ja resursseja ydinasioille: opiskelijan ohjaamiselle, opettamiselle ja laadukkaan ammattitaidon tuottamiselle.
Henkilökunnan osaaminen ja hyvät yhteistyöverkostot ovat ammatillisen koulutuksen nykyisiä vahvuuksia. Henkilökunnan työssäjaksamisen heikentyminen nähdään kuitenkin uhkakuvana. Huolta herättää myös resurssien riittävyys sekä ammatillisen koulutuksen vetovoiman ja julkisuuskuvan heikentyminen. Selvitykseen osallistuneiden mielestä mediajulkisuus antoi vuonna 2018 liian yksipuolisen ja kielteisen kuvan opettajista, opetuksesta ja opiskelijoiden valmiuksista.
Opiskelijoita tuetaan yhä yksilöllisemmin – opintoihin sitouttaminen yhä haasteena
Selvityksen mukaan reformin muutokset, monipuoliset oppimisympäristöt ja työelämävaltainen opiskelu vastaavat useimpien opiskelijoiden tarpeisiin ja toiveisiin. Opiskelijoiden valmiuksissa, taidoissa ja motivaatiossa on kuitenkin huomattavia eroja. Osalla opiskelijoista opinnot nopeutuvat ja tehostuvat, osa tarvitsee paljon tukea ja ohjausta.
Oppilaitosten keskeinen tavoite on tunnistaa ne opiskelijat, jotka tarvitsevat erityisen paljon tukea ammatillisen motivaation ja siihen liittyvän itseohjautuvuuden kehittymisessä. Yhtä tärkeää on tunnistaa ne opiskelijat, jotka tarvitsevat muita enemmän lähiopetusta. Niille opiskelijoille, jotka pystyvät etenemään itseohjautuvasti ja aiempaa osaamistaan hyödyntäen, rakennetaan aiempaa nopeammat ja mielekkäämmät opintopolut. Opiskelijoiden profiloinnin ja tarveharkinnan avulla oppilaitokset voivat kohdistaa resurssinsa tehokkaammin.
Yhä edelleen liian moni opiskelija jättää tutkintonsa suorittamatta ja eroaa kesken opintojen. Arviolta noin viidesosa opiskelijoista kuuluu riskiryhmään, jossa opinnot uhkaavat jäädä suorittamatta loppuun. Oppilaitosten, koulutusalojen ja tutkintojen välillä on kuitenkin huomattavaa vaihtelua. Eroamista vähentäviä tekijöitä ovat esimerkiksi monipuoliset oppimisympäristöt, erityisopetus ja -ohjaajat, paikalliset työelämäsuhteet ja koulutustarpeet, opetuksen työelämäpainotteisuus ja opettajien työelämäosaaminen sekä koulutusalan vetovoima.
– Selvityksessä nousi esiin arvokkaita onnistumisia sekä kehittämiskohteita ammatillisen koulutuksen kentältä. Näiden asioiden esilletuominen ja seuraaminen ovat tärkeä työkalu ammatillisen koulutuksen kehittämistyölle myös jatkossa, sanoo projektipäällikkö Sanna Pensonen Opetushallituksesta.
Ammatillisen koulutuksen uudistus tuli voimaan vuoden 2018 alussa. Reformissa uudistetaan koulutuksen ohjausta ja rahoitusta sekä koulutuksen järjestämistä ja tutkintoja. Opiskelussa painottuu entistä enem-män yksilölliset opintopolut ja työpaikalla oppiminen.
Selvityksen taustaa
Siirtymien vaikutus koulutuspolun eheyteen -selvitys on tehty osana ESR-rahoitteista Zoomi – Sujuvien siirtymien kansallinen koordinointi -hanketta. Selvityksessä tarkastellaan toisen asteen ammatillisen koulutuksen nykytilaa ja kehittämistarpeita Sujuvat siirtymät -hankekokonaisuuden viitekehyksessä. Aineisto koottiin kehittämistyön menetelmin, joihin kuului oppilaitosvierailut 36 ammatillisen koulutuksen järjestä-jän luona ja ryhmäkeskustelut yli 300 ammatillisen koulutuksen asiantuntijan kanssa.
Lisätiedot
Selvityksen tekijä: Jukka Vehviläinen puh. 040 542 7009, jukka.vehviläinen [at] dialoog.fi
Projektipäällikkö Sanna Pensonen puh. 029 533 1675, sanna.pensonen [at] oph.fi